Sivu 1 / 3 123 ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 1-15/32

Viestiketju: Prahan joukkoliikenne

  1. #1
    GT8N avatar
    Liittynyt
    22.11.2007
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    809

    oletus Prahan joukkoliikenne

    Sanonpa muutaman sanan Prahan joukkoliikenteestä.

    Raitioliikenne

    Prahan raitioverkko on laaja ja palvelee kattavasti kaupunkia, oikeastaan se on pintaliikenteessä kaupungin selkäranka. Linjoja on 25 sekä lisäksi viikonloppuisin liikennöivä museolinja. Lisäksi yöaikaan liikennöidään päiviälinjoista eroavaa yölinjaverkkoa. Saksankielisen wikipedian mukaan raitiovaunuja on kunnioitettavat 991 kappaletta. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta linjat liikennöivät ympäri viikon.

    Kaluston rungon muodostavat Tatran T3 -vaunut, joita on käytännössä kaikilla linjoilla. T3 -vaunuja ajetaan pääsääntöisesti kaksinajossa, mutta jollain linjoilla niitä liikkuu myös yksinajossa. T3 -vaunuista on tehty myös keskeltä madallettuja T3R.PLF -vaunuja, joita ajetaan jollain linjoilla yksin tai yhdessä tavallisen T3 -vaunun kanssa. Madalletut T3R.PLF -vaunut on maalattu viininpunaiseksi harmain koristeraidoin, joten ne erottaa jo kaukaa tavallisesta T3 -vaunusta.

    T3 -vaunuista iso osa on modernisoitu (mm. sisustus, ovet, linjakilvet). T3 -vaunuissa ei ole sähkökytkimiä, vaan albert-kytkimen kaltaiset kytkimet. Sen lisäksi kaksinajossa on vaunujen välillä vain ohaukseen liittyvä kaapeli, molemmat vaunut ottavat virran omilla virrottimillaan.

    Telivaunuja edustavat myös 1990 -luvun T6A5 -vaunut. Niitä ajetaan myös pääsäänöisesti kaksinajossa. Niissä on Scharfenbergin sähkökytkimet (tosin osassa takimmaisena käytettävistä vaunuista sähkökytkin on vain edessä).

    Kaksinivelisiä ja kaksisuuntaisia vaunuja ovat KT8D5 -vaunut sekä niistä saneerattu ja keskeltä madallettu versio KT8D5R.N2P. Saneerettomia versioita ei juurikaan näkynyt liikenteessä. Kaksisuuntavaunuja näkyi monilla linjoilla, tarvittaessa ne voidaan kuitenkin keskittää tietylle linjalle.

    Uutta kalustoa edustavat Škodan T14 (telien kohdalta lattia askelman ylempänä) ja T15 (täysmatala) -vaunut.

    Tietoja liikenteestä löytää Prahan liikennelaitoksen sivuilta.

    Raitiotietekniikka on ihailtavan laadukasta. Esim. Helsinkiä ei voi edes verrata Prahaan, sillä Helsingin ratatekniikka on täysin luokatonta.

    Prahassa raitiotiet kulkevat keskustan ulkopuolella omilla kaistoillaan ja ajavat 60-70km/h. Keskustan ahtailla kaduilla raitioliikenne kulkee osittain sekakaistoilla, mutta monia katuja on rauhoitettu autoliikenteeltä. Raitioliikennekulttuuri on yleisesti ihailtavaa. Raitiovaunuilla on yksiselitteinen etuajo-oikeus ja sen sekä autoilijat että jalankulkijat tietävät ja ymmärtävät. Raitiovaunuille annetaan esteetön kulku ja raitiovaununkuljettajat eivät arastele käyttää oikeuksiaan. Raitioliikenne on sujuvaa ja raitiovaunuilla ajetaan lujaa. Prahan keskustassakin tavallisilla 1+1 -sekakaistakaduilla ajetaan täysin normaalisti kadun nopeusrajoituksen mukaan 40-50km/h. Autoilijoille ja jalankulkijoille tämä on täysin normaalia ja liikenne sujuu jouhevasti. Vastaa täysin samaa, kun Helsingissä mm. Kampissa, Kalliossa, Alppilassa jne. ajettaisiin kadun nopeusrajoituksien mukaan. Aivan, sekään ei onnistu täällä.

    Varsinkin keskusta-alueella on paljon keskellä katua olevia pysäkkejä. Luonnollisesti autoilijat antavat tilaa katupysäkeillä vaunuun ja vaunusta nouseville matkustajille.

    Yleisesti liikennevaloja kaupungissa on hämmästyttävän vähän. Helsinkiin suhteutettuna Prahassa on ehkä neljäsosan verran liikennevaloja. Tämä on toki myös pakon sanelemaa, sillä jos siellä kylvettäisiin valoja täkäläiseen tyyliin joka lyhtypylvään kohdalle, menisi koko kaupungin liikenne täysin jumiin. Ihmisjärki on automatiikkaa viisaampaa, liikenne sujuu hyvin normaaleilla väistämisvelvollisuuksilla risteyksissä. Kaupingissa on paljon isojakin risteyksiä ilman liikennevaloja. Keskustassa välillä erittäin tiheä raitioliikenne toimi sujuvasti ja luotettavasti.

