Nyt en ota kantaa itse asiaan - ruuhkamaksuihin tai tunneleihin, vaan argumentaatioon. Jos argumentoidaan, että ruuhkamaksuja ei tulisi ottaa käyttöön, onko silloin ihmisten mielipide asiasta, josta heillä itsellään ei ole minkäänlaista kokemusta kovin validi ja pitäisikö sille antaa kovin suurta painoarvoa päätöksenteossa? On eri asia kysyä mielipidettä asiasta, josta suurimmalla osalla on omakohtaista kokemusta ja tehdä tutkimustulosten perusteella johtopäätöksiä. Sellaiselle mielipiteelle kannattaa antaa painoarvoa, koska se perustuu käytännön kokemukseen tosielämästä.
On tunnettu tosiasia, että monia uusia asioita vastustetaan jo pelkästään ihmisen luontaisen muutosvastarinnan vuoksi. Päättäjien on toki kyettävä ottamaan mielipidetulokset huomioon, mutta sillä ei vielä pötkitä pitkälle. Päätösten kun tulisi perustua tutkittuun tietoon - ei vain mielipiteisiin - päätöksen yhdyskuntaan vaikuttavista seurauksista ja tämän huomioon ottamiseksi olisi kyettävä vielä ottamaan opiksi muiden kokemuksista, jotta ei heitetä yhteisiä varoja hukkaan päätöksiin ja hankkeisiin, joiden seurauksista ei ole minkäänlaista käsitystä.
Näin ollen esimerkiksi uusien joukkoliikennehankkeiden (kuten metron laajentaminen, kehärata, Raide-Jokeri tai muiden kaupunkien uudet raitiotiet) päätöksissä ei ihmisten mielipiteelle kyseisten hankkeiden "järkevyydestä" voi ja kannata antaa liian suurta painoarvoa päätöksenteossa. Ihmisillä ei ole eikä voi olla etukäteen kokemusta juuri näiden hankkeiden toimivuudesta, koska niitä ei ole vielä toteutettu. Harva myöskään ottaa selvää asioista niin suuressa laajuudessa, mihin päättäjien on asemansa vuoksi velvollisuus perehtyä. Virkamiesten tekemä valmistelu ja teetetyt tutkimukset ovat lähes poikkeuksetta niin kattavia, ettei muut kuin asiaan vihkiytyneet jaksa niitä perata läpi.
Ihmisten mielipiteet hankkeista ja niiden järkevyydestä ovat kaiken lisäksi jatkuvassa muutoksessa. Hankkeiden toteuttamisen jälkeen mielipiteet ovat usein hyvin erilaisia, kuin ennen toteuttamista. Lisäksi on tietenkin vielä identiteettipolitiikan vaikutus. Joidenkin asioiden koetaan olevan niin vahvasti sidoksissa omaan identiteettiin, ettei niistä kantaa muodostettaessa tutkitulle tiedolle haluta antaa sille kuuluvaa roolia ja esimerkiksi muiden kaupunkien kokemukset saatetaan pyrkiä kiistämään tai niille ei _haluta_ antaa painoarvoa. Tämä koskee myös ruuhkamaksuja tai keskustatunnelia.
On pystyttävä luottamaan siihen, että muiden kaupunkien tekemistä päätöksistä voidaan vetää johtopäätöksiä soveltuvin osin myös Suomessa, vaikka yhteiskunnassa ja toimintaympäristöissä muutoin olisi eroavaisuuksia. Nämä eroavaisuudet pitää tunnistaa ja sen perusteella tehdä vaikutusten arviointi todennäköisistä seurauksista meidän toimintaympäristössämme. Paikallisista eroavaisuuksista huolimatta useimmiten on kuitenkin olemassa lainalaisuuksia, joiden voi olettaa toimivan suunnilleen samoin riippumatta toimintaympäristöstä. Nämä lainalaisuudet perustuvat usein käyttäytymistieteiden esille tuomiin tutkimustuloksiin ja niitä tukeviin havaintoihin reaalimaailmasta.
Lisäksi on myös hyväksyttävä se, että täydellistä varmuutta emme voi etukäteen saada mistään, vaan riittävä varmuus todennäköisistä vaikutuksista on se, minkä pohjalle päätösten tulisi rakentua. Mitä suuremmasta ja kalliimmasta hankkeesta on kyse, sitä tarkempaa selvitystyötä muualta saatuine kokemuksineen on toki lupa odottaa. Lisäksi on hankkeita, joissa on mahdollista edetä kokeilujen kautta ja tehdä lopulliset päätökset niistä saatujen kokemusten perusteella. Suurissa infrahankkeissa tähän ei luonnollisestikaan ole mahdollisuutta.
