Ruuhkamaksun ensisijainen tarkoitus olisi mielestäni ohjata ihmisiä vähentämään autoilua.
...
Ruuhkamaksujen toinen tarkoitus on tietenkin kerätä rahaa liikennehankkeisiin, joukkoliikenne- ja kevytliikennepainoteisesti.
Näistä kumpikaan ei ole ruuhkamaksun tavoite. Eihän noita tavoitteita ole mitään järkeä toteuttaakaan ruuhkamaksuilla, koska autoilua voisi vähentää paljon tehokkaimmillakin keinoilla (esimerkiksi laajentamalla autottomia alueita tai nostamalla veroja). Verotulojen keräämiseen puolestaan VVM:llä on merkittävästi kustannustehokkaampia tapoja kuin jonkun keräysjärjestelmän rakentaminen.
Ruuhkamaksujen tavoite on tehostaa liikennejärjestelmän toimintaa. Käytännössä tätä toteutetaan autoliikenteen kysyntää tasoittamalla. Erityisen kriittisiä ovat tietenkin ne väylät ja ajankohdat, joissa ruuhkia esiintyy, koska ruuhkautuminen vähentää olennaisesti väylien välityskykyä ja aiheuttaa mittavia aikamenetyksiä kaikille liikkujille.
Tietenkin, jos lähtökohta ymmärretään väärin päädytään esimerkiksi tällaiseen tulkintaan:
Minä pahoin pelkään, että ruuhkamaksuista tulee taas yksi lisälypsy, jolla kupataan Helsingin seudulla asuvia. Jos ruuhkamaksu tulee, sen tuoton pitää mennä kokonaan kunnille tai seutuhallinnolle, ei valtion kassaan. Ja maksuvyöhykkeen pitää olla laaja eli kehyskuntien pitää olla mukana.
Eikös olisi parempi vaan korottaa polttoaineveroa ja käyttömaksua sekä poistaa työmatkavähennys?
Liikkumisen nykyistä korkeampi verotaso kannustaisi vähempään liikkumiseen. Tavoitteena pitää olla, että ihmiset muuttavat lähelle työpaikkoja ja palveluita eivätkä kulje pitkiä työmatkoja.
Vaikka ruuhkamaksu ei tuottaisi kenellekään pennin jeniä, se saattaa silti olla kannattavaa, koska asukkaat, liike-elämä, autoilijat ja joukkoliikenteen käyttäjät hyötyvät mittavasti liikennejärjestelmän tehokkuuden paranemisesta. Keskeisimpiä hyötyjä ovat:
- autoilijoiden matka-aikojen lyheneminen
- liikenteen (sekä auto- että joukkoliikenteen) ennustettavuuden paraneminen
- joukkoliikenteen kysynnän kasvaminen autoliikenteen kustannuksella (joka johtanee tarjonnan lisääntymiseen)
- liikenneväylien investointitarpeiden väheneminen
. liikenteen ulkoishaittojen väheneminen (paikallispäästöt, melu, ympäristön viihtyisyys)
Mahdollinen rahan kerääminen ja sen käyttäminen on sitten aivan eri asia, mutta minusta sitä on sinänsä turha sotkea koko ruuhkamaksuun, ellei sitten haluta kehitellä jonkinlaista poliittista retoriikkaa homman ympärille.
Tietullit tai ruuhkamaksu, millä nimellä se nyt kulkeekin, on täsmävero jolla pyritään vähentämään autoilua paikoissa joissa se haittaa eniten.
Ei nyt pitäisi sotkea termejä! Tietulli on maksu, joka kerätään tien käytöstä. Tietullin tarkoitus on rahoittaa kyseisen tien rakentaminen ja sen ylläpito.
Ruuhkamaksu on aivan eri asia.
Kari
---------- Viesti lisätty kello 14:49 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 14:43 ----------
Missään nimessä maksua ei saisi periä esim. kuorma -ja pakettiautoilta jotka hoitavat jakeluliikennettä helsingin keskustan yrityksiin, samoin pienyrittäjät voisi vapauttaa maksusta koska heille auton käyttö saattaa olla erittäin tärkeää kaupungissa!
Jos se on "erittäin tärkeää" päästä sinne kaupunkiin, niin silloinhan ne ovat aivan varmasti valmiita myös maksamaan siitä ilosta. Jakeluliikenne ja yrittäjät sitäpaitsi hyötyvät mittavasti siitä, että se "ei niin tärkeä" liikenne (=se josta ei olla valmiita maksamaan) suuntautuu muualle ja ruuhkat vähenevät. Ei minusta ole kohtuutonta, että he myös jotakin siitä saamastaan hyödystä maksavat.
Kari
