Näytä äänestyksen tulokset: Tarvitaanko matalalattiakulkuneuvoja

Äänestäjiä
84. Et voi äänestää tässä äänestyksessä
  • Tarvitaan

    70 83,33%
  • Ei tarvita

    9 10,71%
  • Asialla ei merkitystä

    5 5,95%
Sivu 1 / 2 12 ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 1-15/18

Viestiketju: Matalalattiaisuus - ohimenevä "uskonto"?

  1. #1
    Tunnistettu jäsen Compact avatar
    Liittynyt
    20.07.2005
    Viestejä
    2123

    oletus Matalalattiaisuus - ohimenevä "uskonto"?

    MODEDIT/vko: Ketjun aloitti Rattivaunu ketjussa toisena olevalla viestillä, mukaan liitetty Compactin ja Laaksosen viestit Länsimetro-ketjusta.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut b10m55
    Olipas murskaavaa tekstiä. On hyvin surullista, jos todetaan ettei vuosikymmeniin ole mitään kehitystä tapahtunut, oli kyseessä sitten bussi tai joku muu asia.
    Kestikin aika kauan, ennenkuin tähän "kriittiseen" tekstiini reagoitiin. No, kommentoija on kyllä vanha tuttu ja alan ammattilainen, eli emme me kumpikaan tästä varmaankaan saa mitään pysyviä traumoja.

    Mielestäni linja-automatkustajan kannalta suurimmat parannukset ovat jo pitkän aikaa tapahtuneet lähinnä sitä kautta, että katu- ja tieolosuhteet ovat parantuneet huimasti vanhaan aikaan verrattuna. Bussit ovat matkustajien kannalta olleet melko samanlaisia jo usean vuosikymmenen ajan. Eihän autoissa ole tapahtunut tavallisen kulkijan kannalta mitään ratkaisevaa uudistusta sitten noin 1960-luvun puolenvälin. Autoissa tapahtuneet parannukset ovat keskittyneet lähinnä laitetekniikkaan ja kuljettajan työolosuhteiden parantamiseen. Eikä lainkaan syyttä, sillä tehdäänhän ohjaamossa vastuullista ja pitkää työpäivää sekä vastataan omalta osaltaan turvallisesta liikenteestä. Olosuhteet kuuluvatkin muuttua komentokeskuksessa vastaamaan muuta nykyajan maailmaa.

    Olisiko seuraavassa uusi "murskaava" ajatus? Matalalattiaisuus on uutta 1960-lukuun nähden, mutta sitä ilmankin voidaan elää. Ja elettäisiin ehkä paljon paremminkin ilman sellaista uskontoa. Sitten kun tarvitaan oikeasti "matalaa lattiaa", tuskin enää tavallisella linjabussilla kuljetaan. Meillä on silloin omat palvelu-sydän-linjat, palvelusetelit takseihin yms. sosiaalista tukea, joitten ansiosta käytämme muita kuin näitä vermeitä, joita markkinoidaan kuitenkin juuri siten, että juuri me niitä silloin muka tarvitsisimme. Totuus on, että kalliisti toteutetusta matalalattiaisuudesta hyötyvät vain nuoret naiset lastenvaunuineen, eikä heidän edes tarvitse matkoistaan mitään maksaa (YTV-alueella aikuinen + lapsi 0-6v. + vaunut/rattaat kulkevat ilmaiseksi vaikkapa matalalattiajunan lipunmyyntiosastossa tai metrossa. Mitään estettä ei ole lipunhankinnalle). Me muut terveet kansalaiset voisimme kyllä nousta askelman-pari paljon edullisemmin valmistettavaan autoon.

    Jos asumme kerrostalossa tai työskentelemme sellaisessa, työterveyshoitajat ja muutkin patistavat meitä kävelemään rappuja ja peräti useitten kerrosten välillä ja hissin käyttöä paheksutaan. Mutta annas olla, jos linja-autoon, raitiovaunuun tai junaan pääsemisessä pitää nostaa hieman jalkaa - silloin koko liikennejärjestelmä on vanhakantainen ja paheksuttava! Esteettömyys joukkoliikenteeseen, vaan kuka sellaista oikeasti tarvitsee ja mitä sillä tarpeella peitellään?

