Viestiketju: Matalalattiaisuus - ohimenevä "uskonto"?

Eräässä toisessa ketjussa heitettiin provosoivasti, että matalalattiaisuus olisi vain "uskontoa". Onko näin? Onko todella käynyt niin, että miltei kaikissa läntisissä ja nyttemmin yhä useammissa itäisemmissäkin teollisuusmaissa on vain yhden muoti-ilmiön tähden siirrytty joukkoliikenteessä laajastikin käyttämään entistä esteettömämpiä liikennevälineitä? Vuoden 1989 UITP-konferensissa Budapestissa esiteltiin mm. M.A.N:n, Mercedes-Benzin ja Neoplanin matalalattiabussit. Hyvin pian sen jälkeen alkoi myös matalalattiaisten raitiotievaunujen valmistus ja laajamittainen hankinta eri puolille maailmaa eikä monellakaan paikkakunnalla ole palattu "antiikkisiin" ratkaisuihin takaisin. Päinvastoin, esimerkiksi Tallinnan neuvostoaikaisiin raitiotievunuihin on alettu asentaa matalalattiaisia välipaloja.

Keskustelu esteettömyyden ja matalalattiaisuuden tarpeellisuudesta pitäisi erottaa omaksi ketjukseen.

Compactin "kritiikki" esteettömyyttä ja matalalattiaisuutta vastaan on pääosin täysin perusteetonta.

Ensinnäkin: esteetön joukkoliikenne palvelee suoraan useita merkittäviä käyttäjäryhmiä:

• Vanhukset (joiden osuus kasvaa koko ajan)
• Liikuntaesteiset
• Lapsiperheet

Esteetön ja matalalattiainen joukkoliikenne ei ole - toisin kuin Compact luulee - vain liikuntaesteisten, vanhusten ja lapsiperheiden etu. Esteetön ja matalalattiainen joukkoliikenne palvelee paremmin myös terveitä aikuisia.

Korkealattiainen joukkoliikenne on hankalampaa terveillekin. Lisäksi ihmisillä on monia ongelmia, jotka eivät sinänsä estä korkealattiaisen kaluston käyttöä (ylipaino, sydän- ja hengitysvaivat, nivelvaivat) mutta tekevät siitä olennaisesti hankalampaa ja epämiellyttävämpää.

Aina, jos joukkoliikenteen käyttö on epämiellyttävää, todellinen voittaja on yksityisauto.

Alunperin kirjoittanut Compact

Sitten kun tarvitaan oikeasti "matalaa lattiaa", tuskin enää tavallisella linjabussilla kuljetaan. Meillä on silloin omat palvelu-sydän-linjat, palvelusetelit takseihin yms. sosiaalista tukea, joitten ansiosta käytämme muita kuin näitä vermeitä, joita markkinoidaan kuitenkin juuri siten, että juuri me niitä silloin muka tarvitsisimme.

Palvelulinjasto tarvitaan yleensä korvaamaan olemassaolevan linjaston ja kaupunkirakenteen puutteita eli sitä, että nykyinen liikenne ei ole tarpeeksi esteetöntä, kaluston ja pysäkin yhteensovitus ei toimi, terveysasemat ja vanhainkodit on sijoitettu syrjään tavallisista joukkoliikennelinjoista. Palvelulinjaston (P1-P3) liikennöinti maksoi Turussa v. 2003 800 000 e, josta vain n. 200 000 e saatiin lipputuloina. Palvelulinjastoa tuettiin siis 600 000 e / vuodessa.

Sosiaali- ja terveystoimen kuljetuksiin menee erittäin suuri osa koko Suomen joukkoliikenteeseen käytetyistä varoista. V. 2003 siihen meni 132,5 miljoonaa euroa 487,7 miljoonasta julkiseen liikenteen käytetystä eurosta, 27,2% koko rahoituksesta.

