Viestiketju: Ruuhkamaksut pk-seudulla, poikittaislinjoistakin vähän

Alunperin kirjoittanut petteri

Milläköhän oletuksilla joukkoliikenteen nopeus on 25-30 km/h ovelta ovelle? Minun työmatkani Punavuoresta Otaniemeen on hyvinkin sujuva ja 9 km matkaan menee keskimäärin 33 minuuttia. Keskinopeus on siis 16 km/h. Kävelyä 1,3 km, bussimatkaa 8 km ja bussin odottelut päälle.

Tietenkin aina yhden yksittäisen poikkeavan esimerkin esittämällä voi kumota toisen väitteen keskinopeudesta. Not.

---------- Viesti lisätty kello 12:13 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 12:11 ----------

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Ruuhkamaksu on minusta sikäli oikein, että sillä voidaan korjata liian halvalla tarjolla olevan resurssin ylikäyttö. Mutta korjautuminen voi olla mahdollista vain silloin, kun autoilulle on todellinen vaihtoehto. Se todellinen vaihtoehto voidaan aivan yhtä hyvin tehdä ilman ruuhkamaksuakin.

Mutta ainakin kokemus Tukholmasta oli, ettei joukkoliikenteen merkittäväkään parantaminen vielä saanut autoilijoita vaihtamaan siihen. Vasta ruuhkamaksu teki sen.

Miksi niin keskinopeuskeskeistä ajattelua? Henkilöauto on paras väline, kun tavoite on suuri keskinopeus, matka kun parhaimmillaan onnistuu pysähtymättä kertaakaan. Bussi on huono henkilöauto. Ratikasta ja junasta nyt puhumattakaan.

Joukkoliikenteen markkinarako on kapasiteetissa, joka mahdollistaa lyhyemmät kokonaismatkat. Jolloin keskinopeudella ei ole juuri lainkaan merkitystä. Henkilöautoliikenne ei yksinkertaisesti kykene kilpailukykyiseen kapasiteettiin edes bussien kanssa.

Alunperin kirjoittanut Elmo Allen

Tietenkin aina yhden yksittäisen poikkeavan esimerkin esittämällä voi kumota toisen väitteen keskinopeudesta. Not.

Mietipä omia joukkoliikennematkojasi. Millaisilla reiteillä pääset 25-30 km/h keskinopeuteen ovelta ovelle? Tuollaiseen nopeuteen pääsee pääkaupunkiseudulla alle 15 km matkoilla oikeastaan vain jos asuu raskaan raideliikenteen aseman vieressä ja määränpääkin on aseman vieressä. Jo kohtuullisetkin kävelymatkat molemmissa päissä tiputtavat keskinopeutta rajusti.

Ja mitä esimerkkiini tulee, Punavuori - Otaniemi tuskin on ainakaan keskimääräistä pääkaupunkiseudun joukkoliikennematkaa vähemmän sujuva.

Alunperin kirjoittanut hylje

Miksi niin keskinopeuskeskeistä ajattelua?

Tuo on hyvä pointti. Vaikka en keksi hyvää vastausta.

Alunperin kirjoittanut petteri

Mietipä omia joukkoliikennematkojasi. Millaisilla reiteillä pääset 25-30 km/h keskinopeuteen ovelta ovelle? Tuollaiseen nopeuteen pääsee pääkaupunkiseudulla alle 15 km matkoilla oikeastaan vain jos asuu raskaan raideliikenteen aseman vieressä ja määränpääkin on aseman vieressä. Jo kohtuullisetkin kävelymatkat molemmissa päissä tiputtavat keskinopeutta rajusti.

Kuljen itse raskaalla raideliikenteellä ja kävellen työmatkani. Matka on yhteensä 16,4 km josta junalla 14 km, kävellen 2,4 km ja sujuu n 43 minuutissa. Laskukone antaa keskinopeudeksi 23 km/h. Jos kulkisin bussilla tai pyörällä liityntämatkat säästyisi 5 min jolloin keskinopeus olisi 26 km/h.

Pelkästään maanteitä pitkin matka on n 14,3 km ja kesäisin polkupyörällä menee samassa ajassa kuin kävellen ja junalla eli 45 minuutissa, keskinopeus on silloin 19 km/h.

Autolla menee 20 min jos ei ole yhtään ruuhkaa, mutta voi mennä yhtä kauan kuin julkisilla jos on ruuhkaa, eli autolla keskinopeus on 20-40 km/h vaikka suurin osa matkasta on moottoritietä pitkin.

