Viestiketju: Ruuhkamaksut pk-seudulla, poikittaislinjoistakin vähän

En ole ehtinyt seuraamaan "ruuhkamaksuprojektin" kaikkia käänteitä kovinkaan tarkasti. Luin kuitenkin Tekniikka & Talous- lehdestä jutun, jossa HKL:n suunnittelujohtaja Ville Lehmuskoski kertoo seuraavaa:

"Ne (ruuhkamaksut) lisäisivät joukkoliikenteen osuutta 3-8 prosenttiyksikköä, kun esimerkiksi länsimetrolla tai kehäradalla saadaan aikaan vain 0,2 prosentin lisäys"

Lisäksi jutussa todetaan heti perään, että "ruuhkamaksuilla olisi sama vaikutus liikkumiseen kuin kymmenellä metrolla ja kehäradalla".

Jutussa näitä esityksiä ei kuitenkaan perustella tuon kummemin.
Onko joku asiasta vainulla? Mistä on kysymys?
Mitä itse asiassa ruuhkamaksuilla suhteessa metroon ja kehärataan verrataan ja mihin selvityksiin nämä väitteet ja luvut perustuvat?

Alunperin kirjoittanut jawahl

"Ne (ruuhkamaksut) lisäisivät joukkoliikenteen osuutta 3-8 prosenttiyksikköä, kun esimerkiksi länsimetrolla tai kehäradalla saadaan aikaan vain 0,2 prosentin lisäys"

Lisäksi jutussa todetaan heti perään, että "ruuhkamaksuilla olisi sama vaikutus liikkumiseen kuin kymmenellä metrolla ja kehäradalla".

Jutussa näitä esityksiä ei kuitenkaan perustella tuon kummemin.
Onko joku asiasta vainulla? Mistä on kysymys?
Mitä itse asiassa ruuhkamaksuilla suhteessa metroon ja kehärataan verrataan ja mihin selvityksiin nämä väitteet ja luvut perustuvat?

Ne luvut perustuvat Länsimetron ja Kehäradan matkujamäärien mallinnuksiin. Niiden mukaan Länsimetro ei sanottavasti lisää joukkoliikematkustajien määrää. Tällä perusteella sitä on kritisoitu hyöytyihinsä nähden kalliiksi hankkeeksi. Tuo veto, että ruuhkamaksut on kustannustehokas koska sillä saadaan niin paljon matkustajia per euro verrattuna noihin hankkeisiin on retorisesti nerokas!

Maanantai-illan kokouksessaan Helsingin kaupunginhallitus otti myönteisen kannan ruuhkamaksuille kun asiasta äänestettiin, tulos oli 8-6 ruuhkamaksujen puolesta ja ainoat puolueet ruuhkamaksuja vastaan olivat kokoomus ja RKP. Nyt kaupunki toivoo liikenne -ja viestintäministeriön aloittavan ruuhkamaksujen lainsäädännön valmistelun. Omasta mielestäni nyt otettiin tärkeä askel oikeaan suuntaan!

Ihan oikea kanta. Mutta nyt alkaa sitten olla aika kirkastaa sitä, mitä niistä ruuhkamaksuista halutaan. Halutaanko niillä vähentää autoilua vai kerätä rahaa?

Tähän astisessa valmistelussa on aika vahvana ajatus siitä, että ruuhkamaksu on tuottavaa rahankeruuta. Sehän tarkoittaa sitä, että ruuhkamaksujärjestelmä toimii sitten sen paremmin, mitä enemmän on autoja liikenteessä maksua maksamassa. Jos ruuhkamaksusta tehdään joukkoliikenteen rahoitusautomaatti, ei joukkoliikenteessä kannata tehdä ratkaisuja, jotka vähentävät autoilua. Koska silloin vähenee joukkoliikenteen rahoitus.

Paljon on vielä työtä edessä ruuhkamaksujen kanssa.