    Pysäkkiaikoihin matalalla lattialla ei ole varsinaista vaikutusta, ja jos niin luulee, se on itsepetosta. Liikennevaloetuudet, omat kaistat, tariffien rakenne, lippujen ostotapahtumat jne. ovat ne seikat joista voidaan haluttaessa myös nipistää "sekunteja". Tekniikan rakentaminenkin on helpompaa, huokeampaa ja kestävämpää, kun se tehdään tavalliselle korkealle alustalle.

    Olenpa sitäpaitsi nähnyt erään ulkomaan pääkaupungissa sikäläisen runkolinja-autoverkoston, joka on suunniteltu korkealattiaisille busseille ja kuitenkin esteettömällä sisäänkäynnillä. Se on vain siitä kiinni mitä missäkin halutaan ja miten toteutetaan.
    Viimeisin muokkaaja kuukanko; 29.04.2006 kello 16:15.

  2. #2
    Tunnistettu jäsen Rattivaunu avatar
    Liittynyt
    24.06.2005
    Viestejä
    3383

    oletus Matalalattiaisuus - ohimenevä "uskonto"?

    Eräässä toisessa ketjussa heitettiin provosoivasti, että matalalattiaisuus olisi vain "uskontoa". Onko näin? Onko todella käynyt niin, että miltei kaikissa läntisissä ja nyttemmin yhä useammissa itäisemmissäkin teollisuusmaissa on vain yhden muoti-ilmiön tähden siirrytty joukkoliikenteessä laajastikin käyttämään entistä esteettömämpiä liikennevälineitä? Vuoden 1989 UITP-konferensissa Budapestissa esiteltiin mm. M.A.N:n, Mercedes-Benzin ja Neoplanin matalalattiabussit. Hyvin pian sen jälkeen alkoi myös matalalattiaisten raitiotievaunujen valmistus ja laajamittainen hankinta eri puolille maailmaa eikä monellakaan paikkakunnalla ole palattu "antiikkisiin" ratkaisuihin takaisin. Päinvastoin, esimerkiksi Tallinnan neuvostoaikaisiin raitiotievunuihin on alettu asentaa matalalattiaisia välipaloja.

  3. #3

    Liittynyt
    29.06.2005
    Sijainti
    Helsinki Lauttasaari
    Viestejä
    427

    oletus

    Matalalattiaisuteen liittyy mielestäni niin paljon etuja. Lastenvaunujen kanssa liikkuja pääsee tarvittaessa kyytiin ilman että toinen on auttamassa. Liikuntarajoitteiselle (Invalidi, seniori tai vaikka kipsatun jalan kanssa liikuva nuori) on myös paljon helpompaa nousta kyytiin. Samoin itsekukin meistä voi olla liikkeellä isojen ostoskassien y.m.s. kanssa.
    Tekniikka on vielä sen verran uutta että nykyisistä lastentaudeista vielä päästään eroon.
    'En ole kiinnostunut selityksistä, joita annetaan myöhästymisille. Olen kiinnostunut vain siitä mitä on todella saatu aikaan'
    (Mahatma Gandhi)

  4. #4
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus

    Keskustelu esteettömyyden ja matalalattiaisuuden tarpeellisuudesta pitäisi erottaa omaksi ketjukseen.

    Compactin "kritiikki" esteettömyyttä ja matalalattiaisuutta vastaan on pääosin täysin perusteetonta.

    Ensinnäkin: esteetön joukkoliikenne palvelee suoraan useita merkittäviä käyttäjäryhmiä:
    • Vanhukset (joiden osuus kasvaa koko ajan)
    • Liikuntaesteiset
    • Lapsiperheet
    Esteetön ja matalalattiainen joukkoliikenne ei ole - toisin kuin Compact luulee - vain liikuntaesteisten, vanhusten ja lapsiperheiden etu. Esteetön ja matalalattiainen joukkoliikenne palvelee paremmin myös terveitä aikuisia.