    Kun liikennevaloja on vähän, on niitä vähän myös raitiovaunuilla. Ja niihin vähiin valoihin on toteutettu huomattavan hyvät etuudet. Pysäkkivälit ovat varsinkin esikaupungeissa pitkiä, eikä ydiskustassakaan pysäkit ole liian tiheästi.

    Näin raitioliikenteestä on tehty sujuvaa ja nopeatempoista. Toki jo kaupungin koon ja etäisyyksienkin vuoksi raitioliikentee on oltava sujuvaa, sillä jos raitiovaunuilla köröteltäisiin 10km/h, ei koko kaupungin liikenne yksinkertaisesti toimisi.

    Omilla kaistoillaan olevat radat on toteutettu pääsääntöisesti rautatietasoisesti. Syväuraisia vaihteita on melko vähän, sillä kaupunkialueen risteyksien kaarresäteet ovat usein hyvinkin tiukkoja (risteyskulmat yli 30 astetta), joten pääsääntöisesti matalauraisia vaihteita ja ristikoita ei syväuraisiksi voi muuttaa. Luonnollisesti matalauraisia osia hiotaan ja huolletaan asiaankuuluvalla tavalla, joten meno niissä on käytännössä yhtä hiljaista, kuin syvissä urissa. (Eivät siis aiheuta Helsingistä tuttua käsittämätöntä jyrinää ja rytyytystä).

    Ympäri kaupunkia on huomattavasti varayhteyksiä ja -kääntöjä, joten rataverkon käyttö kaikissa tilanteissa on monipuolista.

    Raitioteillä on välillä todella kovia ja pitkiä nousuja, jyrkin nousu löytyy Nádraží Holešovicen ja Hercovkan väliltä linjalla 17. Lisäksi Malostranské náměstín lähellä raitiotiellä on limitys jossa se kulkee ahtaasta tunnelista talon ali. Raitioverolla on monia muitakin innovatiivisia ratkaisuja, joista täällä pohjolassa sanottaisiin, "ettei se ole mahdollista".

    Mallikkaita esikaupunkilinjoja ovat mm. Sídliště Barrandoviin, Sídliště Řepyyn ja Levskéhoon johtavat radat vain muutamia mainitakseni. Nähtävää ja laadukkaita ratkaisuja riittää.


    Metroliikenne

    Prahan metrolla on kolme linjaa, jotka uloittuvat säteittäin eri suuntiin keskustasta. Linjoilla A ja B on kalustona Metrowagonmaschin 81-7171 ja 81-7141 tyypin vaunuja. C -linjalla kalustona on uudehkot Siemensin M1 -vaunut. Metrot ja asemat ovat viiden vaunun mittaisia.

    Ruuhka-aikoina linjoilla ajetaan 2 minuutin välein. Pätevän kulunvalvonnan ansiosta vuoroväliä rajoittaa asema-aika, eikä opastinväli. Junan lähdettyä liikkeelle asemalta, muuttuu jo ~30 sekunnin päästä lähtöopastimeen "aja, odota seis" -opaste (vihreä ja keltainen) sekä ~55 sekunnin päästä "aja, odota aja" (vihreä). Ainakin linjalla C kahden minuutin liikenteessä puolet junista päättyivät muutamaa asemaa ennen varsinaista pääteasemaa. Näin lienee myös linjolla A ja B. (En havainnoinut niitä ruuhka-aikaan).

    Tiheästä liikennöinnistä huolimatta liikenne oli sujuvaa eikä puuroutunut.

    Ruuhkan ulkopuolella ajetaan harvemmilla 5min välillä ja illalla 7,5min välein.


    Muu liikenne

    Metro- ja raitioliikennettä täydensi luonnollisesti myös bussi- ja lähiljunaliikenne, mutta niiden rooli varsinkin keskustan liikenteessä oli vähäisempi.

    Liikenteessä oli luonnollisesti myös laadukas matkustajainformaatio. Pysäkille saavuttaessa kuulutettiin pysäkin lisäksi seuraava pysäkki. Lisäksi näyttötauluissa kerrottiin kellonaika ja vyöhyke. Modernisoiduissa sekä uusissa raitiovaunuissa oli sisällä näyttö, josta näki linjan, lähtöpaikan, määräpaikan ja 9 seuraavaa pysäkkiä.

    Yleisesti Praha on mallikas esimerkki, kuinka tehdään laadukas ja palveleva joukkoliikenne vanhaan kaupunkiin välillä haastavaankin maastoon.
    Näin se nyt vaan menee

  2. #2
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Prahan joukkoliikenne

    Lainaus Alunperin kirjoittanut GT8N Näytä viesti
    Sanonpa muutaman sanan Prahan joukkoliikenteestä.
    Mukava lukea, että systeemi on ennallaan tai ehkä hieman parantunut siitä, kun itse vietin viikon Prahassa vuonna 2005. Tein tästä käynnistäni artikkelin Kaupunkiliikenne-sivuilleni. Vuonna 2005 raitioliikenne hidasteli autojen vuoksi muutamilla keskustan reiteillä, mutta nyt kerrotun mukaan näyttäisi tilanteeseen tehdyn korjausta.