Antero

Juurikin noin. Ruuhkamaksuilla tuntuu olevan voimakkaasti retoriikan sävyttämä ideologinen lataus ajomoottorinaan millä kuvitellaan ratkaistavan pk-seudun liikkumisen kysymyksiä. Niin kauan kuin yksittäisten työmatkojen kesto joukkoliikenteellä on kolmesta neljään kertaa niin paljon kuin yksityisautolla eivät ruuhkamaksut ole mikään ohjain vaan ainoastaan veronluonteinen maksu joka palvelee joidenkin yksisilmäistä autovihaa. En ole huomannut että ruuhkamaksujen kanssa olisi ollut esillä vakavasti otettava joukkoliikenteen eli sen vaihtoehtoisen (ja toivotun?) liikkumistavan kehittämishankkeita.

Voisi kuvitella esimerkiksi bussikaistojen sekä pysäköinninvalvonnan tehostamisen tuottavan yhteiskunnalle jopa parempaa tuottoa sijoitetulle pääomalle. Samaan aikaan se patoaisi rönsyävää autoilua sinne missä sen suunnitellaankin olevan, myös sujuvoittaisi joukkoliikennettä. Bussikaistojen valvonnan ja siten rikemaksuperinnän kunnallistamista ei silti esitä kukaan.

Kysymys on autoilun verottamisen muuttamista käytön suuntaan, joka on oikea tavoite. Mahdollisten tuottojen oikea osoite on kaupungin kassa, ilman mitään korvamerkintöjä, eikä HSL, jolla ei ole suoraan vaaleilla valittua johtoa eikä siten minusta yksinkertaisesti voi olla de fakto verotusoikeutta.

---------- Viesti lisätty kello 10:01 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 9:56 ----------

Alunperin kirjoittanut kaakkuri

Juurikin noin. Ruuhkamaksuilla tuntuu olevan voimakkaasti retoriikan sävyttämä ideologinen lataus ajomoottorinaan millä kuvitellaan ratkaistavan pk-seudun liikkumisen kysymyksiä. Niin kauan kuin yksittäisten työmatkojen kesto joukkoliikenteellä on kolmesta neljään kertaa niin paljon kuin yksityisautolla eivät ruuhkamaksut ole mikään ohjain vaan ainoastaan veronluonteinen maksu joka palvelee joidenkin yksisilmäistä autovihaa. En ole huomannut että ruuhkamaksujen kanssa olisi ollut esillä vakavasti otettava joukkoliikenteen eli sen vaihtoehtoisen (ja toivotun?) liikkumistavan kehittämishankkeita.

Ruuhkamaksujen, samoin kuin pysäköintimaksujen tavoite ei ole haitata autoilua vaan nimenomaan päinvastoin. Jos hinta on asetettu on oikein, se nopeuttaa autoliikennettä eli tekee autolla liikkumisesta helpompaa, koska autoja on liikenteessä vähemmän. Jos liikkumisen määrä pysyy vakiona, niin tämä väistämättä tarkoittaa että osa autoilijoista siirtyy joukkoliikenteen tai kevyen liikenteen käyttäjiksi.

Alunperin kirjoittanut teme

Kysymys on autoilun verottamisen muuttamista käytön suuntaan, joka on oikea tavoite. Mahdollisten tuottojen oikea osoite on kaupungin kassa, ilman mitään korvamerkintöjä, eikä HSL, jolla ei ole suoraan vaaleilla valittua johtoa eikä siten minusta yksinkertaisesti voi olla de fakto verotusoikeutta.

Aika tekninen on tuo "korvamerkintä" kuitenkin. Se merkitsee budjettiteknisesti sitä että ruuhkamaksumomentin tuottoa vastaava kulu olisi kaupungin talousarviossa vuosittain sitouduttu tulouttamaan HSL:lle eikä sitä että HSL:llä olisi suora kanto-oikeus. Veron kantaja olisi kuitenkin kunta joka sitten tekee mitä tekee kantamallaan maksulla tai verolla itsehallintonsa rajoissa.

Se, että nykyisin maksetaan Kela-maksua Kelalle eikä Kelalla ole suoraan ja välittömillä vaaleilla valittua johtoa ei kuitenkaan liene mahdotonta. De fakto tai de jure.

