Viestiketju: Kuntarajat ja vyöhykerajat

Alunperin kirjoittanut b10m55

Siinä mielessä yhdistäminen voisi vaikuttaa tariffiinkin, että vyöhykerajat voitaisiin ehkä sijoittaa nykyistä reilummin. Nythän keskustasta itään tai pohjoiseen voi mennä yli 15 kilometriä yhden vyöhykkeen hinnalla, mutta lännen suunnassa ollaan jo kymmenessä kilometrissä kakkosvyöhykkeellä.

Tämä voisi vaikuttaa myös Espoosta Helsinkiin suuntautuvan joukkoliikenteen käyttöön paljon enemmän kuin mitkään muut ratkaisut. Tosin eihän sekään ilmaista ole, että osalta nykyisiä joukkoliikenteen matkustajia pudotettaisiin lipunhinta puoleen. Mutta sitähän se merkitsisi, jos yhtä kaukaa lännestä kuin idästäkin pääsisi keskustaan samalla hinnalla.

Rohkenenpa myös epäillä, että länsimetron ennusteissa on oletettu, että kaupunginrajan ylittävä joukkoliikennematka maksaa kuten nykyään. Jos metro tosiaankin rakennettaisiin, näin ei luultavasti enää olisi. Eihän se ole niin Länsimäessäkään.

Mitä tämä kaikki sitten vaikuttaisi? Halvempi lippu lisää matkustushalukkuutta, mutta laskee tuloja eli vie entuudestaankin metroinvestoinnin taloudellista pohjaa. Ja mihin sitten asetettaisiin raja? Länsimäen tapaanko? Eli ne, joilla on paras palvelu eli ovat kävelyetäisyydellä metrosta, saavat halvemman matkan kuin huonommin liityntäliikenteellä palveltavat.

Tietääkseni näitä "täysin merkityksettömiä" asioita ei ole pohdittu edes YVAn yhteydessä, ainakaan vielä.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Rohkenenpa myös epäillä, että länsimetron ennusteissa on oletettu, että kaupunginrajan ylittävä joukkoliikennematka maksaa kuten nykyään. Jos metro tosiaankin rakennettaisiin, näin ei luultavasti enää olisi. Eihän se ole niin Länsimäessäkään.

Minne Helsingin ja Espoon rajalle on suunniteltu metroasemaa? En oikein usko, että espoolaiset kovin monta kilometriä viitsivät kävellä Länsiväylän varressa säästääkseen lipun hinnassa.

Länsimäestä puolestaan käveltiin rajan yli Mellunmäen ja Vesalan busseille jo ennen metroakin (tosin kyllä suoralla seutubussillakin kuljettiin) ja näin tehdään varmaan kaikkialla tällaisilla rajaseuduilla, joilla on mahdollista pysäkinvälin kävelemällä säästää merkittäviä summia matkakuluissa.

Alunperin kirjoittanut Miska

Minne Helsingin ja Espoon rajalle on suunniteltu metroasemaa? En oikein usko, että espoolaiset kovin monta kilometriä viitsivät kävellä Länsiväylän varressa säästääkseen lipun hinnassa.

Helsinki ja Vantaa tekivät Mellunmäen asemasta kaupan, jossa Vantaa osallistui kustannuksiin sillä hinnalla, että vantaalaiset saivat matkustaa kuin helsinkiläiset. Ja pitihän asemasta jotain sopia senkin vuoksi, että kääntöraide on Vantaan puolella.

En muista sopimusta tarkkaan, mutta olisiko ollut niin, että Länsimäkeläiset saivat ostaa Helsingin kuukausilipun, joita muuten ei myyty kuin Helsinkiläisille. Saihan 10 matkan kortteja ostaa kuka hyvänsä.

Onhan metron jatkaminen Espoon puolelle aivan samanlainen hanke kuin Mellunmäen asema. Helsinki haluaa laajentaa metroa, mutta tahtoo naapurikaupungin maksamaan siitä osan. Jotain täytyy antaa vastikkeeksi.

