Eihän ruuhkamaksun mahdollisen tuoton ainoa osoite ole HSL, jos maksua käytetään joukkoliikenteeseen. Sitä voidaan käyttää vaikka Töölön ja Viikin metrojen rakentamiseen, bussikaistoihin tai jopa raitioteihin.
Mutta voi tulla poliittista vääntöä siitä, että pelkästään Helsingin hallinnollisella alueella vaikuttava maksu kohdistuu kuitenkin myös muiden kuntien asukkaisiin. Ja toisaalta, liikennejärjestelmä on kuntarajoista piittaamaton kokonaisuus. Joten millä perusteella kaikilta kerättyä rahaa käytettäisiin vain Helsingin metrohankkeisiin?
Mutta edelleen. Autoilun kuormitus on joka tapauksessa suurinta Helsingin alueella. Olkoonkin, että sitä kuormitusta muodostavat muutkin kuin Helsingin asukkaat. Jos maksu ajatellaan kuormitetun katuverkon käyttömaksuksi, maksu tulee tietenkin antaa sille, jonka katuja kuormitetaan.
Eli ei tämä aivan yksinkertaista tule olemaan.
Maksun suuruus pitäisi määritellä sen mukaan, että se vähentää autoilua vähintään niin paljon, että autoilun ruuhkista aiheutuvat viivytykset poistuvat. Se on yhteiskuntataloudellinen optimi autoilua ajatellen. Eli tällöin palvelulla on oikea hyötyä vastaava hinta. Tämä teoreettinen näkemys ei sitten ota kantaa siihen, mihin mahdollisesti kertyvä raha käytetään. Voihan nimittäin olla niinkin, että tuo optimimaksu on niin pieni, ettei se edes kata keräyskuluja. Jos näin käy, muut kuin autoilusta hyötyvät maksavat silloin siitä, että autoilun olosuhteet paranevat niille, jotka maksavat paranemisesta hiukan. Siis silloin subventoidaan autoilua (enemmän kuin nykyään).
Antero