    Korkealattiainen joukkoliikenne on hankalampaa terveillekin. Lisäksi ihmisillä on monia ongelmia, jotka eivät sinänsä estä korkealattiaisen kaluston käyttöä (ylipaino, sydän- ja hengitysvaivat, nivelvaivat) mutta tekevät siitä olennaisesti hankalampaa ja epämiellyttävämpää.

    Aina, jos joukkoliikenteen käyttö on epämiellyttävää, todellinen voittaja on yksityisauto.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Compact
    Sitten kun tarvitaan oikeasti "matalaa lattiaa", tuskin enää tavallisella linjabussilla kuljetaan. Meillä on silloin omat palvelu-sydän-linjat, palvelusetelit takseihin yms. sosiaalista tukea, joitten ansiosta käytämme muita kuin näitä vermeitä, joita markkinoidaan kuitenkin juuri siten, että juuri me niitä silloin muka tarvitsisimme.
    Palvelulinjasto tarvitaan yleensä korvaamaan olemassaolevan linjaston ja kaupunkirakenteen puutteita eli sitä, että nykyinen liikenne ei ole tarpeeksi esteetöntä, kaluston ja pysäkin yhteensovitus ei toimi, terveysasemat ja vanhainkodit on sijoitettu syrjään tavallisista joukkoliikennelinjoista. Palvelulinjaston (P1-P3) liikennöinti maksoi Turussa v. 2003 800 000 e, josta vain n. 200 000 e saatiin lipputuloina. Palvelulinjastoa tuettiin siis 600 000 e / vuodessa.

    Sosiaali- ja terveystoimen kuljetuksiin menee erittäin suuri osa koko Suomen joukkoliikenteeseen käytetyistä varoista. V. 2003 siihen meni 132,5 miljoonaa euroa 487,7 miljoonasta julkiseen liikenteen käytetystä eurosta, 27,2% koko rahoituksesta.

    Palvelulinjaston ja erityiskuljetusten tarvetta voidaan vähentää parantamalla liikenteen esteettömyyttä. Samalla saadaan rahaa muun linjaston parantamiseen.

    Jos esimerkiksi Turussa tavallisten joukkoliikennelinjojen parantamisella voitaisiin poistaa P1 - P3 tarve, säästyisi noin 800 000 e / v muun linjaston kehittämiseen.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Compact
    Totuus on, että kalliisti toteutetusta matalalattiaisuudesta hyötyvät vain nuoret naiset lastenvaunuineen.
    Tiedätkö, mikä on yksi yleisimpiä motiiveja hankkia auto? Lasten kuljettaminen. Syy on ihan siinä, että julkisella ja kevyellä liikenteellä on erilaisten esteiden ja palveluiden väärän sijoituksen takia hankala hoitaa tarpeitaan.

    Esteetön joukkoliikenne on tärkeä tekijä, joka vähentää tarvetta ostaa auto.

    Matalalattiaiseen bussiin saa lastenvaunut yksin.

    Mikäli Turussa ei olisi pääosin matalalattiabusseja, myös minä joutuisin tällä hetkellä hankkimaan auton.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Compact
    Me muut terveet kansalaiset voisimme kyllä nousta askelman-pari paljon edullisemmin valmistettavaan autoon.
    Kuten edellä todettiin, myös "terveille" matalalattiainen joukkoliikenne on laadukkaampaa.

    Kannattaisi myös muistaa, että terveys ja kunto on kovin katoavaista. Sitten kun terveys ja kunto on mennyt, on kuitenkin yleensä mukavampaa voida jatkaa matkustamista samalla tutulla linjalla.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Compact
    Pysäkkiaikoihin matalalla lattialla ei ole varsinaista vaikutusta, ja jos niin luulee, se on itsepetosta.
    Onko tutkimuksiin luottaminen itsepetosta?

