Viestiketju: Ruuhkamaksut pk-seudulla, poikittaislinjoistakin vähän

Alunperin kirjoittanut kemkim

Linja 535 Helsinki-Vantaa-Kehä III-Espoon keskus tai 540 Kehä I:n kautta muuten samaa reittiä, kumpikaan ei pullistele matkustajista vaan vuoroja on koko ajan lakkautusuhan alla.

Tätyy muistaa, että linjan 540 matkustajamäärät ovat paljolti riippuvaisia lentokentälle menevien matkustajien määrästä. Ja siihen vaikuttaa moni asia: viikonpäivät, loma-ajat jne. Lentokentälle menevät matkustajat ovat tosin useimmiten ostaneet bussimatkalleen jonkun muun kuin seutulipun. Ja kulkeehan tuon linjan 540 reittiä monta muutakin bussivuoroa, joita ei ole merkitty linjan 540 aikatauluun, koska ne ovat eri liikennöitsijän liikennöimiä eivätkä kuulu seutulippujärjestelmän piiriin.

Alunperin kirjoittanut Vesa Nurminen

Tärkeintä on kyllä puuttua ongelman ytimeen ja jättää pakkokeinot sikseen. Ensiksi on parasta tehdä joukkoliikenne niin houkuttelevaksi, ettei mitään tunneleita tai pakkokeinoja tarvita.

Käsitys, jonka mukaan tietullit tai ruuhkamaksut olisivat "pakkokeino" on mielestäni täysin harhaanjohtava ja väärä. Tämä lienee myös suurin syy siihen, että sitä ns. "suuren yleisön" joukossa vastustetaan viimeiseen asti.

Ruuhkamaksujen tarkoitus ei ole "rankaista" autoilijoita tai toimia uutena tapana kerätä veroa (siihenhän se olisi erinomaisen tehoton keino verrattuna vaikkapa bensaveroon), vaan toimia liikennettä ohjaavana toimenpiteenä samaan tapaan kuin liikennevalot tai kaistamerkinnät.

Liikenneväylän välityskyky romahtaa ruuhkautumisen yhteydessä. Tämä tarkoittaa sitä, että väylälle tulevaa liikennettä ei kyetä välittämään ja ruuhka jatkuu kunnes saapuvan liikenteen määrä pienenee. Jos ruuhkautuminen pystytään estämään, syntyy merkittäviä aikasäästöjä. Ruuhkamaksujen kerääminen on yksi tehokkaimmista tavoista vaikuttaa liikenteen määrään, mikä viimekädessä on ainoa keino välttää ruuhkautuminen, ellei väylille tehdä fyysisiä muutoksia tai laajennuksia, joita ei pystytä tekemään rajattomasti koska ei ole raahaa (tunneli) tai tilaa (kaistojen lisääminen).

Niin sanotut "vihreästi ajattelevat" tai "joukkoliikennefanaatikot" yleensä toivovat ruuhkamaksuja rangaistuksena autoilijoille (joita sitten kai pidetään jotenkin pahoina, alhaisina tai huonoina ihmisinä), mikä tekee samalla karhunpalveluksen sekä kyseisistä toimenpiteistä keskustelulle että mahdolliselle toteuttamiselle (aiheuttamalla välittömän vastareaktion autoilijoiden keskuudessa).

Tosiasia on kuitenkin se, että ruuhkamaksusta eniten hyötyvät nimen omaan autoilijat. Suhteellisen pientä maksua (vaikkapa luokkaa yksi euro per rajan ylitys) vastaan autoilijat saavat merkittäviä aikasäästöjä. Aikasäästöt ovat maksua suurempia hyötyjä jo määritelmällisesti: muutenhan maksua ei maksettaisi. Tämä tietenkin oletuksella, että maksu on määrätty sen suuruiseksi, että ruuhkat saadaan vältettyä (kuten se tietenkin pitää määrätä).

Toki ruuhkamaksuista hyötyy myös joukkoliikenne, koska on luultavaa että niiden käyttäjämäärä kasvaa, mikä parantaa kannattavuutta ja lisää mahdollisuuksia tarjonnan kasvattamiseen (tai suorastaan pakottaa siihen).

Ainoa joka nähdäkseni saattaa hävitä ruuhkamaksujen keräämisessä on valtio (pollttoaineverot) tai mahdollisesti kunnat (joukkoliikennesubventiot). Riippuen siitä, minkä verran kuluja keräysjärjestelmän ylläpidosta aiheutuu suhteessa kerättyihin maksuihin (ja tietenkin myös siitä, kenelle kerätyt varat menevät).