    Vuotta myöhemmin vietin viikon Budapestissä. Historiallisista syistä kaupungit ovat hyvin samantapaisia, mutta joukkoliikennejärjestelyissä eroa on kuin yöllä ja päivällä. Ei siinä, että toisessa on raitiotiet tai metro ja toisessa ei, sillä määrällisesti joukkoliikenteen järjestelyt ovat jotakuinkin yhtenevät. Vaan ero on siinä, miten täsmälleen samoja keinoja käytetään aivan eri tavoin. Mielenkiintoista on minusta sekin, että myös poliittinen historia kaupungeilla on hyvin yhtenäinen. Kumpikin kaupunki joutui taipumaan sosialismin ja Neuvostoliiton ikeen alle, mikä esti länsimaisen autoistumiskehityksen. Siis raitioteitä ei ole kummassakaan kaupungissa lakkautettu ja tunneleita tehty jotta saataisiin tilaa autoilulle, vaan autoilusta riippumatta.

    Mielenkiinteoinen kolmas tähän vertailuun sopiva kaupunki on maantieteellisesti Prahan ja Budapestin välissä sijaitseva Wien, joka myös on samantapainen kaupunki kuin Budapest ja Praha. Ja jolla myös on samantapainen historia Itävalta-Unkarissa sen toisena pääkaupunkina Budapestin kanssa. Toisen maailmansodan jälkeen Wien on kuitenkin kehittynyt länsimaisena kaupunkina. Wienissäkin ovat käytössä raitiotiet ja metro, huolimatta siitä, että autoilu on voinut kehittyä länsimaiseen tapaan. Wieniin metro on tullut viimeisenä 1979 (Praha 1974 ja Budapestin neuvostometro 1970).

    Tämä kolmen kaupungin vertailu osoittaa, että edes poliittinen järjestelmä ja elintason edellytykset autoistumiseen eivät sinänsä vaikuta, vaan joukkoliikenne menestyy ja palvelee siten kuin tahdotaan ja päätetään. Ratkaisevaa ei ole, onko kaupungissa raitiotie tai metro, vaan miten ne on toteutettu ja miten niitä käytetään.

    Antero
    Viimeisin muokkaaja Antero Alku; 23.09.2012 kello 16:17. Syy: Kirjoitusvirheet.

  3. #3
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    1459

    oletus Vs: Prahan joukkoliikenne

    Lainaus Alunperin kirjoittanut GT8N Näytä viesti
    Prahassa raitiotiet kulkevat keskustan ulkopuolella omilla kaistoillaan ja ajavat 60-70km/h.
    Toivottavasti pääsääntöisesti tuon haarukan alarajalla, koska Prahassa raitioteiden suurin sallittu nopeus on 60 km/h.

  4. #4

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Prahan joukkoliikenne

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Mielenkiintoista on minusta sekin, että myös poliittinen historia kaupungeilla on hyvin yhtenäinen. Kumpikin kaupunki joutui taipumaan sosialismin ja Neuvostoliiton ikeen alle, mikä esti länsimaisen autoistumiskehityksen. Siis raitioteitä ei ole kummassakaan kaupungissa lakkautettu ja tunneleita tehty jotta saataisiin tilaa autoilulle, vaan autoilusta riippumatta.

    Mielenkiinteoinen kolmas tähän vertailuun sopiva kaupunki on maantieteellisesti Prahan ja Budapestin välissä sijaitseva Wien, joka myös on samantapainen kaupunki kuin Budapest ja Praha. Ja jolla myös on samantapainen historia Itävalta-Unkarissa sen toisena pääkaupunkina Budapestin kanssa. Toisen maailmansodan jälkeen Wien on kuitenkin kehittynyt länsimaisena kaupunkina. Wienissäkin ovat käytössä raitiotiet ja metro, huolimatta siitä, että autoilu on voinut kehittyä länsimaiseen tapaan. Wieniin metro on tullut viimeisenä 1979 (Praha 1974 ja Budapestin neuvostometro 1970).
    + Budassa ja Wienissä metron esiversioita jo 1900-luvun alussa.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Tämä kolmen kaupungin vertailu osoittaa, että edes poliittinen järjestelmä ja elintason edellytykset autoistumiseen eivät sinänsä vaikuta, vaan joukkoliikenne menestyy ja palvelee siten kuin tahdotaan ja päätetään. Ratkaisevaa ei ole, onko kaupungissa raitiotie tai metro, vaan miten ne on toteutettu ja miten niitä käytetään.
    Jos liikennejärjestelyjen erot Prahan ja Budan välillä ovat niin suuret kuten väität (itse en ole huomannut niin suuria eroja, mutta enimmäkseen olen liikkunut keskikaupungilla) niin merkillepantavaa on sekin ettänyky-Tsekin alueella on ollut yli 100 vuoden ajan yhtäjaksoisesti olosuhteisiin nähden hyvinkin menestynyttä autoteollisuutta, kun taas Unkarissa ja nyky-Itävallassa henkilöautoteollisuus on ollut satunnaista kokoonpanoa.