Alunperin kirjoittanut teme

Ruuhkamaksujen, samoin kuin pysäköintimaksujen tavoite ei ole haitata autoilua vaan nimenomaan päinvastoin. Jos hinta on asetettu on oikein, se nopeuttaa autoliikennettä eli tekee autolla liikkumisesta helpompaa, koska autoja on liikenteessä vähemmän. Jos liikkumisen määrä pysyy vakiona, niin tämä väistämättä tarkoittaa että osa autoilijoista siirtyy joukkoliikenteen tai kevyen liikenteen käyttäjiksi.

Noinhan se tavoiteltu idea ruuhkamaksuissa on, kyllä. Hinnan ja helppouden korrelaatio on toki muutakin kuin tuo, muutoin olisi niin että todella korkealla hinnalla olisi tosi helppoa. Vain diplomaattikunnan autoja Helsinginniemelle ja me koko muu rahvas pussilla.
Pääpointtini oli kuitenkin se että esim. itselleni ei ole itseisarvoisen tärkeätä tai hienoa päästä autoilemaan yhtään mihinkään. Vaihtoehtona on kuitenkin 1h 10 min joukkoliikenteellä tai 13 min autolla. Ruuhkamaksu ei ohjaa minua mihinkään muuhun kuin palkankorotusvaatimukseen. Enkä liene ainoa.
Olisi merkittävää että joukkoliikenne olisi todellinen vaihtoehto eikä pakkovaihtoehto.
Pysäköintivirhemaksu sitä vastoin on ainoastaan sanktioluontoinen maksu millä pyritään ennaltaehkäisemään epätoivottua käytöstä. Eikä siitä sen enempää.

Alunperin kirjoittanut kaakkuri

Aika tekninen on tuo "korvamerkintä" kuitenkin. Se merkitsee budjettiteknisesti sitä että ruuhkamaksumomentin tuottoa vastaava kulu olisi kaupungin talousarviossa vuosittain sitouduttu tulouttamaan HSL:lle eikä sitä että HSL:llä olisi suora kanto-oikeus. Veron kantaja olisi kuitenkin kunta joka sitten tekee mitä tekee kantamallaan maksulla tai verolla itsehallintonsa rajoissa.

Se, että nykyisin maksetaan Kela-maksua Kelalle eikä Kelalla ole suoraan ja välittömillä vaaleilla valittua johtoa ei kuitenkaan liene mahdotonta. De fakto tai de jure.

Joo, en tarkoita että tuota menettelyä mikään laki kieltäisi. Minusta vaan on huonoa hallintoa antaa HSL:lle ikäänkuin omaa rahaa, sen pitääkin anoa vuosittain rahansa kaupugeilta. Eli suoraan HSL:lle tuleva maksu olisi sekä periaatteessa että käytännössä väärin, koska se siirtää valtaa kaupungeilta HSL:lle.

Alunperin kirjoittanut kaakkuri

Pääpointtini oli kuitenkin se että esim. itselleni ei ole itseisarvoisen tärkeätä tai hienoa päästä autoilemaan yhtään mihinkään. Vaihtoehtona on kuitenkin 1h 10 min joukkoliikenteellä tai 13 min autolla. Ruuhkamaksu ei ohjaa minua mihinkään muuhun kuin palkankorotusvaatimukseen. Enkä liene ainoa.
Olisi merkittävää että joukkoliikenne olisi todellinen vaihtoehto eikä pakkovaihtoehto.
Pysäköintivirhemaksu sitä vastoin on ainoastaan sanktioluontoinen maksu millä pyritään ennaltaehkäisemään epätoivottua käytöstä. Eikä siitä sen enempää.

Epätoivottua käytöstä se ruuhkassa ajaminenkin on, ja parkkimaksun oikea taso on sellainen että paikkoja on vapaana, mutta ei todellakaan siitä enempää.

Ruuhkamaksun toimivuuden kannalta sillä onko joukkoliikenne sinulle, tai vaikka 50% autoilijoista, todellinen vaihtoehto ei ole mitään merkitystä. Riittää että se on esimerkiksi niille 10% vaihtoehto, koska jo tuollainen pudotus vähentää ruuhkia rajusti.

