Viestiketju: Ruuhkamaksut pk-seudulla, poikittaislinjoistakin vähän

Alunperin kirjoittanut risukasa

Tässä tietysti mukaan kuvioon tulee se seikka, että tyhjäkäyntiä jurnuttava auto saastuttaa enemmän kuin seisova jalankulkija. Samasta syystä liikennevalot eivät ole hyvä korvike ruuhkamaksulle.

Kävi mielessä toki, ennen kuin painoin "lähetä vastaus".

Mutta tämähän on oikeastaan jo aivan toinen asia: Miksi ihmeessä autoilla pitää ajaa samoissa paikoissa, joissa kävelee ihmisiä? Miksei autot aja niillä moottoriteillä? Jne, jne...

Tai: Miksi autojen pitää kulkea fossiilisilla polttoaineilla? Miksei autot kulje uusiutuvalla energialla tuotetulla sähköllä?

Heikot ja heikkomieliset jalankulkijat odottavat kiltisti. Kyllä Mannerheimintienkin yli pääsee kätevästi ja turvallisesti, jos vain osaa näkyä ja neuvotella tilaa saapuvien autojen kanssa.

Ruuhkahan siitä syntyi, kun tuli laitettua yllämainittu homma käytäntöön Kisahallin nurkilla. Yli pääsi hyvin täydellä näkyvyydellä ohikulkevista ratikoista huolimatta ja jokainen mukana ollut kulkija huomioi toisensa. Ei siitä olisi yli päässyt, jos joku olisi sanoutunut irti.

HS kirjoittaa LVM:n lausunnosta HLJ-hankkeisiin: Kannattaa lähteä liikkeelle taloudellisilla ohjauskeinoilla, kuten ruuhkamaksuilla, ei pelkillä investoinneilla", "Ne [kunnat] toivovat, että valtio rahoittaa investoinnit".

Uskomatonta! Joku uskaltaa vihdoin sanoa ääneen, että pääkaupunkiseudun sisäisen liikenteen moottorikatujen rahoittaminen ei ole valtiolle kovin mielekästä liikennepolitiikkaa.

Alunperin kirjoittanut Elmo Allen

HS kirjoittaa LVM:n lausunnosta HLJ-hankkeisiin: Kannattaa lähteä liikkeelle taloudellisilla ohjauskeinoilla, kuten ruuhkamaksuilla, ei pelkillä investoinneilla", "Ne [kunnat] toivovat, että valtio rahoittaa investoinnit".

Uskomatonta! Joku uskaltaa vihdoin sanoa ääneen, että pääkaupunkiseudun sisäisen liikenteen moottorikatujen rahoittaminen ei ole valtiolle kovin mielekästä liikennepolitiikkaa.

Ylipäänsä HLJ:n kärkihankkeista valtion osuus olisi jotain yli 1,5 miljardia, mikä ei ole tästä maailmasta.

HSL saa sen 40 miljoonaa vuosi jotenkin niin että Kehä I perusparannuksen hinta vain Helsingin puolella on 250 ja Kehä III lentoaseman nurkilla 250. Ikäänkuin se nyt olisi vain noista kahdesta kiinni. Pelkästään Helslngissä on tuon lisäki putkessa noin 40 miljoonalla vuodessa tiehankkeita, esim. uusi Veturite 55 miljoonaa tai Kalasataman tunneli 130 miljoonaa.

Alunperin kirjoittanut teme

Ylipäänsä HLJ:n kärkihankkeista valtion osuus olisi jotain yli 1,5 miljardia, mikä ei ole tästä maailmasta.

HLJ:n historia on PLJ:n historiaa, jota voi lukea täältä. Kirjoittamaton sääntö on ollut, että rahamääräisesti suunnitelmassa täytyy olla yhtä paljon joukkoliikenteen ja autoilun hankkeita. Ja käytännössä autoiluhankkeet toteutuvat, joukkoliikennehankkeet eivät. Siten seuraavassa PLJ:ssä jälleen lunastetaan uusille autoiluhankkeille oikeutus vanhoilla toteutumattomilla joukkoliikennehankkeilla.

Jotta tämä ruletti pyörii helposti ja varmasti, joukkoliikennehankkeet ovat mahdollisimman kalliita ja epärealistisia metromaisia hankkeita. Siten saadaan paljon rahaa tiehankkeisiin eikä ole pelkoa, että yksittäiset isot metrohankkeet toteutuisivat. Tästä on poikkeuksena ainoastaan nykyinen hallituskausi, jonka aikana valtion rahalla on saatu käyntiin kaksi joukkoliikenteen miljardihanketta. Sinänsä koomista, että rahaa löytyy joukkoliikenteelle vasta sitten, kun on Keskustan ja Kokoomuksen hallitus. Vasemmistohallitukset eivät näin ole tehneet.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Sinänsä koomista, että rahaa löytyy joukkoliikenteelle vasta sitten, kun on Keskustan ja Kokoomuksen hallitus. Vasemmistohallitukset eivät näin ole tehneet.

