Metrot ovat välimuotoja lähi- ja raitioliikenteestä, joten yhteensopivuus voi nojata jompaan kumpaan suuntaan. Suorituskyvyn kannalta ei hävitä mitään käyttämällä matalalattiaista raitioliikennekalustoa metroliikenteeseen, ainoa negatiivinen kompromissi onkin jonkin verran huonompi maksimikapasiteetti per rata. Vastaavasti saadaan joustavuutta, joka kuitataan vähemmän vaativana ratana ja parempina asemasijainteina, joilla voidaan vastata kustannustehokkaasti lähes koko kaupungin liikennetarpeeseen ilman toisen tason liikennettä.