Sitkeä ja minusta virheellinen käsitys on että ruuhkamaksu sakottaisi nimenomaan keskustaan ajavia, nykyisten ja ennustettujen liikennemäärien pohjalta pahimmat ruuhkat on kehäteillä ja muilla poikittaisväylillä, joten maksun pitäisi olla suurin siellä. Joukkoliikenteen kannalta tämä edelleen lisäisi painetta parantaa poikittaisyhteyksiä.

Eihän ruuhkamaksun mahdollisen tuoton ainoa osoite ole HSL, jos maksua käytetään joukkoliikenteeseen. Sitä voidaan käyttää vaikka Töölön ja Viikin metrojen rakentamiseen, bussikaistoihin tai jopa raitioteihin.

Mutta voi tulla poliittista vääntöä siitä, että pelkästään Helsingin hallinnollisella alueella vaikuttava maksu kohdistuu kuitenkin myös muiden kuntien asukkaisiin. Ja toisaalta, liikennejärjestelmä on kuntarajoista piittaamaton kokonaisuus. Joten millä perusteella kaikilta kerättyä rahaa käytettäisiin vain Helsingin metrohankkeisiin?

Mutta edelleen. Autoilun kuormitus on joka tapauksessa suurinta Helsingin alueella. Olkoonkin, että sitä kuormitusta muodostavat muutkin kuin Helsingin asukkaat. Jos maksu ajatellaan kuormitetun katuverkon käyttömaksuksi, maksu tulee tietenkin antaa sille, jonka katuja kuormitetaan.

Eli ei tämä aivan yksinkertaista tule olemaan.

Maksun suuruus pitäisi määritellä sen mukaan, että se vähentää autoilua vähintään niin paljon, että autoilun ruuhkista aiheutuvat viivytykset poistuvat. Se on yhteiskuntataloudellinen optimi autoilua ajatellen. Eli tällöin palvelulla on oikea hyötyä vastaava hinta. Tämä teoreettinen näkemys ei sitten ota kantaa siihen, mihin mahdollisesti kertyvä raha käytetään. Voihan nimittäin olla niinkin, että tuo optimimaksu on niin pieni, ettei se edes kata keräyskuluja. Jos näin käy, muut kuin autoilusta hyötyvät maksavat silloin siitä, että autoilun olosuhteet paranevat niille, jotka maksavat paranemisesta hiukan. Siis silloin subventoidaan autoilua (enemmän kuin nykyään).

Antero

Ruuhkamaksun on koskettava koko pääkaupunkiseutua ja nimenomaan tieosuuksia ja alueita joissa on ruuhkia. Tieinsinöörit määriteltäkööt tarkemmin mutta karkeasti ottaen maksua pitäis periä ainakin:
- Koko Helsingin kantakaupungissa ja tärkeimmillä sisääntuloteillä kehäkolmosen sisäpuolella
- kehäykkösellä koko matkaltaan

Ruuhkamaksun ensisijainen tarkoitus olisi mielestäni ohjata ihmisiä vähentämään autoilua. Suomen kohdalla ongelmahan on pitkät etäisyydet ja harva asutus joten suurimassa osassa Suomea auto on pakollinen jos aikoo elää normaalia elämää. Mutta kehäkolmosen sisäpuolella se ei ole pakollinen. Säätämällä ruuhkamaksu koskemaan ajoa myös Helsingin sisääntulo- ja kehäteillä ohjataan myös muualta Uudeltamaalta pääkaupunkin tulevia jättämään auto maksurajan ulkopuolelle liityntäpysäköintipaikalle.

Ymmärrän että jo ruuhkamaksusta puhuminen aiheuttaa armotonta itkua ja parkua monissa, mutta jokainen Helsingin seudulla asuva joka on tieten tahtoen muuttanut paikalle josta pääsee asioillensa ja töihin vain autolla, saa miettiä itse seurauksia. Ruuhkamaksua ei alettaisi heti perimään vaan järjestelmän rakentaminen kestäisi kuitenkin niin kauan että ihmiset jotka haluavat välttää ruuhkamaksuja ehtisivät muuttaa esim lähemmäs työpaikkaansa. Järjestelmää voi sitten hienosäätää että se koskisi esim vain polttomootorikäyttöisiä yksityiskäytössä olevia henkilöautoja, tai ainakin niin että työkäyttöön tarkoitettuja ajoneuvoja se ei koskisi, tai maksu olisi lievempi.