Palvelulinjaston ja erityiskuljetusten tarvetta voidaan vähentää parantamalla liikenteen esteettömyyttä. Samalla saadaan rahaa muun linjaston parantamiseen.

Jos esimerkiksi Turussa tavallisten joukkoliikennelinjojen parantamisella voitaisiin poistaa P1 - P3 tarve, säästyisi noin 800 000 e / v muun linjaston kehittämiseen.

Alunperin kirjoittanut Compact

Totuus on, että kalliisti toteutetusta matalalattiaisuudesta hyötyvät vain nuoret naiset lastenvaunuineen.

Tiedätkö, mikä on yksi yleisimpiä motiiveja hankkia auto? Lasten kuljettaminen. Syy on ihan siinä, että julkisella ja kevyellä liikenteellä on erilaisten esteiden ja palveluiden väärän sijoituksen takia hankala hoitaa tarpeitaan.

Esteetön joukkoliikenne on tärkeä tekijä, joka vähentää tarvetta ostaa auto.

Matalalattiaiseen bussiin saa lastenvaunut yksin.

Mikäli Turussa ei olisi pääosin matalalattiabusseja, myös minä joutuisin tällä hetkellä hankkimaan auton.

Alunperin kirjoittanut Compact

Me muut terveet kansalaiset voisimme kyllä nousta askelman-pari paljon edullisemmin valmistettavaan autoon.

Kuten edellä todettiin, myös "terveille" matalalattiainen joukkoliikenne on laadukkaampaa.

Kannattaisi myös muistaa, että terveys ja kunto on kovin katoavaista. Sitten kun terveys ja kunto on mennyt, on kuitenkin yleensä mukavampaa voida jatkaa matkustamista samalla tutulla linjalla.

Alunperin kirjoittanut Compact

Pysäkkiaikoihin matalalla lattialla ei ole varsinaista vaikutusta, ja jos niin luulee, se on itsepetosta.

Onko tutkimuksiin luottaminen itsepetosta?

Matala lattia nopeuttaa laajan eurooppalaisen kokemuksen mukaan pysäkkaikoja.

Toki pysäkkiaikojen parantamiseen on tehokkaampia keinoja kuten mainitsemasi. Mutta matalan lattian etuja ei pidä aliarvioida.

Alunperin kirjoittanut Compact

Tekniikan rakentaminenkin on helpompaa, huokeampaa ja kestävämpää, kun se tehdään tavalliselle korkealle alustalle.

Turussa ainakin siiryminen lähes täysin matalalattiaiseen kalustoon leikkasi kustannuksia huomattavasti samalla kuin käyttö (= lipputulot) lisääntyi 10% ja ihmisten tyytyväisyys parani. Toki asiassa oli muitakin vaikuttavia tekijöitä.

En ole kuullut mistään erityisistä ongelmista täkäläisissä matalalattiabusseissa eivätkä myöskään liikennöitsijät toivo paluuta korkealattiaiseen kalustoon. Päin vastoin, myös seutulinjoilta korkealattiaiset autot alkavat olla kadonneet.

Matalalattiakalustossa on toki ollut ongelmia. Tietääkseni Helsingin matalalattiaraitiovaunuhankinta on ollut vakavimmin epäonnistuneita uudiskalustohankintoja koko "raitiovaunumaailmassa". Samoin myös Helsingin ja Tampereen ongelmat matalalattianivelbussien kanssa ovat tunnettuja. Mutta näissä ongelmissa on kysymys enemmänkin väärin valituista teknisistä ratkaisuista ja vaatimuksista.