    Sen haluaisin toisaalta nähdä miten liikenne jossakin näistä kaupungeista sujuisi jos metroa ei olisi koskaan rakennettu.

    Mikähän on Euroopan suurin metroton kaupunki? Se ei ole onneksi Espoo, mutta oma arvaukseni on Belgrad. Suunniteltu sinne on metroa kuitenkin moneen otteeseen ks http://en.wikipedia.org/wiki/Belgrade_Metro

    t. Rainer

  5. #5
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    1459

    oletus Vs: Prahan joukkoliikenne

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Mikähän on Euroopan suurin metroton kaupunki? Se ei ole onneksi Espoo, mutta oma arvaukseni on Belgrad. Suunniteltu sinne on metroa kuitenkin moneen otteeseen ks http://en.wikipedia.org/wiki/Belgrade_Metro
    Tulemme jälleen hukkumaan määritelmiin, mutta tarjoan Birminghamia. Birminghamin päärautatieasema on tosin maan alla, mutta metroa ei ole. Midland Metro on melko vaatimaton maanpäällinen pikaraitiotie.

  6. #6

    Liittynyt
    26.09.2006
    Sijainti
    Helsinki, Punavuori
    Viestejä
    3667

    oletus Vs: Prahan joukkoliikenne

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Mielenkiinteoinen kolmas tähän vertailuun sopiva kaupunki on maantieteellisesti Prahan ja Budapestin välissä sijaitseva Wien, joka myös on samantapainen kaupunki kuin Budapest ja Praha. Ja jolla myös on samantapainen historia Itävalta-Unkarissa sen toisena pääkaupunkina Budapestin kanssa. Toisen maailmansodan jälkeen Wien on kuitenkin kehittynyt länsimaisena kaupunkina. Wienissäkin ovat käytössä raitiotiet ja metro, huolimatta siitä, että autoilu on voinut kehittyä länsimaiseen tapaan. Wieniin metro on tullut viimeisenä 1979 (Praha 1974 ja Budapestin neuvostometro 1970).
    Itseasiassa Wieniin rakennettiin 1800-luvun lopulta alkaen sen ajan mittapuun mukaan nopeaa joukkoliikennejärjestelmää vähän samantyylisillä standardeilla kuin vaikka Lontooseen, Pariisin, Berliiniin tai New Yorkiin. Tuohon aikaanhan Wien oli maailmanmetropoli ja Itävalta-Unkarin imperiumin pääkaupunki. Se tarkoitti, että järjestelmällä piti toki olla oma nimi. Lontoossa oli Underground, Pariisissa Metropolitain, Berliinissä U-bahn, New Yorkissa Subway ja Wienissä Stadtbahn. Ensimmäinen Wienin metrolinja toki nimellä stadtbahn avattiin vuonna 1898.

    Sen jälkeen kun Itävalta-Unkari hajosi ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1918 kaupunki hiljeni ja metro tai stadtbahn kehittyi eri reittiä kuin isommissa kaupungeissa, joissa metroja modernisoitiin maan alla ja päällä kulkevista nykymittapuun mukaan ratikoista metromaisemmiksi ja isommiksi juniksi myös ensimmäisen ja toisen maailmansodan välillä. Vuosien varrella näin myös Wienin Stadtbahn alkoi erottua selkeämmin isojen kaupunkien metroista.

    Nykyaikaisempi metro on Wienissä sitten uudempaa perua ja sitä on laajennettu käyttöönottovuodesta 1976 näihin päiviin. Osa 1900-luvun alun Wienin nopeasta joukkoliikenneverkosta nykyään modernisoituna metrokäytössä.
    Viimeisin muokkaaja petteri; 24.09.2012 kello 12:48.

  7. #7
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Prahan joukkoliikenne

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Nykyaikaisempi metro on Wienissä sitten uudempaa perua ja sitä on laajennettu käyttöönottovuodesta 1976 näihin päiviin. Osa 1900-luvun alun Wienin nopeasta joukkoliikenneverkosta nykyään modernisoituna metrokäytössä.
    Niin, 1898 avattu Wienin Stadtbahn oli alun perin höyryveturivetoinen kaupunkirautatie, joka oli suurelta osin ilmarata. Höyryveto ei ollut mikään kaupunkiratojen kummastus, sillä höyryllä toimivat aluksi niin Lontoo, New York kuin Berliinikin, jotka luettelit. Wienin Stadtbahn sähköistettiin 1918–1924 eli varsin myöhään, kun muualla kaupunkirataliikenne sähköistettiin jo vuosisadan vaihteessa, eli silloin kun Wienissä vasta aloitettiin höyryllä.

