Viestiketju: Riian joukkoliikenne

Samalla kun Latviassa siirryttiin euroon, myös Riian joukkoliikenteen lippuvalikoimaa on yksinkertaistettu. Esimerkiksi kuukausi- ja viiden päivän lipuissa vaihtoehtoja ovat arkipäivät/kaikki päivät ja yksi reitti/kaikki kulkuneuvot. 24-tunnin ja kolmen päivän lippuja myydään vain kaikkiin kulkuneuvoihin käyviksi. Hintaesimerkkejä euroissa: kertalippu 0,60€, 24-tunnin lippu 2,50€, kuukausilippu 40,00€.

Liput ja hinnat

Alunperin kirjoittanut Joonas Pio

Rīgas satiksme tilaa 125 uutta 18-metristä Škoda 27Tr -johdinautoa. Sopimus sisältää myös option 38 johdinautoon.

Ensimmäinen näistä saapui Riikaan pari viikkoa sitten: https://www.youtube.com/watch?v=AiYRQ19QXm8

Olin Riiassa tällä ja viime viikolla useina päivinä (sekä joulukuussa 2019, huhtikuussa 2019 ja kesäkuussa 2018). Suurimman osan ajasta olen käyttänyt raitioliikenteeseen. Nykyisin Riiassa on kahdeksan raitiolinjaa, joista työmatkalinja 9 ei liikennöi nyt koronan aikana. Viime vuosien merkittävin muutos on linjojen 4 ja 6 yhdistäminen linjaksi 1 vuonna 2017. Linja 3 kulkee tunnin välein ja tarjoaa vaihdottomia yhteyksiä Juglasta Ķengaragsin suuntaan, ja loput ovatkin sitten varsinaisia päälinjoja. Linja 1 on pitkä (yli tunnin suuntaansa) heilurilinja, joka kulkee tavallisesti viiden minuutin välein ruuhka-aikaan, mutta nyt vain kymmenen minuutin välein koko päivän. 2 kulkee yleensä arkisin kolme kertaa tunnissa ruuhka-aikaan (nyt kaksi), 5 koko päivän neljästä viiteen kertaan tunnissa (nyt 3-4) ja 10 ruuhka-aikaan viisi kertaa tunnissa (nyt kolme kertaa tunnissa koko päivän). Linjat 7 ja 11 kulkevat sekä nyt että tavallisesti ruuhkassa kahdeksan minuutin välein ja päivisin kymmenen minuutin välein. Liikennettä on supistettu siis ylivoimaisesti eniten ykköseltä.

Tällä hetkellä matalalattiavaunuja käytetään vain ykkösellä, jonka kaikki vuorot ajetaankin niillä (vakiotilanteessa viiden minuutin vuorovälillä alle puolet vuoroista). 11:llä on yleensä ajettu noin puolet vuoroista matalalattiavaunuilla, mutta nyt koko liikenne hoidetaan Tatra T3SU:illa, sillä ilmeisesti siltatöiden aikaisen väliaikaisesti yksiraiteisen osuuden ajolangat eivät mahdollista saksivirroitinten käyttöä. 26 matalalattiavaunusta on kerrallaan ajossa noin 3/5. Linjoilla 5 ja 10 käytetään käytetään ainoastaan T3SU:ita kuten ennenkin, kolmosen molemmat ratikat ovat Tatra T6B5SU:ita ja seiskalla pääosin T6B5SU:ita, mutta myös 1-3 T3SU:ta kuten ennenkin. Kakkosella ajetaan nyt vakiona T6B5SU:illa, mutta yhtenä päivänä toisessa vuoroista oli T3-vaunupari.