Mielestäni ruuhkamaksuista keskusteltaessa niitä ei pitäisi ajatella minään "pakkokeinona" ja autoilijoiden rankaisuna, vaan yhtenä keinona ohjata liikennettä ja jyvittää autoilun aiheuttamia ulkoisia haittoja oikeudenmukaisesti. Olisi myös joukkoliikeneen edistämisen kannalta järkevää välttää jatkuvaa vastakkainasettelua autoliikenteen ja joukkoliikenteen välillä ja yrittää saada autoilijat ymmärtämään, että ruuhkamaksut ovat heidän(kin) etujensa muikaisia toimenpiteitä.

On jokseenkin surkuhupaisaa seurata ruuhkamaksuista käytävää keskustelua, jossa hanketta kannattavat lähinnä valtion tai kuntien edustajat (potentiaalisesti maksun keräämisessä häviävät tahot) ja sitä vastustavat autoilevat kansalaiset (luultavasti suurimmat hyötyjät). Joukkoliikenteen kannattajienkaan kannat eivät vaikuta kovin älykkäiltä, kun kuvitellaan maksujen vaikuttavat räjähdysmäisesti joukkoliikenteen kulkutapaosuuteen. Näin ei tapahdu, vaan vaikutukset liikennemääriin ovat oletettavasti suhteellisen pieniä, eivät esimerkiksi niin suuria etteikö Länsiväylän joukkoliikennettä edelleen kyettäisi hoitamaan busseilla. Syynä vaikutusten pienuuteen on esimerkiksi se, että ruuhkien väheneminen lisää auton käytön houkuttelevuutta samalla kuin maksullisuus vähentää sitä.

Kari

Alunperin kirjoittanut Kari

[koko viestin lainaus poistettu]

Hyvä kirjoitus.

Mielestäni tietullimaksuilla yksityisautoilijat ennen kaikkea:
-maksavat ruuhkien sekä päästöjen aiheuttamisesta
-osallistuvat osaltaan kalliin julkisen talouden infrastruktuurin(moottoritiet jne) ylläpitoon
-osallistuvat käyttämättä jääneen joukkoliikennepaikan kustannuksiin

Kaupunkiympäristössä oikea liikkumisväline on kävellen, pyörällä tai julkisilla kulkuvälineillä. Yksityisautoilulle kaupunkiympäristössä ei voi asettaa erivapauksia, vaan on maksettava infrasta, niin kuin kaikki kaupunkilaiset, maksavat palveluista. Ja jos nyt joku alkaa laskuttamaan jalankuljoita niin he useimmiten maksavat infrasta joukkoliikenteen muodossa. Lisäksi kävelijöiden ja pyöräilijöiden kustannus kaduilla ja tiellä liikkumisesta ja pysähtymisistä ja parkkeerauksista minimaalinen on ... verrattuna mitä kustannuksia yksityisautoilusta koituu. Tietullittamiselle on paljon perusteita ja hyviä esimerkkejä tietullittamiselle voi hakea useasta Euroopan pääkaupungista. Kattavat ja peittävät joukkoliikenneyhteydet ja autoväylien tietullittaminen on meneillään oleva trendi. Tämä on nykypäivän suhtautumista yksityisautoiluun ja moottoriteihin. On liikuttu parempaan suuntaan amerikkalaisesta autokaupunki-ihanteesta. Siirrytty askeleen eteenpäin. On oivallettu, ettei kosla ja motarit ole itseisarvo.

SDP:n valtuustoryhmä näyttää kallistuvan tietullien kannattajaksi. Näin ollen tietullien kannattajilla on enemmistö valtuustossa. SDP:n vaikuttajien mukaan tietullitetuksi tulisi YTV alue laajasti kehät mukaan lukien, ei vain Helsingin keskusta.

Tähän laskelma. Helsingin keskustaan pelkästään tulee lähes 100 000 autoa päivästä riippuen tottakai, kaikilta noin kahdeksalta merkittävältä sisääntuloväylältä. Jos tulli on esim. 2,20€ eli joukkoliikenteen kertalipun hinta, raapaistaan sillä kokoon vuodessa 50-200 miljoonaa euroa. Pelkästään tällä Länsimetro olisi rahoitettu 4-15 vuodessa.



Ja sitten, esimerkiksi PKS2040 ketjussa esittämäni linjakartta, tällaisella verkostolla joukkoliikenteen käyttöaste saadaan nostettua helposti jopa 70-75% luokkaan ja autojen määrä painettua 20-30%. Tällä hetkellä Helsinkiläisistä auton omistaa noin puolet.

Nyt on todellakin aika vähentää yksityisautoilun tarvetta Helsinki-pääkaupunkiseudulla.

Alunperin kirjoittanut sebastin

Ja sitten, esimerkiksi PKS2040 ketjussa esittämäni linjakartta, tällaisella verkostolla joukkoliikenteen käyttöaste saadaan nostettua helposti jopa 70-75% luokkaan ja autojen määrä painettua 20-30%.

Helposti? 75% luokkaan?