Antero

Alunperin kirjoittanut b10m55

Viime aikoina on taas paljon puhuttu pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämisestä. Kysyttäessä ihmisiltä mielipiteitä yhdistämisen hyvistä puolista, monet mainitsevat joukkoliikenteen tasatariffin - pääsee samalla hinnalla vaikkapa Itä-Helsingistä Espooseen. Kansalaisiin tuntuu iskostuneen yhtälö, kuntaraja = vyöhykeraja. Jos kuntarajaa ei ole, ei ole vyöhykerajaakaan.

Ehkä he ymmärtävät "kuntarajojen poistamisen" johtavan Suur-Tukholman malliseen lippujen hinnoitteluun, jossa kerta- ja sarjalippujen vyöhykkeet määritellään maantieteellisten rajojen eikä kuntarajojen mukaan, ja porrastus on loivempi niin että hinta ei tuplaannu vyöhykerajaa ylittäessä, ja että kausilippuja myydään vain koko seudulla kelpaavaksi ja ne maksaisivat yhtä paljon riippumatta missä asuu.

/Rainer

Nämä ovat herkkiä asioita tulonmuodostuksen kannalta, eikä joukkoliikenteellä ole varaa luovuttaa enää yhtään lisää tuloistaan. Vasta saatiin asiasta kokemusta, kun tyhmästi kuljettajan valvovan silmän ulkopuolelle asennetut kortinlukulaitteet johtivat huomattavaan tulojen pudotukseen seutuliikenteessä. Suunnitelmat kaikista ovista nousemisesta sentään on älytty kuopata (vai onko).

Vyöhykkeitä varmaan tarvitaan jatkossakin, sillä tuskinpa yhtenäistä taksaa voidaan niinkään toteuttaa, että sisäisten matkojen hintoja nostetaan.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

En muista sopimusta tarkkaan, mutta olisiko ollut niin, että Länsimäkeläiset saivat ostaa Helsingin kuukausilipun, joita muuten ei myyty kuin Helsinkiläisille. Saihan 10 matkan kortteja ostaa kuka hyvänsä.

Ei se kyllä minun tietääkseni mikä länsimäkeläisten etuoikeus ollut vaan kuka tahansa vantaalainen saattoi ostaa Helsingin sisäisen kausilipun samaan hintaan kuin helsinkiläiset.

Alunperin kirjoittanut Miska

Ei se kyllä minun tietääkseni mikä länsimäkeläisten etuoikeus ollut vaan kuka tahansa vantaalainen saattoi ostaa Helsingin sisäisen kausilipun samaan hintaan kuin helsinkiläiset.

Tässäpä siis oiva malli: Kuka vaan espoolainen saa ostaa H:gin matkakorttiaikaa, joka on voimassa Helsingin sisäisessä liikenteessä ja HKL:n metrossa! :o

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Helsinki ja Vantaa tekivät Mellunmäen asemasta kaupan, jossa Vantaa osallistui kustannuksiin sillä hinnalla, että vantaalaiset saivat matkustaa kuin helsinkiläiset. Ja pitihän asemasta jotain sopia senkin vuoksi, että kääntöraide on Vantaan puolella.

En muista sopimusta tarkkaan, mutta olisiko ollut niin, että Länsimäkeläiset saivat ostaa Helsingin kuukausilipun, joita muuten ei myyty kuin Helsinkiläisille. Saihan 10 matkan kortteja ostaa kuka hyvänsä.

Kepittikö Helsinki Vantaata osallistumaan metrokustannuksiin porkkanoimalla kuukausilippujujua? Seutulippu otettiin käyttöön 1986 ja metro Länsimäkeen valmistui kolme vuotta myöhemmin. Seutulippujärjestelmässä sai toisen kunnan sisäisiä kuukausilippuja ostaa kuntalaisuudesta riippumatta. Kyykyttämistä oli tosin se, että vantaalaiset ja espoolaiset sun muut rupusakkilaiset eivät saaneet ostaa Helsingin lippua lähimmästä R-kiskasta (Länsimäkeä lukuunottamatta), vaan lippu piti käydä ostamassa tietyistä paikoista, kuten HKL:n myyntipisteistä ja muutamasta muusta paikasta. Syynä lienee ollut se, että pahviliput oli litteroitu eri tunnuksin riippuen siitä, myytinkö niitä helsinkiläisille tai ei-helsinkiläisille pääkaupunkilaisille.