Nyt koronan aikaan arkisin kaikki vuorot, myös linjoilla 2 ja 10, ajetaan kaksinajossa, jotta turvavälit olisivat suuremmat. Normaalitilanteessa kakkosella on ajettu joko kaikki vuorot tai 2/3 vuoroista yksittäisvaunuin ja kympillä 2/3 yksittäisvaunuin. Viikonloppuisin linjoilla 2 ja 10 käytetään edelleen ainoastaan T3SU:ita yksinajossa. Koska kaksinajossa olevat vaunut on kytketty pysyvästi yhteen vaunupareiksi, viikonloppuisin ajossa on sellaisia ratikoita, joita ei käytetä arkisin. Tämä ei ole kuitenkaan ongelma vuorovälien harventamisen vuoksi. Linjat 1 ja 11 ajetaan 5. varikolta ja muut linjat 3. varikolta. Koska arkisin ajetaan ainoastaan kaksinajossa, kolmosvarikon kalustotarve on laskenut korkeintaan yhden vaunun verran, kun taas vitosvarikon kaluston käyttö on vähentynyt kolmeen viidesosaan. Siitä huolimatta linjalla 11 näkyi kahtena päivänä kolmosvarikolta lainattu T3SU-vaunupari 30286+30297, vaikka kaikki vuorot ajetaan nykyisenkin aikataulun mukaan 5. varikolta.

Ratatöitä tehdään tällä hetkellä vain yhdellä sillalla linjalla 11. Väliaikaisen radan rakentamisen aikaan muutama viikko sitten raitiolinja oli korvattu bussilinjalla 11T. 2018 vastaavasti linjan 5 Iļģuciemsin pää korvattu bussilla 5T, ja lisäksi linjalla 1 oli yhdessä kohtaa yksiraiteinen osuus ja linjalla 11 toisessa kohtaa. Ajojohtimia ei ole päivitetty saksivirroitinkelpoisiksi muutamaan vuoteen, joten vain linjoilla 1 ja 11 (ei tosin jälkimmäisellä tällä hetkellä) voidaan käyttää matalalattiavaunuja.

Matalalattiavaunuja tilattiin vuonna 2016 lisää 20 kappaletta Škodalta (samoja 15T-ratikoita kuten edellisetkin matalalattivaunut), viisi neliosaista ja 15 kolmiosaista. Vaunujen toimitus ja käyttöönotto on kuitenkin viivästynyt kerta toisensa jälkeen oikeusriidan ja teknisten vikojen vuoksi eikä yksikään uuden sarjan ratikoista ole tällä hetkellä käytössä. Vuonna 2019 1-2 vaunua oli jonkin aikaa säännöllisessä liikenteessä, mutta nekin sittemmin poistettiin. Kun kaikki 20 ratikkaa saadaan aikanaan käyttöön, selvästi suurin osa linjojen 1 ja 11 vuoroista pystytään liikennöimään matalalattiavaunuilla ja noin 40 Tatraa pystytään poistamaan. Vaikka Tatroja ei olekaan poistettu viime vuosina, hylätyllä 4. varikolla seisseitä T3SU:ita on myyty Ukrainaan: 2018 19 vaunua Mariupoliin ja 2019 neljä vaunua Konotopiin. Myös vuonna 2014 myytiin peräti 30 Tatraa, jotka päätyivät ilmeisesti kaikki Harkovaan. Nelosvarikon pihalla seisseet huonokuntoisen näköiset T6B5SU:t olivat myös hävinneet huhtikuussa 2019, mutta ne menivät todennäköisesti romuksi.

Riian lippujärjestelmä on edelleen sama mitä ketjussa aiemmin selitettiin. Vilkkaimmilla pysäkeillä on monilippuautomaatteja. Matkustajainformaatio on hyvää, sillä ratikoissa, johdinautoissa ja busseissa on kuulutukset ja sisänäytöt ja osalla pysäkeistä on laiturinäyttöjä. T3SU:issa on edelleen käsikäyttöiset linjanumerokilvet, mutta muissa ratikoissa, busseissa ja johdinautoissa on sähköiset, myös määränpään näyttävät linjakilvet, joista reilu puolet on kääntöpistekilpiä ja loput oransseja LED-kilpiä.

