Viestiketju: Bussiliikenteen etuudet Göteborgissa

Mua ihmetyttää noissa videoissa näkyvä henkilöautoliikenteen vähyys tai ainakaan se ei estä joukkoliikenteen kulkua. Miten Göteborgissa on saatu tällaiset ratkaisut aikaan? Missä ovat ruuhkat? Kai sielläkin nyt autoillakin ajetaan?

---------- Viesti lisätty kello 14:21 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 13:47 ----------

Tässä vähän vastapainoksi joukkoliikenteen sujumista eilen Helsingin Kampin alueella:

Bussiliikenteen etuudet Helsingissä

Göteborgissa on koko keskustan alueella joko kiellettyä tai käytännössä mahdotonta ajella henkilöautolla, niitä siellä ei juurikaan näkynyt edes pahimpaan ruuhka-aikaan. Sitä vastoin näin kyllä aamuruuhkan aikaan paljonkin tilanteita, joissa raitiovaunu jonotti risteyksessä pysäkille pääsyä ja sellaisia, joissa kiskoilla ajelevat bussit estivät raitiovaunun sujuvan etenemisen. Kaiken kaikkiaan kyllä kaupungin keskusta oli mielestäni yllättävänkin viihtyisä

Google Mapsista voi muuten esim. osoitteella Seminariegatan 6, Göteborg katsella aika mielenkiintoista katua, jossa ei maapohjaisten kiskojen lisäksi ole kuin kevyen liikenteen väylät.

Alunperin kirjoittanut Kani

No lähitulevaisuudessahan noille henkilöautoille tehdään lisää tilaa keskustaan, kun bussilinjoja katkaistaan reuna-alueille. Näin taataan Euroopan paras autoliikenne. Tuosta kohtaa kyllä menee busseja, mutta niiden matkustajathan joutavat käyttää metroa.

Toisaalta nykyinen bussiliikenteen tiheys Helsingin sisääntuloväylillä tuntuu olevan ainakin henkinen este kaupunkisuunnitteluvirastolle kaventaa ajoratoja 6 metriin (kaistat 3,00 m + 3,00 m) ja samalla mahdollistaa raitiotien leventäminen 5.60 m -> 6,00 m tai jopa leveämmäksi. Tämä siitä huolimatta että nykyisellä todelliset ajokaistojen leveydet ovat paikoin alle 3,00 m.

Tuo raitiotien leventäminen olisi raitioliikenteen luotettavuuden kehittämisen kannalta tärkeää siksi, että vasta 1,20 m etäisyys kiskon ajoreunasta sulkuviivan tai reunakiven ulkoreunaan takaa sen, että raitiovaunu mahtuu sulkuviivassa tai reunakivessä kiinni olevan bussi tai kuorma-auton ohi hidastamatta. 3,00 m raidevälillä ja 1,00 m raideleveydellä tuo 1,20 m etäisyys vastaa 6,40 m raitiotien leveyttä. Ja tämä on taas edellytys sille, että voidaan asettaa raitiolinjojen ajoajat lähemmäksi teoreettisia optimeja luotettavuuden silti kärsimättä.

Ja kun raitioliikenteen luotettavuutta parannetaan yhdessä tälläkin forumilla monesti käsiteltyjen muiden toimenpiteiden kanssa, pystytään raitioliikennettä jatkamaan esikaupunkialueelle matkustajien palvelutason heikkenemättä ja sen jopa parantuessa ajoaikojen hajonnan pienentyessä ja matkustusmukavuuden parantuessa.

Mutta tässäkin on muna-kana -ongelma: Jatketaanko ensin raitiolinjoja esikaupunkialueille ja ajetaan päällekkäistä liikennettä (bussi + ratikka) niin kauan kunnes raitiotiet on saatu levennettyä, vai aloitetaanko raitioteiden leventäminen ensin ja (ainakin paperilla) suurennetaan bussiliikenteen ajoaikojen hajontaa nykyäänkin ruuhkaisella osuuksilla siksi ajaksi, kun raitiolinjojen esikaupunkijatkojen leventäminen kestää. Ellei sitten siirretä jo nyt tiettyjä bussilinjoja pois ydinkeskustan terminaaleista joko päättymään muualle kantakaupunkiin tai lyhennetä heilurilinjoiksi?

Bussiliikenteen kaistaetuudet Helsingissä osa 2:

Kuva

Aika outoa. Tuohan on toteutettu nyt niin, että autojonon pitäisi seisoa ratikan tukkeena eikä bussin. Olisikohan autoilijat tottuneet siihen, ettei ratikkakiskoilla yleensä saa ajaa? Jäävät sitten vanhasta muistista kiskojen viereiselle kaistalle, vaikka liikennemerkki muuta yrittäisikin osoittaa. No, sinänsä ei mikään ihme. Onhan meillä ripoteltu pitkin leveitä reippaastiajettavia katujammekin sellaisia nättejä punakeltaisia koristeita, joissa on jotain mustia numeroita, kuten 30. Mulle ei ole koskaan selvinnyt, mitä ne oikein mahtaa tarkoittaa.

Alunperin kirjoittanut citybus

Ihan laillinen tapa ryhmittyähän tuo on, joskin kiusallinen liikennesuunnittelun kukkanen.

