LinkBack URL
About LinkBacks
Vastaa lainaamalla viestiäFiksumpi kaveri "lainaa" jostain fillarin. Jos sattuisi niin satumainen pulla että jäisi kiinni, niin sakot tarvitsee silti maksaa vain kerran.Alunperin kirjoittanut Dakkus
Tarkastusmaksun suuruus
Lapsi, pesuvesi ja matkustaja joka hukkasi lippunsa.
Sen lisäksi rangaistusten koventaminen ylipäätään aika harvoin vähentää rangaistavan asian tekemistä, ellei rangaistus ole alunperin ollut aivan suhteettoman vähäinen. 10% kuukausituloista ei ole erityisen vähäinen määrä. (tahallisesti liputta matkustavan tulojen kohdalla tuo 800€ voi sekin olla yläkanttiin...)
Tarkastusmaksuissa on sekin ongelma, että ne aikaansaavat syrjäytymistä. Mulle riittää, että tunnen kolme tyyppiä, jotka on teini-iässään hankkinut tarkastusmaksuilla sellaisen velan, ettei heidän näkemyksensä mukaan enää kannata mennä töihin ikinä. Käytännössä kuvio menee näin:
1) Rahaa ei ole, siispä mennään "parina päivänä vaan" pummilla kun vaihtoehtona olisi vain jäädä kotiin. "Mitä HSL siinä menettää?"
2) Tuleekin tarkastetuksi -> 80€ tarkastusmaksuun
3) Rahaa tuli, mutta siitä niin iso osa meni tarkastusmaksuun, ettei ole enää varaa ostaa lippua. Kotonakaan ei voi oikein nyhjöttää, ettei pää hajoa. Ja kun ainakin Helsinki on rakennettu niin totaalisesti päin seiniä, ettei mihinkään pääse kävellen muuten kuin kuluttaen siihen useamman tunnin, käytännössä pitää mennä pummilla. No, sellaista se elämä on.
4) Pummilla matkustaessa tulikin pari tarkastusmaksua lisää -> Enää eivät tulot riitä tarkastusmaksujen kattamiseen.
5) Tarkastusmaksuista alkaa kertyä ulosottovelkaa
6) Alkaa olla selvä, että vaikka maksuja yrittäisi maksaakin, niitä kertyy uusia nopeammin kuin vanhoja ehtii maksamaan.
7) Luottotiedot menevät.
8) Ajatus maksujen maksamisesta haudataan, annetaan ulosottovelan yksinkertaisesti kasautua. Luottotietojakaan ei tässä vaiheessa enää voi menettää, ne kun menivät jo.
9) Jossain välissä huomataan, että ulosottovelkaa alkaa olla tonneja, sitten vähitellen yli kymppitonni.
10) Ajan myötä kasvetaan ja haluttaisiin alkaa elää vähän tasaisempaa ja turvallisempaa elämää. Syntyy ajatus velan maksamisesta.
11) Etenkin vajaa parikymppinen nuori, jolla ei ole kokemusta kuin korkeintaan lyhyistä osa-aikapätkätyöjaksoista (5 tuntia kolme kertaa viikossa, 6€/tunti) kokee, ettei "noin suurta" velkaa saa ikimaailmassa hoidettua, etenkin kun tuosta pienestä palkastakin iso osa menee ulosottovelan maksamiseen.
12) Työntekoa ylipäätään ei koeta kannattavaksi, sen sijaan mennään sossurahoilla kapakkaan.
Toki voi sanoa, ettei noin toimiva ihminen ole kovin järkevä. Moni alle parikymppinen on jotain ihan muuta kuin järkevä. Moni hieman yli parikymppinenkin on vielä jotain ihan muuta kuin järkevä. Ja sitten alkaakin jo olla aika myöhäistä. Vaikka tuollaiseen päätyminen ei ole yksilöltä järkevää, on silti yhteiskunnan etu yrittää estää tuollaista tapahtumasta, koska työtä tekevä veronmaksaja on yhteiskunnalle huomattavasti arvokkaampi kuin työtä tekemätön ei-veronmaksaja. Yhteiskunnan voi hyvinkin jopa kannattaa maksaa vaikkapa 40€ per tarkastusmaksu siitä, että noin ei tapahdu.
Berliinissä asuessa koin, että siellä tarkastusmaksukäytäntö oli järkevämpi kuin Helsingissä. Siellä tarkastajia kulki niin paljon, että ainakin omien laskujeni mukaan kertaliputkin olivat halvempia kuin tarkastajien haaviin joutuminen. Jo se Berliinin 40€ tuntuu aika ikävältä, jos se kossahtelee kovin tiheään tahtiin. Se kuitenkin täräyttää taloutta sen verran kevyemmin kuin 80€, että se on mahdollista maksaa ilman, että ruokabudjetti on sen jälkeen tuusannuuskana. Sillä 40€:lla syö aika jo paljon.