Rahaa on kuitenkin lupailtu niidenkin aikana

Alunperin kirjoittanut Yle.fi 25.09.2006

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma (sd.) lupaa valtion tukevan Espoon metrohanketta ainakin 30 prosentilla..

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Vasemmistohallitukset eivät näin ole tehneet.

Suomessa on ollut vasemistohallitus viimeksi 1970-luvun alussa. Sen jälkeen kaikki ovat olleet joko punamulta-, sinipuna-, sateenkaari-, sinivihreä- tai puhtaita porvarihallituksia.

t. Rainer

->Valtapuolueiden joukkoliikennemyönteisyydestä väitteleminen on niin harhaista hommaa, että kannattaa jättää heti alkuunsa.

Ruuhkamaksuista sen verran, että mielestäni ne eivät ole vaihtoehto. Ensinnäkään ne eivät valikoi yksityisautoilijoiksi niitä, joilla on parhaat perusteet yksityisautoiluun, vaan niitä, joilla on parhaiten varaa yksityisautoiluun. Toisekseen ruuhkamaksut vähentävät ruuhkia ja ruuhkat ovat joukkoliikenteen paras kilpailuvaltti. Kolmanneksi ruuhkat ovat edellytys järkevälle kaupunkisuunnittelulle ja liikennepolitiikalle, joskaan eivät välttämättä jälkimmäisiin johda. Täällä rakennetaan mieluummin jokaiseen risteykseen neliökilometrin alan vaativia tasoristeyskomplekseja kuin kaavoitetaan järjellä ja vedetään raiteet. Ruuhkamaksu olisi vain tapa rahoittaa tuota sillanrakentajien taivasta. Ilman ruuhkamaksua on tehtävä valinta typeryyden ja joukkoliikenteen välillä.

Vaikka valinnan lopputuloksesta ei ole täkäläisessä demokratiassa selvyyttä, niin riskinotto on silti parempi vaihtoehto kuin takuuvarma hölmöilyn jatkuminen.

Alunperin kirjoittanut j-lu

Ruuhkamaksuista sen verran, että mielestäni ne eivät ole vaihtoehto. Ensinnäkään ne eivät valikoi yksityisautoilijoiksi niitä, joilla on parhaat perusteet yksityisautoiluun, vaan niitä, joilla on parhaiten varaa yksityisautoiluun. Toisekseen ruuhkamaksut vähentävät ruuhkia ja ruuhkat ovat joukkoliikenteen paras kilpailuvaltti. Kolmanneksi ruuhkat ovat edellytys järkevälle kaupunkisuunnittelulle ja liikennepolitiikalle, joskaan eivät välttämättä jälkimmäisiin johda. Täällä rakennetaan mieluummin jokaiseen risteykseen neliökilometrin alan vaativia tasoristeyskomplekseja kuin kaavoitetaan järjellä ja vedetään raiteet. Ruuhkamaksu olisi vain tapa rahoittaa tuota sillanrakentajien taivasta. Ilman ruuhkamaksua on tehtävä valinta typeryyden ja joukkoliikenteen välillä.

Vaikka valinnan lopputuloksesta ei ole täkäläisessä demokratiassa selvyyttä, niin riskinotto on silti parempi vaihtoehto kuin takuuvarma hölmöilyn jatkuminen.

En ole samaa mieltä. Ruuhkamaksut tai vastaavat ajamista vähentävät järjestelyt ovat osoittautnuneet toimivaksi vaihtoehdolksi monessa eurooppalaisessa suurkaupungissa, myös Helsingin kokoisessa. Ei pidä odottaa tumput suorina katastrofia ennenkuin aletaan tehdä jotain.

Pitkällä tähtäyksellä pitää ohjata työpaikkojen ja asuntojen sijoittelua niin että ajamista ja liikkumista syntyy mahdollisimman vähän ja aktiivisella maankäyttöpolitiikalla järjestää että asuntoja on kohtuumatkan päässä ihmisten työpaikoista. Se on toimivan joukkoliikenteenkin järjestämisen edellytys.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

En ole samaa mieltä. Ruuhkamaksut tai vastaavat ajamista vähentävät järjestelyt ovat osoittautnuneet toimivaksi vaihtoehdolksi monessa eurooppalaisessa suurkaupungissa, myös Helsingin kokoisessa. Ei pidä odottaa tumput suorina katastrofia ennenkuin aletaan tehdä jotain.