Touko-kesäkuun vaihteessa on sitten kaksi syytä poksautella Bolly-pullojen korkkeja. Uusille ylioppilaille ja ennen heitä suunnilleen pari vuotta aiemmin syntyneelle pääkaupunkiseudun seutulippujärjestelmälle.

Piirka

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Helsinki ja Vantaa tekivät Mellunmäen asemasta kaupan, jossa Vantaa osallistui kustannuksiin sillä hinnalla, että vantaalaiset saivat matkustaa kuin helsinkiläiset. Ja pitihän asemasta jotain sopia senkin vuoksi, että kääntöraide on Vantaan puolella.

Miten suurista rahasummista oli oikein kyse jolla Vantaa olisi osallistunut metron kustannuksiin?

Olisikohan ollut taustalla jokin sellainen järjestely, että jo silloin kun metron ensimmäinen vaihe Itikseen otettiin käyttöön 1982 tai pian sen jälkeen, ulotettiin liityntäliikenne Vantaan rajalle asti niin että länsimäkeläiset ja rajakyläläiset saivat ostaa Helsingin sisäisen kuukausikortin ettei tarvinnut metromatkoja maksaa käteisellä tai sarjalipulla? Muistaako kukaan?

/ Rainer

Vuoden 1982 asiat löytyvät HKL 100 v historiikista. Mellunmäen aseman avaaminen menee historiikin ohi.

Asuin tuolloin Hakunilassa ja olin töissä Roihupellossa. Ennen Mellunmäkeä oli suora bussi Hakunila - Itäkeskus - Hki. Kun metro aloitti Mellunmäessä, muistan tuon loppuneen. Mutta en joutunut kärsimään metron huonontamasta joukkoliikenteestä, vaan ajoin kesällä polkupyörällä ja syksyllä menin töihin Espooseen ja sain työsuhdeauton. Siihen loppui joukkoliikenteen käyttö siltä erää. Hakunila-Suomenoja olisikin ollut aika toivoton joukkoliikennetyömatka. Muutaman kerran sen tein, kun oli auto huollossa tai jotain.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Asuin tuolloin Hakunilassa ja olin töissä Roihupellossa. Ennen Mellunmäkeä oli suora bussi Hakunila - Itäkeskus - Hki. Kun metro aloitti Mellunmäessä, muistan tuon loppuneen. Mutta en joutunut kärsimään metron huonontamasta joukkoliikenteestä, vaan ajoin kesällä polkupyörällä ja syksyllä menin töihin Espooseen ja sain työsuhdeauton. Siihen loppui joukkoliikenteen käyttö siltä erää. Hakunila-Suomenoja olisikin ollut aika toivoton joukkoliikennetyömatka. Muutaman kerran sen tein, kun oli auto huollossa tai jotain.

Moni muu oli kyllä riemuissaan, kun kerran kaksi tunnissa kulkeneen suoran bussiyhteyden tilalle tuli tiheävuorovälinen vaihdollinen bussi + metro -yhteys ...

Alunperin kirjoittanut Miska

Moni muu oli kyllä riemuissaan, kun kerran kaksi tunnissa kulkeneen suoran bussiyhteyden tilalle tuli tiheävuorovälinen vaihdollinen bussi + metro -yhteys ...

Ei muuten tainnut tulla. Ei minulla ole aikatauluja enää noilta ajoilta (jollain aikatauluharrastajalla voisi olla), mutta en muista mitään hyvää liittyneen linjamuutokseen. Sen muistan, että harmitti, kun uusi bussi ajoi kuitenkin Itäkeskukseen, eli vain pysäkin päähän siitä, minne menin kaupunkiin ulottuneella linjalla.