Ei ihan sillä myös Pitkäsillallahan oikeanpuoleinen kaista on joukkoliikennekaista. Nuo sille ryhmittyneet yksityisautot ovat siten ryhmittyneet liian aikaisin. Itse ratkaisin tuon jono-ongelman ottamalla vasemmanpuoleisen kaistan ja pyyhkäisemällä koko jonon ohi. Sitten kaistanvaihto heti Hakaniemenrannan risteyksen jälkeen jälleen oikealle kaistalle ja pysäkille. Mutta se ei lienee tuon liikennejärjestelyn tarkoitus: joukkoliikennekaista on tukossa yksityisautoista ja joukkoliikenne käyttää "yksityisautokaistaa".

Mä alan olla sitä mieltä, että bussikaistojen olisi sujuvuuden bussiliikenteen nimissä parempi olla katujen keskellä, Göteborgin tapaan, joko yhteiskaistoina raitiovaunujen kanssa tai sitten siinä vieressä. Tällöin eivät oikealle kääntyvät ajoneuvot häiritse. Mahdollisillle vasemmalle kääntyville olisi oma ryhmityskaistansa siellä, jossa sellainen olisi mahdollista.

---------- Viesti lisätty kello 12:23 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 11:58 ----------

Alunperin kirjoittanut Joonas Pio

• Pitkänsillan käytön salliminen ainoastaan kevyelle ja joukkoliikenteelle. Pitkänsillan
  henkilöautoliikenteen läpiajokiellon palauttaminen ruuhka-aikoina.

Ihan okei tuo ja automaattinen kameravalvonta siihen, niin kyllähän sen luulisi tepsivän.

Alunperin kirjoittanut vristo

Mä alan olla sitä mieltä, että bussikaistojen olisi sujuvuuden bussiliikenteen nimissä parempi olla katujen keskellä, Göteborgin tapaan, joko yhteiskaistoina raitiovaunujen kanssa tai sitten siinä vieressä. Tällöin eivät oikealle kääntyvät ajoneuvot häiritse. Mahdollisillle vasemmalle kääntyville olisi oma ryhmityskaistansa siellä, jossa sellainen olisi mahdollista.

No tuossa ainakin voisi olla paikallaan. Vielä enemmän paikallaan voisi olla joukkoliikenne sillan länsireunalla ja muu liikenne oikealla. Jotta bussit eivät tukkisi raitiotietä, jatketaan järjestelyä Hakaniemen torille asti ja bussiväylä siirtyy nykyisen raitiotieterminaalin länsipuolelle. Kun siellä on tilaa, paikkaa voidaan käyttää päätepysäkkinä ja joskus aikanaan kun keskustaan ei enää kulje busseja, siitä tulee bussien pääteasema oikein hyvällä sijainnilla.

Meillä kyllä joukkoliikenneväyliä suunnitellaan turhan mekaanisesti: raitiotiekiskot keskellä (koska raitiovaunut ovat vaaraksi jalankulkijoille...) ja bussit sitten taas aivan reunalle (ilmeisesti bussit eivät ole vaaraksi jalankulkijoille...) Kyllä muitakin sijoitteluja voisi kokeilla. Ja yhteiskaistatkin ovat joiltain osin perusteltuja, varsinkin pullonkaulapaikoissa, missä kaikille ei vaan saada omia väyliä.

Alunperin kirjoittanut Ville O. Turunen

Meillä kyllä joukkoliikenneväyliä suunnitellaan turhan mekaanisesti: raitiotiekiskot keskellä (koska raitiovaunut ovat vaaraksi jalankulkijoille...) ja bussit sitten taas aivan reunalle (ilmeisesti bussit eivät ole vaaraksi jalankulkijoille...) Kyllä muitakin sijoitteluja voisi kokeilla. Ja yhteiskaistatkin ovat joiltain osin perusteltuja, varsinkin pullonkaulapaikoissa, missä kaikille ei vaan saada omia väyliä.

Onko tuo se syy? Mä olen ymmärtänyt, että raitiovaunukaistat ovat keskellä, jotta saadaan risteyksissä loivemmat kaarresäteet ja bussit on reunoilla, jotta niille ei lähtökohtaisesti tarvitsisi rakentaa omaa saarekkepysäkki-infraa keskelle katua. Bussien tuomisessa raitiovaunujen sekaan on se riski, että raitioliikenne hidastuu ja raitiovaunukaistan ylläpitokustannukset nousevat oleellisesti.

Alunperin kirjoittanut ultrix

Onko tuo se syy? Mä olen ymmärtänyt, että raitiovaunukaistat ovat keskellä, jotta saadaan risteyksissä loivemmat kaarresäteet ja bussit on reunoilla, jotta niille ei lähtökohtaisesti tarvitsisi rakentaa omaa saarekkepysäkki-infraa keskelle katua. Bussien tuomisessa raitiovaunujen sekaan on se riski, että raitioliikenne hidastuu ja raitiovaunukaistan ylläpitokustannukset nousevat oleellisesti.

Tuo on ainoa syy, jonka olen kuullut. Mutta nuo ovat ihan järkeenkäypiä perusteita, mikä selittää kyllä, miksi keskimäärin päädytään tällaisiin ratkaisuihin. Mutta ei nuo syyt vaadi pitämään johdonmukaisesti kiinni tuosta järjestyksestä. Mulle on syntynyt vaikutelma, että muita ratkaisuja ei edes pohdita, vaikka monessa paikassa vaihtoehtoiset järjestelyt voisivat olla paljon parempia. Mutta olisi kyllä mukava kuulla, jos joku tietäisi tästä aiheesta jotain lisää.