    Matala lattia nopeuttaa laajan eurooppalaisen kokemuksen mukaan pysäkkaikoja.

    Toki pysäkkiaikojen parantamiseen on tehokkaampia keinoja kuten mainitsemasi. Mutta matalan lattian etuja ei pidä aliarvioida.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Compact
    Tekniikan rakentaminenkin on helpompaa, huokeampaa ja kestävämpää, kun se tehdään tavalliselle korkealle alustalle.
    Turussa ainakin siiryminen lähes täysin matalalattiaiseen kalustoon leikkasi kustannuksia huomattavasti samalla kuin käyttö (= lipputulot) lisääntyi 10% ja ihmisten tyytyväisyys parani. Toki asiassa oli muitakin vaikuttavia tekijöitä.

    En ole kuullut mistään erityisistä ongelmista täkäläisissä matalalattiabusseissa eivätkä myöskään liikennöitsijät toivo paluuta korkealattiaiseen kalustoon. Päin vastoin, myös seutulinjoilta korkealattiaiset autot alkavat olla kadonneet.

    Matalalattiakalustossa on toki ollut ongelmia. Tietääkseni Helsingin matalalattiaraitiovaunuhankinta on ollut vakavimmin epäonnistuneita uudiskalustohankintoja koko "raitiovaunumaailmassa". Samoin myös Helsingin ja Tampereen ongelmat matalalattianivelbussien kanssa ovat tunnettuja. Mutta näissä ongelmissa on kysymys enemmänkin väärin valituista teknisistä ratkaisuista ja vaatimuksista.

  5. #5
    JE
    JE ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    29.06.2005
    Viestejä
    1220

    oletus

    Esteettömyys on kyllä ehdottomasti tarpeellinen elementti joukkoliikenteessä. Sen sijaan on vähintäänkin aiheellista kysyä, onko koko kulkuneuvon oltava matalalattiainen. Ilmeisesti HKL:n näkemys ainakin joissakin tapauksissa on että juuri näin pitäisi olla. Itse olen tässä asiassa hiukan eri mieltä. Myös korkealattiaisella kalustolla on etunsa, kuten usein parempi käyttövarmuus, halvemmat ylläpito- ja valmistuskustannukset. Variotram-vaunun tai sen keskieurooppalaisten serkkujen Cityrunnerin ja Combinon tapauksessa rakenteesta seuraavat korkeammat ylläpitokulut kaluston lisäksi myös radalle.

    Eli: on toivottavaa, että kulkuneuvo on matala edes osittain, mutta koko kulkuneuvon mataluudesta ei kannata maksaa kohtuuttomuuksia, kaikki kun eivät matalaa lattiaa koskaan tarvitse.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen
    Korkealattiainen joukkoliikenne on hankalampaa terveillekin. Lisäksi ihmisillä on monia ongelmia, jotka eivät sinänsä estä korkealattiaisen kaluston käyttöä (ylipaino, sydän- ja hengitysvaivat, nivelvaivat) mutta tekevät siitä olennaisesti hankalampaa ja epämiellyttävämpää.
    Tässä lienee se ratkaiseva elementti, joka saa matalalattiakaluston pysäkkiajat korkealattiaisia lyhyemmiksi (ellei matala kulkuneuvo ole Variotram). Uskon että myös osamatala kalusto täyttää suurelta osin (vaikkei kokonaan) tämän edun, jos käyttäjät vain tietävät, mikä osa kalustosta on matalaa ja osaavat käyttää oikeita ovia.

