Kyllä se nimen omaan menee näin.
Jos sinulle noin on opetettu niin olet oikeassa, että väärin on opetettu. Tehtyjen matkojen määrään sekä laatuun vaikuttaa monetkin asiat.
No ei kyllä ihan noinkaan. Liikkuminen perustuu liikkumistarpeeseen, joko todelliseen tai kuviteltuun. Jos esimerkiksi vaikka sadalla ihmisellä on tarve liikkue Tapiolasta Itäkeskukseen niin he liikkuvat. Jos oletetaan, että he liikkuvat ao. matkan autolla siten, että 80 heistä ajaa keskustan läpi ja 20 kehää myöten niin tähän jakaumaan voidaan vaikuttaa. Jos keskustan reitti tehdään hankalaksi, niin se aiheuttaa siirtymää määrässä X. Itse en tosin pidä ihmisten kiusaamisesta lainkaan. Jos sen sijaan reitti suljetaan kokonaan, niin ei olla lainkaan vaikutettu liikkumistarpeeseen. Tästä on seurauksena, että tuo 100 ihmistä liikkuu edelleen ko. väliä. He käyttävät liikkumiseen joko vaihtoehtoista reittiä tai vaihtoehtoista liikennemuotoa. Jos vaihtoehtoista reittiä, niin liikenne kasvaa toisaalla. Jos vaihtoehtoista liikennevälinettä autoilu vähenee, mutta sen toisen kulkumuodon matkamäärä lisääntyy. Kokonaismatkamäärä pysyy hyvin lähellä samaa kuitenkin.
Kokonaismatkamäärään puolestaan vaikuttaa lopulta se, kuinka iso osa tuosta liikenteestä oli oikeasti todellista tarvetta ja kuinka paljon kuviteltua tarvetta versus liikkumisen helpous. Jos edelleen ajatusta viedään pidemmälle, niin vaikka tuosta 100 ihmisestä esim. 80 kävivät töissä Itäkeskuksessa ja 20 asioilla/sukuloimassa jne. Niin muutos voi olla tuo 20. Mikäli liikkuminen on vaivalloista niin se 20 voi vähetä, mutta jos vaikka metron, junan tms. myötä liikkuminen helpottuu, niin liikkuminen lisääntyy eli kuvitellun liikumisen kynnys alenee tarpeeseen nähden. Käytännössä aiempaa pienemmästä syystä lähdetään liikkelle.
Se miten liikkumistarpeeseen voidaan vaikuttaa on sitten toinen asia, johon voidaan vaikuttaa joko
A) vaikuttamalla Itäkeskuksen kehittämiseen jolloin ihmisä muuttaa Tapiolasta sinne tai
B) Tapiolan kehitykseen jolloin työpaikkoja siirtyy sinne.
Molemmissa tapauksissa liikkumistarve pienenee. Se tosin ei pienene siksi, että keskustasta oli alue läpiajolta kielletty/estetty vaan muista syistä, joita on mahdollista toteuttaa ilman kieltoakin. Olisiko moinen ehitys ilman kielto mahdollinen/todennköinen onkin sitten toinen juttu.
Sama asia toisin sanottuna. Helsingissä käy kehyskunnista töissä about 350 000 ihmistä (tämä muistinvarainen tieto). He käyvät Helsingissä töissä riippumatta siitä saako Kehä I:n sisään ajaa autolla lainkaan. Mikäli saa, niin he ajavat, jos se on hankalaa siirrytään osin toisiin välineisiin ja jos ei saa, niin he käyttävät jotain muuta välinettä. Oleellista on se, että he käyvät ko. alueella. Kieltämällä autot kehän yli loppuu kyllä käytännössä muu kuin edellä mainittu työmatkaliikenne, koska se on pakko suorittaa. Tällöin kyllä liikkuminen vähenee, eri asia on sitten se kuinka paljon tuo liikkuminen vähenee tai oikeammin suuntautuu uudelleen. Vaihtoehtona tuolle on liikkumistarpeen poistaminen, joko niin että työpaikat siirtyvät kehän ulkopuolelle tai ihmiset siirtyvät asumaan kehän sisäpuolelle. Tällöinkin työmatkat tehdään, mutta toisin tavoin.