Bussilla YTV:n rettiopas tarjoaa 2:a eri vaihtoehtoa joko hitaalla bussilla 46 min joka kulkee melkein ovelta ovelle, tai nopealla moottoritiebussilla 40 min jolloin tosin joutuu kävelemään yhteensä 2.5 km, josta työpaikan päässä 1.6 km. Bussien vuoroväli on toki harvempi kuin junan ja poispäin mennessä kestää kauemmin koska pysäkit eivät ole niin optimaalisella paikalla, joten siksi käytän mieluiten junaa.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut petteri

Mietipä omia joukkoliikennematkojasi. Millaisilla reiteillä pääset 25-30 km/h keskinopeuteen ovelta ovelle? Tuollaiseen nopeuteen pääsee pääkaupunkiseudulla alle 15 km matkoilla oikeastaan vain jos asuu raskaan raideliikenteen aseman vieressä ja määränpääkin on aseman vieressä. Jo kohtuullisetkin kävelymatkat molemmissa päissä tiputtavat keskinopeutta rajusti.

Kuka sanoi, että keskinopeus oli ovelta ovelle? Ei Kehä 1:n liikenne kulje ruuhkassa 30–60 km/h ovelata ovelle, kun siellä Kehä 1:llä ei ole ovia ollenkaan. Ja kun automatkoja ruvetaan mittaamaan ovelta ovelle, niin silloin joukkoliikenne alkaa monessa tapauksessa voittaa mennen tullen. Koska automatkasta puolet voi kulua parkkilaitoksen portin ja määränpäärakennuksen oven välillä.

25 km/h on normaali hyvän joukkoliikenteen linjanopeus Keski-Euroopassa. Sitä kai pitää verrata autolla ajamisen nopeuteen Kehä 1:llä. On turha tivata, missä tällaista nopeutta on täällä Helsingin seudulla, sillä ei täällä ole hyvää keskieurooppalaista joukkoliikennettä. Täällä bussit ja ratikat seisovat liikennevaloissa antamassa tietä autoille tai ovat autojen jumittamassa ruuhkassa, vaihtoja saa odottaa aina ja kävelymatkat ovat pitkiä tai hankalia, aikataulu on vitsi muualla kuin lähtöpysäkillä jne.

Parhaat joukkoliikenteen linjanopeudet löytyvät paikallisjunista. Jos Z-junat lasketaan seutuun, niin Mäntsälä-Pasila on varmaan huippusuoritus. Mutta Keravaltakin tullaan 80 km/h keskinopeuksilla.

Alunperin kirjoittanut hylje

Miksi niin keskinopeuskeskeistä ajattelua?

Aivan oikein. Ei sillä ole itse matkan teon kannalta kovinkaan suurta merkitystä. Etenkin kun ihmisten aikabudjetin vuoksi päivittäiseen matkustamiseen käytetään joka tapauksessa suunnilleen sama aika. Matkustamisen keskinopeus on muuttuja. Mutta Kehä 1:n autoliikenteen virralla on keskinopeus – vaikkei se paljon mitään merkitsekään.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Ruuhkamaksu on minusta sikäli oikein, että sillä voidaan korjata liian halvalla tarjolla olevan resurssin ylikäyttö.

Se liian halpa resurssi on tonttimaa Nurmijärvellä, Tuusulassa, Vihdissä, Kirkkonummella, Siuntiossa ja Sipoossa. Niin kauan kuin noissa kunnissa dumpataan tontteja alihintaan pk-seutulaisille lapsiperheille, kun nuo kunnat eivät kuitenkaan pysty järjestämään heille työpaikkoja, niin sitä autojen invaasiosta Helsinkiin johtavilla pääteillä ei päästä eroon.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Mutta onhan se tietenkin hyvä, että jos ei parannuksia tehdä muuten, niin edes ruuhkamaksu saisi parannusten teon käyntiin.

Sitähän autoriippuvaiset omakotiasukkaat ovat vaatineet. Esim sitä että raideliikenteelle avataan uusia yhteyksiä ja järjestetään kunnollinen liityntäpysköintimahdollisuus asemille, ettei sitä autoa tarvitse perille asti ajaa.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Se liian halpa resurssi on tonttimaa Nurmijärvellä, Tuusulassa, Vihdissä, Kirkkonummella, Siuntiossa ja Sipoossa.

Eiköhän asuminen näissä kunnissa ole ihan rehellisesti markkinahintaista. Tontti maksaa jotain, Mutta kun tontin lisäksi rakentaa/rakennuttaa tontille talon, se talo maksaa ihan saman hinnan kuin YTV-kunnissa. Mikä on yleensä enemmän kuin valmiin talon markkinahinta tontteineen.

Sen sijaan alihinnoiteltu resurssi ovat ne moottoritiet, joita on tehty Helsingin ja mainittujen kuntein välille. Kuinkahan vaan syntyisi päätöstä Espoonlahti–Kirkkonummi -motaristakaan, jos sen käyttäjät siitä maksaisivat? Onhan Kirkkonummelta jo metroyhteys Helsinkiin, joten moiselle motarille ei pitäisi olla mitään tarvetta.