Eikä 744 mikään kerran tunnissa bussi ollut. Olisiko ollut peräti 15 min vuoroväli ruuhka-aikaan. 740 Lahdentietä Helsinkiin ajoi ruuhkaa 10 min vuorovälillä, mutta välissä oli pari extravuoroa 5-minuutilla. 744:ssä oli lähes aina myös täysi poka. Länsimäestä tulijat jäivät jo seisomaan.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Eikä 744 mikään kerran tunnissa bussi ollut. Olisiko ollut peräti 15 min vuoroväli ruuhka-aikaan. 740 Lahdentietä Helsinkiin ajoi ruuhkaa 10 min vuorovälillä, mutta välissä oli pari extravuoroa 5-minuutilla. 744:ssä oli lähes aina myös täysi poka. Länsimäestä tulijat jäivät jo seisomaan.

Nyt Antero taitaa muistaa väärin... 1980-luvun lopulla, ennen metroliikenteen alkamista, Hakunilan ja Länsimäen suunnalla liikkui seuraavanlaisia linjoja:

740 Hakunila - moottoritie - Helsinki
Ruuhka-aikoina 5-10 min välein, muulloin yhdessä 743:n kanssa 20 min välein

741 Länsimäki - Tattarisuo - Helsinki
741Z Länsimäki - moottoritie - Helsinki
Ruuhka-aikoina noin 10 min välein, muulloin 30-60 min välein

743 Hakunila - Tattarisuo - Helsinki
Yhdessä 740:n kanssa noin 20 min välein

744 Kuninkaanmäki - Sotunki - moottoritie - Helsinki
Ruuhka-aikoina 1-2 kertaa tunnissa, muulloin noin 90 min välein

745 Itä-Hakkila - Lahdentie - moottoritie - Helsinki
Noin 30 - 60 min välein

940 Hakunila - Länsimäki - Itäkeskus - Helsinki
Ruuhka-aikoina tunnin välein

943 Korso - Hakunila - Länsimäki - Itäkeskus
Arkisin tunnin välein

Nämä heitin ulkomuistista, kun aikatauluarkisto ei ole täällä töissä käytettävissä, mutta korjataan jos meni pahasti metsään... No, joka tapauksessa yhteydet Hakunilasta Itäkeskukseen olivat varsin kehnot. Metroliikenteen myötä busseja Hakunilasta Mellunmäkeen alkoi kulkea ruuhkan ulkopuolella noin vartin välein ja ruuhka-aikoina jopa 10 kertaa tunnissa (linjat 14, 40, 544, 545, 943).

Linjat 940 ja 741 lakkautettiin metroliikenteen alkaessa ja suunnilleen samoihin aikoihin linjan 745 ruuhka-aikojen ulkopuolinen liikenne siirrettiin linjalle 744(K). Linjan 743 liikennettäkin siirrettiin merkittävissä määrin moottoritielinja 740:lle.

Alunperin kirjoittanut Miska

940 Hakunila - Länsimäki - Itäkeskus - Helsinki
Ruuhka-aikoina tunnin välein

Myönsin jo, etten muista, eikä ole aikatauluarkistoa mulla lainkaan.

Mutta tunnin väli tuntuu kyllä epäuskottavalta. Ei mulle töihin meno niin vaikeata ollut, että olisi ollut vain yksi ainoa vuoro, jolla voi mennä ja tulla. Erityisesti iltapäivisin, kun työpäivät venyivät, ei se ollut mikään ongelma kotimatkan bussiyhteyden kannalta. Tein töitä minkä tarvitsi, ja lähdin sitten seuraavalla bussilla kotiin.

Alunperin kirjoittanut Miska

943 Korso - Hakunila - Länsimäki - Itäkeskus
Arkisin tunnin välein

Tästähän tulee jo lisää käyttökelpoisia vuoroja. Jos nämä olisi näin, niin nythän meikäläisen työmatkalle olisi jo 1/2 tunnin vuoroväli.

940 tuntuu tutulta, mutta 943 ei tunnu. Eli että olisin sellaista käyttänyt. Mutta sama pää kesät talvet.

Antero