    Wienin Stadtbahnin ensimmäinen sähkökalusto oli 2-akselisia raskaista raitiovaunuista koostuvia junia. Raitiovaunumainen kalusto oli 1900-luvun alussa aloitetuissa metroissa tavallainen ratkaisu, mutta lähes kaikkialla kalusto oli telivaunuja. 2-akselisista raitiovaunuista luovuttiin 1970-luvulla. Nykyään ennen yhtenäinen Stadtbahn on jakautunut kolmeksi teknisesti erilaiseksi linjaksi. Yhtä osaa ryhdyttiin liikennöimään rautateiden paikallisjunilla tunnuksella S-Bahn, yksi osa muutettiin sivukiskovirroitetuksi metrolinjaksi U4 ja yksi osa sai uuden raitiovaunukaluston mutta tunnuksen U6.

    Alkuperäinen Stadtbahn siis on edelleen käytössä, ei ainoastaan sivukiskometroksi muutettu U4. U4 ei ole sen modernimpi kuin muutkaan Stadtbahnin entiset osat. Kalustolla mitattuna modernein lienee tällä hetkellä U6, jonka raitiovaunukalusto on uusin käytössä oleva kalusto. U6:n arvostettua Otto Wagnerin asema- ja silta-arkkitehtuuria ei kuitenkaan voi sanoa moderniksi, mutta tuskinpa kukaan haluaisikaan rakenteiden ”modernisointia”.

    Antero

  8. #8
    Max
    Max ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    26.08.2008
    Viestejä
    1002

    oletus Vs: Prahan joukkoliikenne

    Lainaus Alunperin kirjoittanut late- Näytä viesti
    Tulemme jälleen hukkumaan määritelmiin, mutta tarjoan Birminghamia. Birminghamin päärautatieasema on tosin maan alla, mutta metroa ei ole. Midland Metro on melko vaatimaton maanpäällinen pikaraitiotie.
    Tosiaan riippuu kovin monesta tekijästä, mikä tämän vastaus on. Tarkoitetaanko kaupungin hallinnollista aluetta vai yhtenäistä kaupunkiseutua? Hallintokulttuurit kun eri maissa ovat hyvinkin erilaisia ja niin esim. Lontoona tuntemamme kaupunki koostuu varsin suuresta määrästä kuntia. Jos tarkoitetaan yhtenäistä kaupunkiseutua, niin tarjoan Euroopan suurimmaksi metrottomaksi Katowicen ympärillä olevaa Ylä-Sleesian kaupunkiseutua, jossa asukkaita on 2,5 - 3,5 miljoonaa riippuen siitä, miten rajat vedetään. Itsessään Katowicessa asukkaita ei ole kuin 310 000.

  9. #9

    Liittynyt
    26.07.2005
    Sijainti
    Espoo
    Viestejä
    794

    oletus Vs: Prahan joukkoliikenne

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Budassa ja Wienissä metron esiversioita jo 1900-luvun alussa.
    Taas täällä sotketaan selviä asioita! Budassa ei ole ollut metroa ennen neuvostometroa. Budan kaupunki lakkasi olemasta vuonna 1873 kun se kuntaliitoksessa päätyi osaksi uutta Budapestia. Budapestin ensimmäinen metro rakennettiin entisen Pestin kunnan alueelle Andrássy útin alle kaiva-ja-kata-menetelmällä vuonna 1896. Budan puolelle metro tuli vasta miehityksen myötä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Jos liikennejärjestelyjen erot Prahan ja Budan välillä ovat niin suuret kuten väität (itse en ole huomannut niin suuria eroja, mutta enimmäkseen olen liikkunut keskikaupungilla) niin merkillepantavaa on sekin ettänyky-Tsekin alueella on ollut yli 100 vuoden ajan yhtäjaksoisesti olosuhteisiin nähden hyvinkin menestynyttä autoteollisuutta, kun taas Unkarissa ja nyky-Itävallassa henkilöautoteollisuus on ollut satunnaista kokoonpanoa.
    Entä sitten? Tsekissä on myös ollut globaalistikin erittäin menestynyttä raitiovaunuteollisuutta yli sata vuotta. Unkarilaisten raitiovaunuvalmistus on ollut harrastelua tsekkiläisten bisneksiin verrattuna.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Sen haluaisin toisaalta nähdä miten liikenne jossakin näistä kaupungeista sujuisi jos metroa ei olisi koskaan rakennettu.
    Käy malliksi katsomassa Budapestin raitiolinjoja 4 ja 6. Näet miten raitiovaunu kuljettaa omilla kaistoillaan matkustajia enemmän kuin Helsingin metro.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Mikähän on Euroopan suurin metroton kaupunki? Se ei ole onneksi Espoo, mutta oma arvaukseni on Belgrad.
    Saa nähdä, mitä tulee Belgradin metrosta. Valmistuukohan ikinä? Myö Riika on suuri kaupunki ilman metroa, ja joukkoliikenne on nopeaa ja laadukasta.
    Blogi yleisistä saunoista: http://www.saunakulttuuri.com