Aiemmin puhuttu keskusta alueen kohdalla pitäisi ensin miettiä miten suuri tämä autoton alue olisi. Itse pidän järkevänä oikeasti liikekeskustan kokoista aluetta. Jossain Punavuoressa, Eirassa tai Hietalahden tietämillä ei siinämäärin liikenteellisiä ongelmia ole että se olisi perusteltua. Tällöin näille alueille tulee liikennekäytävä järjestää. Se on kaikkien etu. Se ei sunkaan tarkoita sitä, että tuo liikennekäytävä kulkisi manskua myöten, pikemminkin päinvastoin. Toimivat liikennekäytävät yhdistettynä autottomiin alueisiin kun kuitenkin on se paras kombinaatio, eikä ainoastaan keskustassa.
Olet jäljillä. Tosin näppärästi unohdat sen minkä tuossa yllä sanoin. kuvitellun liikkumistarpeen liikkumisen helppouteen nähden, joka on tuossa muuttujana. Toinen tietysi on se, minkä verran liikkumista tuli lisää muista liikkumismuodoista.
Nyt meni metsän ja rajusti kauppakeskusten osalta. Unohdat tyystin (tai et tiedä) kauppakeskusten syntyhistorian. Kauppakeskuksia on oikeastaan kolmen tyyppisiä. Vanhan typpi on eräänlainen kivijalkakaupan jatke. Eräällä tavalla voidaan ajatella erikoistuneena tavaratalona. Tällöin se on syntynyt erikoiskaupan vastineeksi keskustatavarataloille ja nimen omaan keskustaan. Tyypiltään tämä on vanhin kauppakeskustyyppi, jollaisia on voitu nähdä jo 1800 -luvulla. Tosin ei Suomessa. Näille on tyypillistä, että ne sijaitsevat kaupungin keskustassa. Helsingistä tälläisenä esimerkkinä on Forum. Toinen tyyppi on sitten lähiörakentamisen ja sinne sijoitetun ostoskeskuksen jalostettu muoto. Tällöin näitä on rakennettu esikaupunki tai kuten suomessa lähiön keskukseksi puuttuvien kivijalkakauppojen tilalle. Vetovoimaisia ostareita meillä on edelleen Helsingissä, mainittakoon nyt tässä Kontulan ostari. Tälläisen alkuunpaneman kehityksen tuloksena on syntynyt myös Itäkeskuksen kauppakeskus, siitäkin huolimatta (tai juuri siitä syystä) että Puhos on kadun toisella puolella. Tuoreampiakin esimerkkejä on kuten Columbus Vuosaaressa tai paraikaa rakenteilla oleva Myllypuron kauppakeskus. Tuo uusin tyyppi, johon viittaat Jumbon (ilmeisesti ainokaisena kauppakeskus tyyppinä) kohdalla on tosiaan uusin ja se on mahdollistunut vain autoilun JA hajonneen kaupunkirakenteen, ansiosta jossa autoa on pakko käyttää jokatapauksessa. Mainittakoon tässä sekin, että jos autoilua rajoitetaan tai se vaikka kiellettäisiin kokonaan, niin näistä ainoastaan tuo viimeisin tyyppi on se joka kärsisi. Tosin on todettava, että tämän viimeisimmänkin tyypin kohdalla on viimeaikoina pyritty siihen, että niiden yhteyteen tehdään yhtä ja toista asuin, toimisto yms. rakentamista, kuten vaikka Isossa Omenassa, Espoossa.
Tästä olemme samaa mieltä. Tässä kohtaa myös lienee suurin ero. Nimittin jotta tuollaiseen vahvaan palveluun pystyvään asuinaluisiin päästää on meidän kaupunkirakenteemme oltava riittävän tiivis, jotta peruskaupat voisivat olla lähellä ja sitä pitää tukea riittävän tehokkaalla, tarkoituksen mukaisellla joukkoliikenteellä, jotta myös ne erikoiskaupat olipa järjestetty miten hyvänsä olisivat tavoitettavissa.