Ruuhkahan johtuu talousteorian mukaan siitä, että maksuhalukkuus, tarjonta ja hinta eivät ole kohdallaan. Kysynnän ja tarjonnan pitäisi asettaa hinta kohdalleen. Mutta tarjonnalla on yläraja ja hinta ei jousta eli on aina nolla. Joten eihän tämä toimi eikä voikaan toimia, siksi tiet ruuhkautuvat.

Hesan kehäteiden ruuhkautuminen ei johdu siitä, mitä asuminen maksaa kehyskunnissa vaan siitä, että kehäteiden varsilla on niin paljon matkustuksen kohteita, etteivät teiden kapasiteetit riitä. Ja kun niihin kohteisiin ei edes ole joukkoliikenneyhteyksiä, niin pakko on liikkua autolla, asui sitten Vantaalla tai Vihdissä.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Sitähän autoriippuvaiset omakotiasukkaat ovat vaatineet. Esim sitä että raideliikenteelle avataan uusia yhteyksiä ja järjestetään kunnollinen liityntäpysköintimahdollisuus asemille, ettei sitä autoa tarvitse perille asti ajaa.

Juu, näistä liityntäpysäköintipaikoista aina puhutaan. Mutta puhe on suurimmaksi osaksi hurskastelua ja toiseksi turhaa, sillä jos metrolla pääsee vain osan matkaa mutta ei perille, niin silloin mennään koko matka autolla. Ja siinä on syy siihen, miksi Kirkkonummen metroyhteys ei poista paineita motarin rakentamiselta. Jos asuu Kirkkonummella jossain sopivassa lähiössä 3 km päässä asemasta ja duuni on vaikka Haukilahdessa, niin ei junametromatka paljon houkuttele. Enkä syyttäisi tästä asiasta sitä Kirkkonummella asujaa.

Antero

Jos ruuhkamaksut otetaan käyttöön niin silloin pääkaupunkiseudun reunalle pitäisi mielestäni rakentaa isoja parkkipaikkoja jonne ulkopaikkakuntalaiset voisivat jättää autonsa. Helsingissä metroaseman vieressä asuvan on helppo vaihtaa autosta joukkoliikenteeseen vaikka heti mutta ajatellaanpa vaikka Leppäkoskella asuvaa. Paikallisjuna menee sataakuuttakymppiä ohi ja busseja ei juuri kulje. Ainoa järkevä yhteys pääkaupunkiseudulle on oma auto kun moottoritien liittymäkin on vain muutaman kilometrin päässä.

Alunperin kirjoittanut Hartsa

Jos ruuhkamaksut otetaan käyttöön niin silloin pääkaupunkiseudun reunalle pitäisi mielestäni rakentaa isoja parkkipaikkoja jonne ulkopaikkakuntalaiset voisivat jättää autonsa. Helsingissä metroaseman vieressä asuvan on helppo vaihtaa autosta joukkoliikenteeseen vaikka heti mutta ajatellaanpa vaikka Leppäkoskella asuvaa. Paikallisjuna menee sataakuuttakymppiä ohi ja busseja ei juuri kulje. Ainoa järkevä yhteys pääkaupunkiseudulle on oma auto kun moottoritien liittymäkin on vain muutaman kilometrin päässä.

Miksi leppäkoskelaisille pitäisi rakentaa liityntäparkki pääkaupunkiseudulle, kun he voisivat jättää autonsa Riihimäelle, josta kulkee tiheästi junia Helsinkiin. Tai jos aikataulut sopivat, voisi junaan vaihtaa jo Ryttylässä.

Alunperin kirjoittanut ultrix

En näe tässä mitään ongelmaa. Kunnallinen liikennepoliisi – parkkipirkon, smurffin ja bussikaistakytän yhdistelmä ei minusta vaaranna kenenkään perusoikeuksia.

Suomalainen yhteiskunta tuntuu näkevän tässä ongelman. On vähän sellainen tunne, että kyllä perusoikeuksiin kuuluu autoilu, myös vastuuton sellainen, ja että suurin osa sitä tekee.

Samasta asenteesta kumpuaa se, että jalankulkija voi kyllä kiertää väärin pysäköidyn auton (= kävellä pidemmän matkan) mutta autoilija ei voi parkkeerata kauemmas (= kävellä pidemmän matkan) josta syystä parkkisakko ei ole kuin muodollinen maksu.

...sekä se, että säässä kuin säässä jalankulkija kyllä kiltisti odottaa, kunnes viimeinenkin auto on ylittänyt suojatien (kävelijä ei siis ylitä suojatietä, vaan kulkee sitä pitkin), autoilija tuskin pysähtyy, kun näkee kävelijän lähestymässä suojatietä.