  10. #10

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Prahan joukkoliikenne

    Lainaus Alunperin kirjoittanut vompatti Näytä viesti
    Taas täällä sotketaan selviä asioita! Budassa ei ole ollut metroa ennen neuvostometroa. Budan kaupunki lakkasi olemasta vuonna 1873 kun se kuntaliitoksessa päätyi osaksi uutta Budapestia. Budapestin ensimmäinen metro rakennettiin entisen Pestin kunnan alueelle Andrássy útin alle kaiva-ja-kata-menetelmällä vuonna 1896. Budan puolelle metro tuli vasta miehityksen myötä.
    Käytän suomeksi nimitystä "Buda" aina kun tarkoitan Budapestiä kuten moni muukin.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut vompatti Näytä viesti
    Entä sitten? Tsekissä on myös ollut globaalistikin erittäin menestynyttä raitiovaunuteollisuutta yli sata vuotta. Unkarilaisten raitiovaunuvalmistus on ollut harrastelua tsekkiläisten bisneksiin verrattuna.
    Unkarissa on ollut kauan myös Ganz-Mavag -niminen kiskokalustotehdas. Myös länteen ovat myyneet kalustoa.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut vompatti Näytä viesti
    Käy malliksi katsomassa Budapestin raitiolinjoja 4 ja 6. Näet miten raitiovaunu kuljettaa omilla kaistoillaan matkustajia enemmän kuin Helsingin metro.
    Ja katukin jolla ne ajavat ovat niin leveä että raitotie on käytännössä kadulla kulkeva "metro".

    Lainaus Alunperin kirjoittanut vompatti Näytä viesti
    Saa nähdä, mitä tulee Belgradin metrosta. Valmistuukohan ikinä? Myö Riika on suuri kaupunki ilman metroa, ja joukkoliikenne on nopeaa ja laadukasta.
    En ole valitettavasti saanut sellaista käsitystä errä Riian joukkoliikenne olisi niin laadukasta, parempaa ansaitsisivat kyllä. Edes kunnollisen lähijunaliikeneen alkajaisiksi. Ilmeisesti kaupungin väestä on niin suuri osa muuttanut Dubliniin ettei luovuttajakaupungille ole tullut niin kiire tehdä asiallen mitään. Dublin tosin tarvitisisi metroa ja nopeasti.

    ---------- Viestit yhdistetty klo 14:29 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 14:27 ----------

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Max Näytä viesti
    Tosiaan riippuu kovin monesta tekijästä, mikä tämän vastaus on. Tarkoitetaanko kaupungin hallinnollista aluetta vai yhtenäistä kaupunkiseutua? .
    Minä tarkoitin puhtaasti itse kaupunkia tai jos se on erittäin pieneksi rajattu maantieteellisesti, keskustaajamaa joka siinä tapauksessa ylettyy jonkun verran naapureiden puolelle, mutta muodostaa yhtenäisen kaupunkimaiosen taajaman.


    Itä-Euroopassa perinteisesti kaupunkien rajat menevät aika kaukana keskustaajaman ulkopuolella, esim Pietari jonka väkiluku on nyt 5 miljoonaa, mutta johon kuuluuu joukko irrallisia pikkukaupunkeja ja kyliä yli 50 km päässä.

    t. Rainer

    ---------- Viestit yhdistetty klo 14:46 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 14:27 ----------

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Wienin Stadtbahnin ensimmäinen sähkökalusto oli 2-akselisia raskaista raitiovaunuista koostuvia junia. Raitiovaunumainen kalusto oli 1900-luvun alussa aloitetuissa metroissa tavallainen ratkaisu, mutta lähes kaikkialla kalusto oli telivaunuja. 2-akselisista raitiovaunuista luovuttiin 1970-luvulla. Stadtbahn on jakautunut kolmeksi teknisesti erilaiseksi linjaksi. Yhtä osaa ryhdyttiin liikennöimään rautateiden paikallisjunilla tunnuksella S-Bahn, yksi osa muutettiin sivukiskovirroitetuksi metrolinjaksi U4 ja yksi osa sai uuden raitiovaunukaluston mutta tunnuksen U6.
    2-akselisisten vaunujen käyttö loppui vasta 1983 ja S-Bahniksi muutettu osuus oli matkustajaliikenteeltä suljettuna v 1932-1987.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    U6:n arvostettua Otto Wagnerin asema- ja silta-arkkitehtuuria ei kuitenkaan voi sanoa moderniksi, mutta tuskinpa kukaan haluaisikaan rakenteiden ”modernisointia”.
    Eipä niin. Valitettavasti pilattiin asemia laiturien puolelta kun U4 rakennettiin, mutta U6:n kohdalla virhettä ei toistettu.