Ei sinänsä mitään väliä eli matalat on ok, mutta se että täällä Mansessakin
vakkarivuorojen busseilta , jotka ajaa vaikkapa 30-60 km maaseudulla
ennen kuin ne kaupungin maantieteellisen sijainnin vuoksi joutuvat/pääsevät ajamaan muutaman kilometrin paikkuria, olisi riittävä syy siihen, että matala pitää olla; se on väärin- tottakai nuo maakunnan liikennöitsijät mielellään ottavat vastaan lisätuloja- mikä on ihan ok. Mutta se että niiden kalusto pitäisi sen takia olla matalaa , on ihan syvältä. Ihmiset sukkuloivat päivittäin maakuntiin ja sieltä keskuksiin töihin- monet torkkuvat/tekevät läppärillä hommia yms. Matkustusmukavuus on perinteisessä verhobussissa kallistuvine penkkeineen niin paljon parempi, ettei tuommoiseen vouhotukseen pidä ryhtyä- Täältä Teiskostakin on suorastaan rikollista toimintaa ajaa kymmenien kilometrien matkaa Mansen keskustaan jollain vanhalla laatikkowiimalla...

Jos seutulinjoille hankittaisiinkin kalustoa jossa olisi matala lattia ja paremmat penkit..

Turussa varsinkin seutulinjalla 11/110 on viime aikoina otettu liikenteeseen useitakin matalalattia / low - entry autoja, jotka on sisustettu Rusetin hengessä eli pehmustetuin istuimin. Osassa on myös verhot.

Seutulinjoille hyvin sopiva kalustotyyppi on ruotsalaisilla kalustovalmistajilla yleinen "low-entry" - auto jossa takaosa on korkea ja matala lattia ulottuu keskiovelle. Siinä saadaan toisaalta tarjottua esteetön pääsy ja toisaalta takaosassa korkealattiaauton mukavuustekijät. Nousu korkealattiaosaan tapahtuu lisäksi jo sisällä autossa rahastuksen jälkeen.

Vieraillessani joulukuussa Örebrossa kiinnitin huomiota siihen, että Länstrafiken - liikenteessä pitkillä maaseutulinjoilla käytettiin juuri "low-entry" - kalustoa. Kokomatalat nivelautot olivat kaupunkilinjoilla.

Pikku kommenttina vain, että matala lattia ja sisutuksen laatu kuten taittuva selkänoja ovat eri asiat. Ei pidä luulla, että matalalattia on sisustettava karusti ja vain korkealattiainen bussi on sisustettavissa laadukkaasti. Matalalattiakalusto on hankittu kaupunkiliikenteeseen, jossa siitä on suurin hyöyty, ja kaupunkibussit ovat karusti sisustettuja. Ne olivat sitä jo ennen matalalattiatekniikkaa.

Sama koskee alustan ja jousituksen rakenteita. Mikään nykyinen bussi ei taatusti ole yhtä meluisa, täristävä ja jäykkäjousinen kuin 1950-luvun mikä hyvänsä bussi "kuorma-autoalustalla" eli etumoottorilla kopassaan kuskin vieressä ja lehtijousituksella. Ja oli taatusti korkea lattia.

Korkealattiarakenne on halvempi kuin matala, ja pitkän matkan liikenteessä lattian alla oleva tavaratila on tarpeellinen. Siksi matalalattia ei ole voittanut alaa kaukoliikenteen busseissa.

Antero

Ilman muuta matalalattiaiset kulkuneuvot ovat kaupunkien sisäisessä liikenteessä ja seutuliikenteessä parempia kuin korkealattiaiset. Sen sijaan joskus tuntuu siltä että esteettömyys on itsetarkoitus. Miksi pitää ostaa 190 miljoonalla eurolla Sm5-junia ja romuttaa käyttökelpoinen Sm1/Sm2 kalusto? 190 miljoonalla eurolla saataisiin kaikki "vähäliikenteiset radat" korjattua.

Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen

VR Oy on lisäksi eri yhteyksissä ilmoittanut, että sillä ei ole esim. Turun seudun lähijunaliikenteeseen soveltuvaa kevyttä kalustoa eikä se tule sellaista hankkimaankaan.