Berliinissä siis tarkastusmaksu on puolet siitä, minkä se on Helsingissä, mutta tarkastajien määrä on ilmeisesti moninkertainen. Ainakin heitä näki liikenteessä erittäin paljon enemmän kuin Helsingissä. Pummilla matkustajien pelotteleminen korkeilla tarkastusmaksuilla ei ole viisasta, koska kun tarkastajaan osuminen on hyvin epätodennäköistä, riski tahdotaan ottaa. Se on ihan sama, miten monta tonnia se tarkastusmaksu on, jos siihen tarkastajaan ei kuitenkaan törmää. ("Ai hups, törmäsikin. Hemmetti.") Berliinin käytäntö toimii nähdäkseni paljon paremmin. Siitä tulee tietysti paljon korkeammat kulut, mutta se myös lisää lippujen myyntiä erittäin merkittävästi.
Tämän pystyy näkemään jo ihan siitäkin, että junissa myytyjen lippujen määrä nousee merkittävästi, kun junan kyytiin nousee tarkastajia. Vaikka he sitten eivät tekisi mitään muuta kuin matkustavat paikasta A paikkaan B. Se lipunmyynnin nousu, jonka tarkastajien pelko saa aikaan, ei ole ihan pientä.
Ei siis pitäisi ohjata ihmisiä pelkäämään tarkastusmaksua, vaan mieluummin tarkastetuksi joutumista.
Ja toistan vielä sen tärkeimmän: Ei pidä heittää lasta pesuveden mukana.
Viimeisin muokkaaja kuukanko; 10.08.2012 kello 15:59. Syy: jaettu omaksi ketjukseen
Vs: Kännykkälippu käyttöön bussilinjalla 78
Fiksumpi kaveri "lainaa" jostain fillarin. Jos sattuisi niin satumainen pulla että jäisi kiinni, niin sakot tarvitsee silti maksaa vain kerran.
Vs: Tarkastusmaksun suuruus
HSL esittää tarkastusmaksun nostamista 100 euroon ensi vuonna.
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Vs: Tarkastusmaksun suuruus
Millähän tutkimuksilla HSL tuon päätöksensä järkevyyden perustelee. Tietääkö kukaan?
Vs: Tarkastusmaksun suuruus
En tiedä, mutta vaikuttaisi lähinnä inflaatiotarkastukselta. Mutta itse asiasta olen kyllä samaa mieltä kanssasi: parempi olisi satsata kiinnijäämisriskin lisäämiseen. Rangaistusten koventaminen yleensä kertoo juurikin tietynlaisesta avuttomuudesta: kun rikollisia ei saada kiinni, niin siirrytään pelottelemaan, jos se edes auttaisi. Tietysti byrokratialle tarkastusmaksun nosto on helpompi ratkaisu, kun tarkastajien määrän lisääminen: jälkimmäisestähän syntyy kustannuksia, joita on aina vaikea saada läpi siinäkään tapauksessa, että lisääntyneet lipputulot peittäisivät kevyesti syntyneen kustannuksen. Byrokraateille on yhä vaan kovin vaikea ajatus, että rahaa pitäisi myös käyttää, jotta sitä voitaisiin tienata.
Ville
Vs: Tarkastusmaksun suuruus
Minulla on sellainen kutina, että nykyään tarkastaja osuu kohdalle ehkä kerran 50 - 100 matkasta avorahastuskulkuneuvossa reitistä riippuen. Kun kertalippu maksaa 2,5 - 7 euroa, kertalippujen ostaminen vaikuttaa aika kannattamattomalta. Minulla on kyllä seutukortti, mutta kertalipuilla satunnaisesti matkustaessa olisi varmaan kannattavampaa kulkea pummilla.
Ja täytyy tunnustaa, että kyllä minäkin Keravalle, Järvenpäähän tai Kirkkonummelle mennessä olen joskus kulkenut pummilla kun kiinnijäämisen riski on seutulippulaiselle niin pieni ja ilman lippua matkustamisesta tulisi aika olemattomat sakot.
Vs: Tarkastusmaksun suuruus
2x 100€ on parempi kuin
2x 2,70€
On turha pelotella ihmiset ostamaan lippuja koska yhden pummilla matkustavan tarkastusmaksulla korvataan monen liputta menneen matkat.