Vanhimmat bussit ovat Citaroita 2000-luvun alkupuolelta, ja niitä on sekä täysmatalina pätkinä että nivelinä. Johdinautot ovat Solaris Trollino 18:ia, Škoda 24Tr Irisbuseja ja Škoda Solaris 27Tr:iä. Yksi vilkkaimmista bussilinjoista muutettiin hiljattain johdinautolinjaksi 4. Neljännekseltä reitistä puuttuu ajojohtimet, mutta linjalla käytetään pääosin Riian uusimpia johdinautoja, jotka toimivat myös vedyllä. Linjalta 9 on jo pidemmän aikaa puuttunut ajojohtimet pieneltä osalta reitistä ja linjalta 27 jopa kahdelta viidesosalta. Näitä liikennöidään Škoda 24Tr Irisbuseilla, joissa on dieselgeneraattorit. Johdinautolinja 27 olisi ehkä muutettu bussilinjaksi, ellei sen reitti kulkisi johdinautovarikon ohi.

Alunperin kirjoittanut Joonas Pio

Samalla kun Latviassa siirryttiin euroon, myös Riian joukkoliikenteen lippuvalikoimaa on yksinkertaistettu. Esimerkiksi kuukausi- ja viiden päivän lipuissa vaihtoehtoja ovat arkipäivät/kaikki päivät ja yksi reitti/kaikki kulkuneuvot. 24-tunnin ja kolmen päivän lippuja myydään vain kaikkiin kulkuneuvoihin käyviksi. Hintaesimerkkejä euroissa: kertalippu 0,60€, 24-tunnin lippu 2,50€, kuukausilippu 40,00€.

Liput ja hinnat

Kun Narvessen -kioskista ostaa pahvisen raitiovaunulipun, niin näytetäänkö sitä lukijalle vai pitääkö se työntää johonkin reikään. Näytin sitä lukijalle, joka sitten näytti nollia. Tuli sellainen tunne että ei välttämättä mennyt oikein.

Ei ratikoissa ole ainakaan mitään reiällisiä leimauslaitteita, joten tietääkseni kaikki pahvikortit näytetään matkakortinlukijoille. Yksi lippu lakkasi Riiassa toimimasta yhtäkkiä, vaikkei se ollut taipunut pahasti ym., joten epäilen teknistä vikaa. Ja sitten oli erään Tatra T3:n lukijoissa sellainen vika, että pahvikortit eivät kelvanneet, mutta muoviset matkakortit luettiin normaalisti.

JOs Riiassa lähdetään siitä että yksi matka päättyy kun vaunusta noustaan ulos ja uusi matka alkaa kun noustaan toiseen vaunuun uudelleen. silloin ei tarkastajakaan olisi hyväksynyt.

Alunperin kirjoittanut vompatti

Kaikki liput aina näytetään lukijalle, joka sanoo piip ja näyttää vihreää valoa. Punainen valo ja ilkeä BEEP-ääni voi tulla siitä, ettei lippu kelpaa (matkoja ei ole, kausi ei ole voimassa, yrität leimata toisen kerran tms.). Kaksi vierekkäistä lippua (esim. Tallinnan lippua ja Riian lippu) lompakossa aiheuttavat virheen myös, joten näytäthän vain pelkkää pahvilippua lukijalle.

Virheen saa sillä, että yrittää kaksi kertaa peräkkäin näyttää samalla reitillä samaa korttia. Jäin pois ratikasta, viivyin paikalla hetken ja jatkoin seuraavalla saman linjan vaunulla eteenpäin. Kone ei lippuani hyväksynyt. Tarkastaja varmaan olisi hyväksynyt, olinhan leimannut sen samalla linjalla, jolla matkustin.

Riian lukijat lukevat lipun lompakosta (kuten HSL:n, Fölin ym.), jos kortit on sijoitettu oikein eikä tiellä ole toista radiotunnistekorttia. Jos luku ei onnistu, niin otan tietysti lipun pois lompakosta, mutta sen yhden ratikan lukijat eivät sitä jostakin syystä lukeneet; kaikkien seuraavien kulkuneuvojen taas lukivat. Nousin myös joitakin kertoja lyhyen, vuorovälin mittaisen kuvauspysähdyksen jälkeen uudelleen saman linjan vaunuun, mutta tällöinkin lipun lukeminen onnistui. Ja tämä epäonnistunut yritys oli muuten päivän ensimmäinen matka.