    Edit: kielioppia korjailtu
    terveisin
    JE

  6. #6

    Liittynyt
    11.08.2005
    Sijainti
    Tre
    Viestejä
    224

    oletus

    Ei sinänsä mitään väliä eli matalat on ok, mutta se että täällä Mansessakin
    vakkarivuorojen busseilta , jotka ajaa vaikkapa 30-60 km maaseudulla
    ennen kuin ne kaupungin maantieteellisen sijainnin vuoksi joutuvat/pääsevät ajamaan muutaman kilometrin paikkuria, olisi riittävä syy siihen, että matala pitää olla; se on väärin- tottakai nuo maakunnan liikennöitsijät mielellään ottavat vastaan lisätuloja- mikä on ihan ok. Mutta se että niiden kalusto pitäisi sen takia olla matalaa , on ihan syvältä. Ihmiset sukkuloivat päivittäin maakuntiin ja sieltä keskuksiin töihin- monet torkkuvat/tekevät läppärillä hommia yms. Matkustusmukavuus on perinteisessä verhobussissa kallistuvine penkkeineen niin paljon parempi, ettei tuommoiseen vouhotukseen pidä ryhtyä- Täältä Teiskostakin on suorastaan rikollista toimintaa ajaa kymmenien kilometrien matkaa Mansen keskustaan jollain vanhalla laatikkowiimalla...

  7. #7
    ultrix avatar
    Liittynyt
    22.10.2005
    Sijainti
    Tampere Järvensivu (Jvs)
    Viestejä
    3342

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Ozzy
    Matkustusmukavuus on perinteisessä verhobussissa kallistuvine penkkeineen niin paljon parempi, ettei tuommoiseen vouhotukseen pidä ryhtyä- Täältä Teiskostakin on suorastaan rikollista toimintaa ajaa kymmenien kilometrien matkaa Mansen keskustaan jollain vanhalla laatikkowiimalla...
    Aamen. Kun pitää valita menenkö aamulla kouluun linjan 16 matalalattianivelellä (OmniCity) vai Länsilinjojen linjan 50:n "saattovuorolla", otan ehdottomasti saattolänskän, koska sen matkustusmukavuus korkealattiaisena on aivan eri luokkaa täristävään OmniCityyn tai "Osuuspankkimersuun" (linjan 50 matala normaalikalusto) verrattuna.
    Sakari Kestinen

  8. #8

    Liittynyt
    08.07.2005
    Viestejä
    110

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Ozzy
    Ihmiset sukkuloivat päivittäin maakuntiin ja sieltä keskuksiin töihin- monet torkkuvat/tekevät läppärillä hommia yms.
    Off-topic, mutta oho, onko siellä niin tyhjiä vuoroja vaikkapa aamuisin, että läppärin mahtuu esiin ottamaan/pois laittamaan poistuessaan? Turun alueella ollaan täynnä kuin Turusen pyssy ja sitten väitetään, ettei seutuliikenne kannata ja halutaan lopettaa vuoroja...

    Kilpailu ei ole ilmesesti riittävän kovaa tai sitten se vie kaikki voimavarat, ettei seudullista liikennettä haluta kehittää.

    Itse aiheeseen: korkea- ja matalalattiaisten tärinäaste voi olla ihan samaa luokkaakin. Lähinnä kyse on kokemukseni mukaan auton iästä ja liikennöitsijän viitseliäisyydestä pitää se kunnossa. Jos vaikkapa ex. RL:n korkealattiainen kauheus 93 (Ajokki Express) olisi Salmelalla pohjoisessa, se olisi ilmeisen miellyttävä auto matkustaa.

    Ja kukaan teistä ei voi väittää lastenvaunukansan kulkevan mieluiten matalikoissa!
    Kalle Ojanen

  9. #9

    Liittynyt
    08.07.2005
    Viestejä
    39

    oletus

    Jos seutulinjoille hankittaisiinkin kalustoa jossa olisi matala lattia ja paremmat penkit..

  10. #10
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus

    Turussa varsinkin seutulinjalla 11/110 on viime aikoina otettu liikenteeseen useitakin matalalattia / low - entry autoja, jotka on sisustettu Rusetin hengessä eli pehmustetuin istuimin. Osassa on myös verhot.