    t. Rainer

  11. #11
    Max
    Max ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    26.08.2008
    Viestejä
    1002

    oletus Vs: Prahan joukkoliikenne

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Itä-Euroopassa perinteisesti kaupunkien rajat menevät aika kaukana keskustaajaman ulkopuolella, esim Pietari jonka väkiluku on nyt 5 miljoonaa, mutta johon kuuluuu joukko irrallisia pikkukaupunkeja ja kyliä yli 50 km päässä.
    ..tai siis ainakin Venäjällä joo. Puolassa on hyvinkin suomalaista muistuttava kuntajakosysteemi pienine kuntineen (gmina), joita on maassa lähes 2500 kpl, ja esim. juuri tuo Katowicen ympäristön taajama koostuu Puolan Päätilastoviraston mukaan 19 kaupungista ja kunnasta, joissa 1471 km2 alueella asuu 2,2 miljoonaa ihmistä. Alueen joukkoliikenneviranomainen on KZK GOP, johon kuuluvat edellisestä hieman poiketen kunnat Bytom, Bobrowniki, Będzin, Chorzów, Czeladź, Dąbrowa Górnicza, Chełm Śląski, Gierałtowice, Gliwice, Imielin, Katowice, Knurów, Mysłowice, Piekary Śląskie, Psary, Pyskowice, Radzionków, Ruda Śląska, Siemianowice Śląskie, Siewierz, Sławków, Sosnowiec, Świętochłowice, Wojkowice ja Zabrze. Toisaalta alueen kaupungeista Tychy, Jaworzno ja Tarnowskie Góry eivät kuulu yhteiseen joukkoliikenneviranomaiseen, vaan järjestävät asiansa itse.

  12. #12

    Liittynyt
    26.07.2005
    Sijainti
    Espoo
    Viestejä
    794

    oletus Vs: Prahan joukkoliikenne

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Unkarissa on ollut kauan myös Ganz-Mavag -niminen kiskokalustotehdas. Myös länteen ovat myyneet kalustoa.
    Entä sitten? Vieläkään et kertonut, mitä tekemistä tällä ja Tshekin auto- ja raitiovaunuteollisuudella olisi joukkoliikenteen kanssa? Ganz-Mavagin raitiovaunutuotanto - erityisesti vienti - on ollut pienimuotoista harrastelua Tatran tuotantoon ja vientiin verrattuna. Vai osaatko mainita kaksi Unkarin ulkopuolista kaupunkia, jossa olisi ollut käytössä Unkarissa valmistettuja raitiovaunuja?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Ja katukin jolla ne ajavat ovat niin leveä että raitotie on käytännössä kadulla kulkeva "metro".
    Niin niin. Omilla kaistoillaan kulkeva raitiovaunu ei olekaan raitiovaunu. Ei tästä keskustelusta tule mitään, jos on ikinä tullutkaan.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    En ole valitettavasti saanut sellaista käsitystä errä Riian joukkoliikenne olisi niin laadukasta, parempaa ansaitsisivat kyllä. Edes kunnollisen lähijunaliikeneen alkajaisiksi.
    Ilmeisesti joukkoliikenne ei ole kunnollista, jos metroa ei ole?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Itä-Euroopassa perinteisesti kaupunkien rajat menevät aika kaukana keskustaajaman ulkopuolella, esim Pietari jonka väkiluku on nyt 5 miljoonaa, mutta johon kuuluuu joukko irrallisia pikkukaupunkeja ja kyliä yli 50 km päässä.
    Oletko katsonut kartasta Pietarin kaupungin rajoja? Valitse Pietarin kaupungin rajalta mielivaltainen piste ja laita siihen harppi 50 kilometrin säteellä. Piirrä ympyrä. Pietarin kaupunki jää kokonaan tämän ympyrän sisäpuolelle. Pietariin ei todellakaan kuulu mikään kaupunki 50 kilometrin päässä keskustassa. (Tunnustan: ehkä vähän oikaisin. Ehkäpä Pietarissa yhdeltä rajapisteeltä toiselle voi tulla jopa 60 km:n matka, mutta periaate tuli selväksi).
    Blogi yleisistä saunoista: http://www.saunakulttuuri.com

  13. #13

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Prahan joukkoliikenne

    Lainaus Alunperin kirjoittanut vompatti Näytä viesti
    Entä sitten? Vieläkään et kertonut, mitä tekemistä tällä ja Tshekin auto- ja raitiovaunuteollisuudella olisi joukkoliikenteen kanssa? Ganz-Mavagin raitiovaunutuotanto - erityisesti vienti - on ollut pienimuotoista harrastelua Tatran tuotantoon ja vientiin verrattuna. Vai osaatko mainita kaksi Unkarin ulkopuolista kaupunkia, jossa olisi ollut käytössä Unkarissa valmistettuja raitiovaunuja?
    Kirjoitin kiskokaustoa, ei raitiovaunuja. Oikeita junia on Ganz-Mavag myynyt muihin SEV-maihin sekä lähi-itään ja kehitysmaihin ja länsimaista ainakin Kreikkaan ja Uuteen Seelantiin. Ei tietenkään kilpaile samassa sarjassa kuin joku Alstom tai Bombardier mutta kansainvälinen toimija kuitenkin