Ruuhkamaksujen käyttöönoton on oltava kytkettynä kaavoitukseen. Keinoja "kiertää", esim rakentamalla jättimarketteja maksualueen ulkopuolelle pitää kaavoittajien estää. Myös päiväkoti- ja alakouluverkoston on oltava niin tiheää että kaikki puheet auton pakollisuudesta lasten kuskaamisa varten voi unohtaa.

Ruuhkamaksujen toinen tarkoitus on tietenkin kerätä rahaa liikennehankkeisiin, joukkoliikenne- ja kevytliikennepainoteisesti.

Muistutan myös että Suomen lisäksi länsi-Euroopassa ei taida olla montaa maata jossa minkäänlaisia tienkäyttömaksuja ei peritä. Se ei ole siis "kommareiden" keksintö vaan ihan kapitalistien.

t. Rainer

Minä pahoin pelkään, että ruuhkamaksuista tulee taas yksi lisälypsy, jolla kupataan Helsingin seudulla asuvia. Jos ruuhkamaksu tulee, sen tuoton pitää mennä kokonaan kunnille tai seutuhallinnolle, ei valtion kassaan. Ja maksuvyöhykkeen pitää olla laaja eli kehyskuntien pitää olla mukana.

Eikös olisi parempi vaan korottaa polttoaineveroa ja käyttömaksua sekä poistaa työmatkavähennys?

Liikkumisen nykyistä korkeampi verotaso kannustaisi vähempään liikkumiseen. Tavoitteena pitää olla, että ihmiset muuttavat lähelle työpaikkoja ja palveluita eivätkä kulje pitkiä työmatkoja.

Alunperin kirjoittanut petteri

Minä pahoin pelkään, että ruuhkamaksuista tulee taas yksi lisälypsy, jolla kupataan Helsingin seudulla asuvia. Jos ruuhkamaksu tulee, sen tuoton pitää mennä kokonaan kunnille tai seutuhallinnolle, ei valtion kassaan. Ja maksuvyöhykkeen pitää olla laaja eli kehyskuntien pitää olla mukana.

Eikös olisi parempi vaan korottaa polttoaineveroa ja käyttömaksua sekä poistaa työmatkavähennys?

Helsingin seudun ruuhkamaksujen pitää ehdottomasti olla seudun kuntien oma hanke sekä tulojen että menojen osalta. Valtiovalta kerää auto- ja polttoaineveroja niin paljon että tieverkon ylläpito ei vaarantuisi ruuhkamaksujen myötä.

Työmatkavähennysten poisto tai käytäntöjen muuttaminen olisi tavallaan helpompaa mutta kun kaikki suomalaiset eivät asu Uudellamaalla, vaan osalla on todella pitkiä työmatkoja.

Bensaveron nosto rankaisisi vain bensa-autolla ajavia. Dieselpolttonesteveron nosto taas rankaisisi kuljetusyrityksiä ja linja-auto-liikennettä ja merenkulkua, ja poliittista tahota siihen ei ole. Käyttömaksujen nosto rankaisisi niitä jotka omistavat auton mutta ajavat sillä vain vähän. Polttonesteverojen nosto tuntuvasti yli naapurimaiden tason aiheuttaisi ns bensaturismia ja toisaalta korvikepolttoaineiden käyttöä.

Alunperin kirjoittanut petteri

Liikkumisen nykyistä korkeampi verotaso kannustaisi vähempään liikkumiseen. Tavoitteena pitää olla, että ihmiset muuttavat lähelle työpaikkoja ja palveluita eivätkä kulje pitkiä työmatkoja.

Tietullit tai ruuhkamaksu, millä nimellä se nyt kulkeekin, on täsmävero jolla pyritään vähentämään autoilua paikoissa joissa se haittaa eniten.

t. Rainer