Suosittelen lämpimästi tutustumista vaikkapa Juha-Pekka Häyrysen tutkimukseen "Joukkoliikenne eurooppalaisissa kaupungeissa". Tuollaisesta kulkutapaosuudesta voisi ehkä haaveilla yhteensä joukkoliikenteelle ja kevyelle liikenteelle.

Alunperin kirjoittanut Kani

... länsimetro...

Milloin muuten vastaat toisessa ketjussa esittämääni kysymykseen, miten Otaniemen (keskellä koulualuetta), Tapiolan (keskellä kauppakeskusta ja arkkitehtonisella suojelualueella) ja Matinkylän (suuren kauppakeskuksen vieressä) metroasemien välittömän lähiympäristön (max. 300m) asuinrakentamista voidaan tiivistää niin paljon, että metrolle saadaan siltä puuttuvat tuhannet jokapäiväiset käyttäjät? Vastaukseksi ei riitä, että tiivistämistä voidaan tehdä, vaan on kerrottava, miten se tehdään.

Länsimetro-ketju on täällä:http://jlf.fi/f20/214-lansimetro/index103.html. Mitä noilla sinun kysymyksilläsi on tekemistä ruuhkamaksujen kanssa?

Ilmapiiri tällä foorumilla alkaa mennä aika ikäväksi, kun joka ketju on kohta "saastutettu" tällä käyttäjien eri näkemyksistä johtuvilla näkemyksillä. En väitä itse olevani ajoittain sen parempi, mutta olen yrittänyt jo irtisanoutua siitä ja puhua viime aikoina asioista tasapuolisesti, niin ratikoista, metroista kuin busseistakin. Niin metro- kuin ratikkafanienkin kirjoitukset alkavat mennä aika vastenmieliksi lukea, ikävä kyllä. Koettakaa elää kaikenlaisten ihmisten kanssa. Vain diktaattorivaltioissa vastapuolen mielipide nujerretaan ja vaiennetaan.

Alunperin kirjoittanut Kani

Olet keksinyt upean raha-automaatin. Jos länsimetro rakennettaisiin, lisääntyisi autoilu, jolta saataisiin sitten ruuhkamaksutuloja länsimetron laskun maksamiseen. Suuri ja sietämätön epäkohta raha-automaatissasi on se, ettei yhteiskunta voi hyväksyä autoilun tietoista kasvattamista, johon länsimetro kuitenkin johtaisi.

Eihän johda. Se mikä piikki on ensimmäisinä vuosina, ei korreloi sitä miten esimerkiksi varsinkin nuorten liikkumismuodot muuttuvat ja runsastuvat. Myöskin metro ja kattavat yhteydet pääkaupunkiseudulle vähentävät radikaalisti auton hankkimisen tarvetta nykyisillä asukkailla sekä kaikilla Etelä-Espooseen muuttavilla.

Tärkeää on että Espoon metron lisäksi nopeita raideyhteyksiä kehitetään muualla pääkaupunkiseudulla, ja että kehäsuuntaisille matkoille toteutetaan Jokeri II ja III bussilinjat sekä Jokeri I pikaratikka. Nämä tarvitsevat säteittäiset metrorungot joita on Espoon metron jälkeen tulossa Maunulaan ja Viikkiin asti.

Auton käyttö lisääntyy siinä missä asukasmääräkin, mutta kattavalla ja nopealla joukkoliikennepeitolla osa autokasvusta voidaan kammeta joukkoliikenteeksi. Joukkoliikenne ei aina ole suosittua varsinkaan pääkaupunkiseudulla missä kattavaa verkkoa ei ole. Myös kehäyhteydet täytyy muistaa. Joukkoliikenteellä autojen käyttöprosentti voidaan painaa 20-30%. Tietulli on uudenlainen maksu autoilijoille kaupunkien, kuntien ja valtion ylläpitämästä infrasta eli palvelumaksu, niin kuin kaikki maksavat palveluista. Tietullilla myös laskutetaan ruuhkien aiheuttamisesta sekä pienhiukkaspäästöistä. Tietullilla myöskin kompensoidaan käyttämättä jäänyttä joukkoliikenteen paikkaa. Tietulleilla joukkoliikenteen käyttöä voi kasvattaa aina 200% mutta mikä se tulee olemaan järjestelmän käyttöönoton aikoihin, sitä en lähde veikkaamaan. Tukholmassa tehdään uusia joukkoliikenteen käyttöennätyksiä lähes joka kuukausi.

Alunperin kirjoittanut jhaarni

Helposti? 75% luokkaan?

Aivan. Palaan tähän vielä tarkemmin. Mutta on selkeää jos auton käyttöprosentti on 20-30% mikä silloin on muun liikkumisen määrä. Joukkoliikenne on suurin tekijä tuossa 'muussa'.