Eli:
Liputta -2,70
Liputta -2,70
Tarkastusmaksun maksanut +100
Liputta -2,70
Liputta -2,70
Liputta -2,70
Liputta -2,70
Liputta -2,70
Liputta -2,70
Tarkastusmaksun maksanut +100
Tulot: 178,40€
Tulot jos jokainen maksaisi normi lipun hinnan: 27€
Viimeisin muokkaaja sm3; 13.08.2012 kello 14:10.
Vs: Tarkastusmaksun suuruus
Ei tuota nyt ihan noin voi laskea koska läheskään kaikki tarkastusmaksun saaneet eivät kuuliaisesti maksa maksua, yhteiskunnan tuilla elävät tai muuten varattomat ja monivelkaiset ihmiset harvemmin noita tarkastusmaksuja maksavat, tällaisissa tapauksissa ei noita maksuja saada perittyä edes ulosoton kautta. Varmaan tuostakin on ihan faktatietoa olemassa että kuinka suuri osa annetuista tarkastusmaksuista saadaan perittyä.
Vs: Tarkastusmaksun suuruus
Mutta tämähän riippuu ihan siitä, a) kuinka monta tarkastusmaksua saadaan ja b) kuinka monta liputta matkustavaa tarkastusmaksujen välillä kulkee. Esittämäsi esimerkki 1 tarkastusmaksu per 10 pummia tuskin on lähelläkään todellisuutta. Mitä on netistä lukenut, pummilla matkustaminen on keskimäärin kannattavaa (jossain vaiheessa tarjottiin jopa epävirallista vakuutusta tarkastusmaksun varalta), joten suhde on ennemminkin 1 saatu maksu per 100 pummia (halvempi kuin kuukausilippu).
Vs: Tarkastusmaksun suuruus
Miten olisi jos ensimmäisellä kerralla annettaisiin tarkastusmaksu, mutta kaikilla seuraavilla kerroilla veloitettaisiin tilitä välittömästi 500€ taikka sitä mukaa kun tilille rahaa tulee. Jollei henkilö suostu veloitukseen toimitetaan hänet poliisille veloitusta varten. Tämä varmasti auttaisi ongelmaan, mutta ei anna armoa niille jotka ovat tottuneet että heille ei voida mitään. Tämä edellyttäisi tarkastajien lisäämistä rajusti, sekä heille tulisi antaa pidätysoikeus.
On siis selvästi tiedossa että ystävällisillä keinoilla ei saada pummilla matkustamista eikä häiriköintiä kuriin niin täytyisi vähän koventaa otteita. Jos viisi kertaa jäisi kiinni liputta matkustamisesta olisi vuorossa lyhyehkö vankeusrangaistus joka pitenisi aina kun rike toistuu (korkeintaan vuosi). Linja-auton tai raitiovaunun kuljettajan kimppuun hyökkämisestä tulisi suoraan elinkautinen (100-200 vuotta) mutta vain jos on tapahtunut fyysinen yhteenotto kuten lyöminen. Sanallisesta yhteenotosta tulisi vain 5-10 vuotta. Ilkivallasta tulisi merkintä rekisteriin, joka estäisi alennusryhmien sekä kausilipun saannin seuraavaksi viideksi vuodeksi. En ymmärrä suomalaista käytäntöä rangaistuksissa sillä mielestäni niiden pitää oikeasti olla tuntuvia.
Jos sama henkilö syyllistyy sekä pahoinpitelyyn että liputta matkustamiseen lasketaan tuomiot yhteen.
Viimeisin muokkaaja sm3; 13.08.2012 kello 16:27. Syy: Lisäsin yhden puuttuvan kirjaimen.
Vs: Tarkastusmaksun suuruus
Tarkastajat näkee kaksi kertaa päivässä raideliikenteellä kulkiessaan noin kerran kahdessa kuukaudessa. Ehkä kerran puolessatoista. Seutukuukausilippu maksaa n. 80€, joten tarkastusmaksuilla pääsee nykyään vähän halvemmalla. Mutta perusongelma on se, että tarkastetuksi joutuu niin todella harvoin. Lipun ostaminen tarkastetuksi tulemisen pelossa on vähän kuin arpakupongin ostamatta jättäminen pelätessään menettävänsä sieltä tulevan voiton. Koska se rahamäärän muutos positiiviseen suuntaan jää todennäköisesti tapahtumatta juuri kyseisellä kerralla, sitä ei ole tarpeen yrittääkään.
Tarkastusmaksujen korottamisella on kaksi päävaikutusta:
1) Vahingossa pummilla matkustavat joutuvat maksamaan virheestään isomman hinnan kuin aiemmin.