Pitkällä tähtäyksellä pitää ohjata työpaikkojen ja asuntojen sijoittelua niin että ajamista ja liikkumista syntyy mahdollisimman vähän ja aktiivisella maankäyttöpolitiikalla järjestää että asuntoja on kohtuumatkan päässä ihmisten työpaikoista. Se on toimivan joukkoliikenteenkin järjestämisen edellytys.

En missään tapauksessa kiellä sitä, etteivätkö ruuhkamaksut toimisi myös Helsingissä. En vain ole ollenkaan varma siitä, ovatko seuraukset hyviä. Jos katsoo, millaisia joukkoliikennehankkeita pk-seudulla nykyisin toteutetaan, on suunniteltu toteutettavaksi tai on lähimenneisyydessä toteutettu ja miten raha ylipäänsä jakautuu joukkoliikenne- ja tiehankkeiden välillä, niin en välttämättä pidä ruuhkamaksujen tuomaa lisärahaa hyvänä asiana.

Ts. mieluummin ruuhkat kuin kehä 2 moottoritienä ja lisää peltometroa. Sitten kun täällä ymmärretään miten kaupunkia ja liikenneyhteyksiä on järkevää kehittää, ruuhkamaksujen vaikutukset ovat varmasti positiivisia laajemmassakin mittakaavassa.

edit: jos Pisara, Raidejokeri, Lentorata ja Heli/Elsa nousevat ruuhkamaksujen myötä pk-seudun tärkeimmiksi liikennehankkeiksi, niin kannatan lämpimästi. Niin kauan kuin mennään kehien parannuksilla, lisärakentamisilla ja peltometroilla itään ja länteen, jääköön toteuttamatta.

Alunperin kirjoittanut j-lu

edit: jos Pisara, Raidejokeri, Lentorata ja Heli/Elsa nousevat ruuhkamaksujen myötä pk-seudun tärkeimmiksi liikennehankkeiksi, niin kannatan lämpimästi. Niin kauan kuin mennään kehien parannuksilla, lisärakentamisilla ja peltometroilla itään ja länteen, jääköön toteuttamatta.

Kaikki nyt toteutettavat hankeet sekä myös ehdottamasi ovat tärkeitä ennemin tai myöhemmin. Vain rakennusjärjestyksestä voi olla montaa mieltä. Mitä kehäteihin tulee niin minä laittiaisin niillä ajamisen ruuhka-aikaan myös maksullisiksi jos ruuhkamaksuja pitää ylipäänsä kerätä. Jos kehätiet jätetään niiden ulkopuolelle se on lähinnä vain viesti autoilijoille ja autoliikenteestä riippuvaisen yhdyskuntarakenteen suosijoille että kehätiet olisivat jollain tavalla sallittu keino välttää yhteiskunnan asettamia maksuja ja velvoitteita.

t. Rainer

Yksittäiset muutaman sekunnin keskimääräisen välitysajan karsimiset kasaantuvat kyllä, varsinkin pidemmillä linjoilla (tai vaunukierroilla). En tiedä kasin ja kutosen keskinäisen vaunukierron marginaaleja, mutta eikös tämän kuvitteellisen 6min / 7.5min säästön voi pyöristää kokonaislukuun lainaamalla kutosta 1.5min edestä? Jos ei, voisiko kutosta nopeuttamalla saada tarvittava 1.5min kasaan?

Sama pätee myös bussilinjastoon, jonka täsmällisyyttä ja kierrosaikoja parantamalla linjoja (tai vaunukiertoja) voidaan pidentää ja näin haravoida pienet aikasäästöt kokonaisiksi vaunuiksi. Syntyvät heilurit vieläpä parantavat keskimääräistä kuormaa!

Linjojen pidentämiselle on HSL-alueella nyt reilusti pelivaraa. Helsingin kaupunginosiin jää monia linjoja, jotka eivät kuitenkaan ole kovin kaukana Espoon ja Vantaan kaupunginosista, joita muuten palvelisivat erilliset linjat. Myös Espoossa ja Vantaalla on kaupunginosia, joissa linjoja pidentämällä jonkin verran voidaan sitoa päätepysäkkejä yhteen ilman Helsingin linjaakin. Isommat pääteasemat lähiöissä mahdollistavat ajan tasaamisen siellä, joka taas heijastuu lyhyempään (jopa olemattomaan) seisontaan ruuhkaisessa Helsingin pääteasemalla.

Katsomalla yksittäisiä asioita kokonaisuutena pienet kustannukset voivat tuoda merkittäviäkin parannuksia palveluun ja siten matkustajamäärään ja siten lipputuloihin.