    Lainaus Alunperin kirjoittanut vompatti Näytä viesti
    Niin niin. Omilla kaistoillaan kulkeva raitiovaunu ei olekaan raitiovaunu. Ei tästä keskustelusta tule mitään, jos on ikinä tullutkaan.
    Ja katu on niin leveä että autotkin mahtuvat kulkemaan kuin moottoritiellä konsanaan. Harvassa eurooppalaissessa kaupungissa on niin hyvä tilanne että keskikaupungissa mahtuu sekä metrotasoinen raitiotie että moottoritietasoinen katu samalle kadulle.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut vompatti Näytä viesti
    Ilmeisesti joukkoliikenne ei ole kunnollista, jos metroa ei ole?
    Ei ainakaan yli miljoonan asukkaan kaupungeissa, ja n 700.00 asukkaan kohdalla alkaa jo yskiä. En kirjoittanut että Riikaan pitäsi saada metroa mutta rautatielähiliikenten tasoa olisi kyllä varaa nostaa sen tasoiseksi kuin mitä Helsingin seudulla on. Kaupungissa sikäli hyvä tilanne että rautatie kulkee kaupungin läpi eikä päädy siihen, ja junilla olisi mahdollista pysähtyä useallakin asemalla kantakaupungin sisällä, ja ratoja menee useaan suuntaan.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut vompatti Näytä viesti
    Oletko katsonut kartasta Pietarin kaupungin rajoja? Valitse Pietarin kaupungin rajalta mielivaltainen piste ja laita siihen harppi 50 kilometrin säteellä. Piirrä ympyrä. Pietarin kaupunki jää kokonaan tämän ympyrän sisäpuolelle. Pietariin ei todellakaan kuulu mikään kaupunki 50 kilometrin päässä keskustassa. (Tunnustan: ehkä vähän oikaisin. Ehkäpä Pietarissa yhdeltä rajapisteeltä toiselle voi tulla jopa 60 km:n matka, mutta periaate tuli selväksi).
    Terijoki ja Kronstadt yli 50 km päässä keskustasta, Pushkin, Kolpino n 45 km. Pietarin kaupungin hallinnollinen raja kulkee nin kaukana kaupungista että vastaa sitä että Helsinkiin kuuluisivat Porvoo, Hyvinkää ja Lohja. Tai miksei Tallinnakin?

    t. Rainer

  14. #14

    Liittynyt
    23.08.2005
    Viestejä
    3332

    oletus Vs: Prahan joukkoliikenne

    Lainaus Alunperin kirjoittanut vompatti Näytä viesti
    Valitse Pietarin kaupungin rajalta mielivaltainen piste ja laita siihen harppi 50 kilometrin säteellä. Piirrä ympyrä. -- Ehkäpä Pietarissa yhdeltä rajapisteeltä toiselle voi tulla jopa 60 km:n matka, mutta periaate tuli selväksi.
    Jos säde on 50 km, matkaahan voi tulla jopa 100 km, joka on siis halkaisija.

  15. #15
    Max
    Max ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    26.08.2008
    Viestejä
    1002

    oletus Vs: Prahan joukkoliikenne

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Terijoki ja Kronstadt yli 50 km päässä keskustasta, Pushkin, Kolpino n 45 km.
    Pushkin 26 km, Kolpino 30 km. Ihan ovat siis etäisyydeltään vertailukelpoisia Östersundomiin, kaupunkirakenteeltaan eivät niinkään

    Zelenogorskiin eli Terijoelle on toki Google Mapsin mukaan tietä pitkin 60 km keskustasta, mutta toiseen ääripäähän Pietarhoviin alle 35 km. Idässä ja pohjoisessa kaupungin raja on paljon lähempänä.

Sivu 1 / 3 123 ViimeisinViimeisin

Vastaavia viestiketjuja

  1. Joukkoliikenne Tallinnassa
    kirjoittanut kemkim foorumissa Muuta busseista
    Vastauksia: 97
    Viimeisin viesti: 05.09.2017, 08:45
  2. USA:n joukkoliikenne
    kirjoittanut Mikko Laaksonen foorumissa Muuta joukkoliikenteestä
    Vastauksia: 100
    Viimeisin viesti: 07.04.2017, 03:06
  3. Prahan joukkoliikenteen organisointi
    kirjoittanut Joonas Pio foorumissa Muuta joukkoliikenteestä
    Vastauksia: 1
    Viimeisin viesti: 18.04.2012, 23:32
  4. Prahan raitiovaunut
    kirjoittanut Jusa foorumissa Kuvat
    Vastauksia: 6
    Viimeisin viesti: 24.02.2007, 15:38
  5. Asennemaailma ja joukkoliikenne
    kirjoittanut Rattivaunu foorumissa Muuta joukkoliikenteestä
    Vastauksia: 34
    Viimeisin viesti: 11.09.2006, 16:20

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •