Viestiketju: Bussiliikenteen etuudet Göteborgissa

Alunperin kirjoittanut Joonas Pio

Nyt on HSL:n väellä mahdollisuus ottaa oppia.

No, siinä voi mennä hetki, kun vasta nyt aletaan Tukholmassa ottamaan oppia. Dagens Nyheter nimittäin kertoo, että nelosen bussi saa lisää farttia. Jo on sikäli aikakin kun linja 4:llä on arkipäivisin n. 60 000 nousua, 20 000 enemmän kuin mitä esimerkiksi Tvärbananilla tai Roslagsbananilla on. DN kertoo, että nopeutta nostetaan etanavauhdista pyöräilyvauhtiin, mikä on jo kantakaupungissa aika huima keskinopeus. Eli nopeutus ensi syksystä alkaen tulee olemaan nopeudesta "etana" eli 14 km/h nopeuteen 20 km/h. Huomatkaa, että tukholmalaisnäkökulmasta Helsingin raitiotietkin matelee etanavauhtia.

Lisäksi lehti kertoo, että nelosen kulkeman reitin kaduista tulee kantakaupungin ensimmäiset, jotka sopivat paremmin joukko- ja kevyelle liikenteelle kuin autoliikenteelle. Christer G Wennerholm, hilpeän näköinen heppu kummallisine titteleineen (trafiklandstingsrådet eli liikennemaakäräjäneuvosto), pitää tärkeänä, ettei bussiliikenne sumppuunnu ja että saadaan tasaiset välit. Tähän aiotaan pyrkiä muun muassa uusilla bussikaistoilla, paremmilla liikennevaloetuuksilla, lyhyemmillä pysäkkiajoilla ja vähentämällä väärinpysäköidyista autoista johtuvia viivästyksiä.

Linja 4:ää siis parannetaan kokonaisuudessan, mutta myös muiden linjojen kaikkein heikoimpia kohtia aiotaan parantaa.

Alunperin kirjoittanut vristo

Katsokaas tätäkin kaupunkiympäristössä olevaa ratikkarataa linjaa (vrt. vaikkapa Munkkiniemen puistotie) 2; siinä on autoliikenteen ajoväylätkin kummallakin puolella.

http://www.youtube.com/watch?feature...xvUhQfQ#t=381s

Muuten hyvä, mutta pilattu keskitysleirimäisellä verkkoaidalla. Sama fiilis jäi Tukholman Nockebyn radasta: Aitojen kanssa se on ankea 80-luvun kevytmetro, ilman aitoja voisi helposti mieltää moderniksi pikaratikaksi. Tietysti joku kulkua ohjaileva maisemallisempi ratkaisu pitää rakentaa tilalle, tai edes kasvattaa ne aidat kunnolla pensaiden sisään piiloon.

Alunperin kirjoittanut Vesa Nurminen

Huomatkaa, että tukholmalaisnäkökulmasta Helsingin raitiotietkin matelee etanavauhtia.

Huomatkaa myös, että Tukholmassa ratikan kuuluukin madella, mutta bussin ei. Vuoden vanhalla Djurgårdslinjellä eivät vieläkään toimi valoetuudet ja meininki on lauantaisin jopa sekavampaa kuin meidän kolmosella, vaunut täynnä ja aikataulut aivan sekaisin.

Alunperin kirjoittanut risukasa

Muuten hyvä, mutta pilattu keskitysleirimäisellä verkkoaidalla. Sama fiilis jäi Tukholman Nockebyn radasta: Aitojen kanssa se on ankea 80-luvun kevytmetro, ilman aitoja voisi helposti mieltää moderniksi pikaratikaksi. Tietysti joku kulkua ohjaileva maisemallisempi ratkaisu pitää rakentaa tilalle, tai edes kasvattaa ne aidat kunnolla pensaiden sisään piiloon.

Aidat ovat turvallisuussyistä. Toisekseen noista ei saa 3-4 metrisiä sähköaitoja millään (semmoinen on keskitysleirin aita). Jos rataa ei olisi aidattu niin varmasti harva se päivä joku juoppo jäisi ratikan alle.

Tuo on paljon paremmin toteutettu kuin Helsingin ratikat, joten tehdään ensin tänne samanlainen ja arvostellaan sitten muita. Tuommoisia aitoja on kaikkialla jossa ratikka ei kulje autotiellä, ajoväylien välissä tai ilmassa.

Alunperin kirjoittanut risukasa

Muuten hyvä, mutta pilattu keskitysleirimäisellä verkkoaidalla.

Ei tuo aita hirveän siisti ole, mutta ei nyt sentään mikään piikkilanka-aita. Karlsruhessa käytetään siistejä kolmilanka-aitoja, joita Helsingissä näkee myös vihreinä. Minusta aivan passeli ratkaisu.

Alunperin kirjoittanut Ville O. Turunen

Mutta jos perusteena todella on turvallisuus, niin samalla logiikalla pitäisi kait verkkoaidalla erottaa myös kaikki jalkakäytävät ja pyörätiet ajoradasta suojateita lukuunottamatta.

Psykologiaa. Raidehärpäkkeen alle jääminen on "pahempaa" kuin kumipyörävirityksen.

Alunperin kirjoittanut vristo

Niin, bussin pyörähän taas on tuhovoimaltaan ihmiskehoon nähden samaa luokkaa kuin panssarivaunun telaketju.

Aivan. Psykologiaa, ei fysiikkaa.

Mitä tulee Ruotsissa puhuttavaan ruotsiin, niin kyllä sana med tuohon väliin kuuluu. Suomessa käytettävästä ruotsista en osaa sanoa. Pieniä eroja nimittäin löytyy aika paljonkin. Tässä tapauksessa itse epäilisin painovirhettä, mutta joku foorumin suomenruotsalaisista osannee vastata tähän.

Alunperin kirjoittanut vristo

onko HSL-bussiliikenteessä käytettävien tilaajavärityksellisten bussien perissä lukeva ruotsikielinen, "HRT-I samarbete Pohjolan Liikenne”, ruotsikielem kieliopin mukaista?

Kunhan palaat Suomeen, kehotan katsomaan, mitä siellä perissä oikeasti lukee.