    Seutulinjoille hyvin sopiva kalustotyyppi on ruotsalaisilla kalustovalmistajilla yleinen "low-entry" - auto jossa takaosa on korkea ja matala lattia ulottuu keskiovelle. Siinä saadaan toisaalta tarjottua esteetön pääsy ja toisaalta takaosassa korkealattiaauton mukavuustekijät. Nousu korkealattiaosaan tapahtuu lisäksi jo sisällä autossa rahastuksen jälkeen.

    Vieraillessani joulukuussa Örebrossa kiinnitin huomiota siihen, että Länstrafiken - liikenteessä pitkillä maaseutulinjoilla käytettiin juuri "low-entry" - kalustoa. Kokomatalat nivelautot olivat kaupunkilinjoilla.

  11. #11
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Matala lattia ja sisutuksen laatu ovat eri asiat

    Pikku kommenttina vain, että matala lattia ja sisutuksen laatu kuten taittuva selkänoja ovat eri asiat. Ei pidä luulla, että matalalattia on sisustettava karusti ja vain korkealattiainen bussi on sisustettavissa laadukkaasti. Matalalattiakalusto on hankittu kaupunkiliikenteeseen, jossa siitä on suurin hyöyty, ja kaupunkibussit ovat karusti sisustettuja. Ne olivat sitä jo ennen matalalattiatekniikkaa.

    Sama koskee alustan ja jousituksen rakenteita. Mikään nykyinen bussi ei taatusti ole yhtä meluisa, täristävä ja jäykkäjousinen kuin 1950-luvun mikä hyvänsä bussi "kuorma-autoalustalla" eli etumoottorilla kopassaan kuskin vieressä ja lehtijousituksella. Ja oli taatusti korkea lattia.

    Korkealattiarakenne on halvempi kuin matala, ja pitkän matkan liikenteessä lattian alla oleva tavaratila on tarpeellinen. Siksi matalalattia ei ole voittanut alaa kaukoliikenteen busseissa.

    Antero

  12. #12

    Liittynyt
    27.10.2007
    Viestejä
    353

    oletus Vs: Matalalattiaisuus - ohimenevä "uskonto"?

    Ilman muuta matalalattiaiset kulkuneuvot ovat kaupunkien sisäisessä liikenteessä ja seutuliikenteessä parempia kuin korkealattiaiset. Sen sijaan joskus tuntuu siltä että esteettömyys on itsetarkoitus. Miksi pitää ostaa 190 miljoonalla eurolla Sm5-junia ja romuttaa käyttökelpoinen Sm1/Sm2 kalusto? 190 miljoonalla eurolla saataisiin kaikki "vähäliikenteiset radat" korjattua.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    VR Oy on lisäksi eri yhteyksissä ilmoittanut, että sillä ei ole esim. Turun seudun lähijunaliikenteeseen soveltuvaa kevyttä kalustoa eikä se tule sellaista hankkimaankaan.
    Miksi Sm1/Sm2 kalusto ei kelpaa Turun liikenteeseen? Junia on käytetty vuosikymmeniä pääkaupunkiseudun liikenteessä ja kun ne Sm5-hankinnan jälkeen ovat käyttökelpoisia mutta tarpeettomia niin miksi niitä ei voi Turussa/Tampereella tai muualla käyttää? Onko VR:llä digi-tv tyylinen ajattelu että jos liikuntaesteiset eivät voi junalla matkustaa niin niillä ei sitten matkusta kukaan muukaan. Koska digi-tv:n vammaispalveluja varten tarvitaan digiboksi ja näkö/kuulovammaiset joutuvat sellaisen hankkimaan niin digi-tv ajattelun mukaan silloin on tasa-arvon vuoksi pakotettava kaikki suomalaiset ostamaan digiboksi.