2) Syrjäytyminen lisääntyy.
Siitä on myös kolmas, erittäin paljon pienempi vaikutus:
3) Vähäinen osa (Stetson-Harrison -menetelmällä 5%) pummilla matkustajista lopettaa joukkoliikenteen käyttämisen muuten kuin pakon edessä, eli muuntaa kaveripiirinsä sellaiseksi, että kotilähiöstä ei tarvitse poistua, hankkii pyörän tai alkaa kävellä pitkiä matkoja. (Nämä muuten taas ovat syrjäytymisriskiä nostavia asioita, talvella kun on vähän kehna pyöräillä...)
Niiden ihmisten määrä, jotka matkustavat pummilla vaikka heillä olisi käytännön mahdollisuus ostaa lippu, on ainakin oman kokemusmaailmani mukaan erittäin vähäinen. Ja yleensä mä olen se, jolla on lähipiiristään kokemusta kaikenlaisesta ihmisten hölmöilystä elämänsä kanssa. Ehkä jokin osa opiskelijoista kuuluu syystä tai toisesta tähän ryhmään, mutta koska he saisivat lippunsa 50% alennuksella, he selvästikään eivät matkusta pummilla säästääkseen keskimäärin rahaa, vaan koska eivät yksinkertaisesti usko jäävänsä kiinni.
Vs: Tarkastusmaksun suuruus
Niitä varten joilla ei ole todistetusti varaa ostaa lippua voisi olla jokin tietty määrä kuukaudessa ilmaisia HSL-alueen matkoja kortti.
Vs: Tarkastusmaksun suuruus
Ensimmäinen asia miten pummilla matkustamiseen pureudutaan paremmin, on se että tarkastetaan kunnolla. Meillä on aivan yleistä että vaunusta pääsee poistumaan ennen kuin tarkastus alkaa. Tehotarkastuksissa tässä ollaan tunnollisempia ja se näkyy tarkastusten taloudellisessa tehokkuudessa. Kun tarkastajat tekevät työnsä tehokkaasti, heitä on varaa palkata lisää. Tästä seuraa kohta kaksi, tarkastusten määrää lisätään. Näin pystytään jakamaan pienempiä "pikavoittoja", joiden maksuprosentti on parempi ja joista purnataan vähemmän. Isompi kiinnijäämisen riski myös vähentää pummilla matkustamisen houkutusta paremmin kuin isompi maksu.
Vasta kun näitä keinoja on käytetty tehokkaasti, päätetään sellainen tarkastusmaksun taso, jolla tarkastustoiminta ja liikennöinti pysyy kannattavana.
Vs: Tarkastusmaksun suuruus
Näillä teemoilla seuraaviin eduskuntavaaleihinMiten olisi jos ensimmäisellä kerralla annettaisiin tarkastusmaksu, mutta kaikilla seuraavilla kerroilla veloitettaisiin tilitä välittömästi 500€ taikka sitä mukaa kun tilille rahaa tulee. Jollei henkilö suostu veloitukseen toimitetaan hänet poliisille veloitusta varten. Tämä varmasti auttaisi ongelmaan, mutta ei anna armoa niille jotka ovat tottuneet että heille ei voida mitään. Tämä edellyttäisi tarkastajien lisäämistä rajusti, sekä heille tulisi antaa pidätysoikeus.
On siis selvästi tiedossa että ystävällisillä keinoilla ei saada pummilla matkustamista eikä häiriköintiä kuriin niin täytyisi vähän koventaa otteita. Jos viisi kertaa jäisi kiinni liputta matkustamisesta olisi vuorossa lyhyehkö vankeusrangaistus joka pitenisi aina kun rike toistuu (korkeintaan vuosi). Linja-auton tai raitiovaunun kuljettajan kimppuun hyökkämisestä tulisi suoraan elinkautinen (100-200 vuotta) mutta vain jos on tapahtunut fyysinen yhteenotto kuten lyöminen. Sanallisesta yhteenotosta tulisi vain 5-10 vuotta. Ilkivallasta tulisi merkintä rekisteriin, joka estäisi alennusryhmien sekä kausilipun saannin seuraavaksi viideksi vuodeksi. En ymmärrä suomalaista käytäntöä rangaistuksissa sillä mielestäni niiden pitää oikeasti olla tuntuvia.
Jos sama henkilö syyllistyy sekä pahoinpitelyyn että liputta matkustamiseen lasketaan tuomiot yhteen.
Vs: Tarkastusmaksun suuruus
He saavat sosiaalitoimen maksaman kausilipun.
Lähettämissäännöt