Miksi Sm1/Sm2 kalusto ei kelpaa Turun liikenteeseen? Junia on käytetty vuosikymmeniä pääkaupunkiseudun liikenteessä ja kun ne Sm5-hankinnan jälkeen ovat käyttökelpoisia mutta tarpeettomia niin miksi niitä ei voi Turussa/Tampereella tai muualla käyttää? Onko VR:llä digi-tv tyylinen ajattelu että jos liikuntaesteiset eivät voi junalla matkustaa niin niillä ei sitten matkusta kukaan muukaan. Koska digi-tv:n vammaispalveluja varten tarvitaan digiboksi ja näkö/kuulovammaiset joutuvat sellaisen hankkimaan niin digi-tv ajattelun mukaan silloin on tasa-arvon vuoksi pakotettava kaikki suomalaiset ostamaan digiboksi.

Alunperin kirjoittanut Hartsa

Ilman muuta matalalattiaiset kulkuneuvot ovat kaupunkien sisäisessä liikenteessä ja seutuliikenteessä parempia kuin korkealattiaiset. Sen sijaan joskus tuntuu siltä että esteettömyys on itsetarkoitus. Miksi pitää ostaa 190 miljoonalla eurolla Sm5-junia ja romuttaa käyttökelpoinen Sm1/Sm2 kalusto? 190 miljoonalla eurolla saataisiin kaikki "vähäliikenteiset radat" korjattua.

Korjatkaa jos olen väärässä, mutta mulla on sellaine käsitys että Sm1-junat on päästetty niin huonoon kuntoon että ovat aika lailla elinkaarensa lopussa. Sm2:silla on elinikää ehkä vielä reilut 10 vuotta, mutta niillä tullee riittämään työtehviä Helsingistä YTV:n ulkopuolelle suuntautuvissa lähijuna- ja taajamajunavuoroissa.

Alunperin kirjoittanut Hartsa

Onko VR:llä digi-tv tyylinen ajattelu että jos liikuntaesteiset eivät voi junalla matkustaa niin niillä ei sitten matkusta kukaan muukaan. Koska digi-tv:n vammaispalveluja varten tarvitaan digiboksi ja näkö/kuulovammaiset joutuvat sellaisen hankkimaan niin digi-tv ajattelun mukaan silloin on tasa-arvon vuoksi pakotettava kaikki suomalaiset ostamaan digiboksi.

VR:n romutushalu perustunee siihen että he eivät halua että vanha kalusto joutuu kilpailijoille. Eli kyseessä ei ole digi-tv-ajattelu vaan StoraEnso-ajattelu.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut Hartsa

Miksi Sm1/Sm2 kalusto ei kelpaa Turun liikenteeseen?

Totta kai Sm1/Sm2 - kalusto kelpaisi Turun liikenteeseen, jos siihen saisi matalalattiaosan ja kaluston edullisuus paikkaisi todennäköisesti uutta kalustoa korkeammat käyttökulut.

Kyse on VR Oy:n kannasta, ei tosiasioista. VR Oy ei ole juurikaan kiinnostunut Turun seudun paikallisjunaliikenteestä, ja siksi se ei halua löytää soveltuvaa kalustoa.

Tunnen pari äitiä, Ruskeasuolta ja Meilahdesta, jotka matkustavat aina keskustaan bussilla vaikka kympin raitiovaunu menisi oven edestä koska lastenvaunuja ja rattaita ei saa yksin ratikan kyytiin. Se on kyllä sääli!

Seutubussit pysähtelevät "turhaan" ja raitiovaunut jäävät käyttämättä niille parhaiten soveltuvassa tehtävässä. Saa nähdä ehtivätkö "välipalat" hätiin vielä näiden lasten aikana.

Raitiolinjat pitäisi saada matalalattiaisiksi yksi kerrallaan, koska esim. vaunujen kanssa on turha mennä odottamaan jos ei voi olla varma että seuraavaan ratikkaan pääsee kyytiin.