  13. #13

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Matalalattiaisuus - ohimenevä "uskonto"?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Hartsa Näytä viesti
    Ilman muuta matalalattiaiset kulkuneuvot ovat kaupunkien sisäisessä liikenteessä ja seutuliikenteessä parempia kuin korkealattiaiset. Sen sijaan joskus tuntuu siltä että esteettömyys on itsetarkoitus. Miksi pitää ostaa 190 miljoonalla eurolla Sm5-junia ja romuttaa käyttökelpoinen Sm1/Sm2 kalusto? 190 miljoonalla eurolla saataisiin kaikki "vähäliikenteiset radat" korjattua.
    Korjatkaa jos olen väärässä, mutta mulla on sellaine käsitys että Sm1-junat on päästetty niin huonoon kuntoon että ovat aika lailla elinkaarensa lopussa. Sm2:silla on elinikää ehkä vielä reilut 10 vuotta, mutta niillä tullee riittämään työtehviä Helsingistä YTV:n ulkopuolelle suuntautuvissa lähijuna- ja taajamajunavuoroissa.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Hartsa Näytä viesti
    Onko VR:llä digi-tv tyylinen ajattelu että jos liikuntaesteiset eivät voi junalla matkustaa niin niillä ei sitten matkusta kukaan muukaan. Koska digi-tv:n vammaispalveluja varten tarvitaan digiboksi ja näkö/kuulovammaiset joutuvat sellaisen hankkimaan niin digi-tv ajattelun mukaan silloin on tasa-arvon vuoksi pakotettava kaikki suomalaiset ostamaan digiboksi.
    VR:n romutushalu perustunee siihen että he eivät halua että vanha kalusto joutuu kilpailijoille. Eli kyseessä ei ole digi-tv-ajattelu vaan StoraEnso-ajattelu.

    t. Rainer

  14. #14
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Vs: Matalalattiaisuus - ohimenevä "uskonto"?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Hartsa Näytä viesti
    Miksi Sm1/Sm2 kalusto ei kelpaa Turun liikenteeseen?
    Totta kai Sm1/Sm2 - kalusto kelpaisi Turun liikenteeseen, jos siihen saisi matalalattiaosan ja kaluston edullisuus paikkaisi todennäköisesti uutta kalustoa korkeammat käyttökulut.

    Kyse on VR Oy:n kannasta, ei tosiasioista. VR Oy ei ole juurikaan kiinnostunut Turun seudun paikallisjunaliikenteestä, ja siksi se ei halua löytää soveltuvaa kalustoa.

  15. #15
    rib
    rib ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    17.11.2007
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    16

    oletus Vs: Matalalattiaisuus - ohimenevä "uskonto"?

    Tunnen pari äitiä, Ruskeasuolta ja Meilahdesta, jotka matkustavat aina keskustaan bussilla vaikka kympin raitiovaunu menisi oven edestä koska lastenvaunuja ja rattaita ei saa yksin ratikan kyytiin. Se on kyllä sääli!

    Seutubussit pysähtelevät "turhaan" ja raitiovaunut jäävät käyttämättä niille parhaiten soveltuvassa tehtävässä. Saa nähdä ehtivätkö "välipalat" hätiin vielä näiden lasten aikana.

    Raitiolinjat pitäisi saada matalalattiaisiksi yksi kerrallaan, koska esim. vaunujen kanssa on turha mennä odottamaan jos ei voi olla varma että seuraavaan ratikkaan pääsee kyytiin.

Sivu 1 / 2 12 ViimeisinViimeisin

Vastaavia viestiketjuja

  1. "Huono seura on monien mielestä hyvä syy välttää joukkoliikennettä"
    kirjoittanut Harri Turunen foorumissa Muuta joukkoliikenteestä
    Vastauksia: 43
    Viimeisin viesti: 17.07.2011, 22:38
  2. HS: "Joukkoliikenteen lippujen hinnat nousevat Helsingin seudulla"
    kirjoittanut vristo foorumissa Muuta joukkoliikenteestä
    Vastauksia: 23
    Viimeisin viesti: 06.05.2010, 16:05
  3. Vastauksia: 0
    Viimeisin viesti: 20.03.2010, 10:21
  4. Vastauksia: 0
    Viimeisin viesti: 24.02.2010, 10:16
  5. Vastauksia: 3
    Viimeisin viesti: 16.09.2009, 12:52

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •