Joukkoliikenteen turvallisuus

Antero Alku

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
28 Kesäkuu 2005
Viestit
7,552
Ruotsissa kierähti bussi katolleen ja ruttaantui niin, ettei edes elossa olevia ihmisiä saatu alle 3 tunnin pois ojasta. Halikossa bussi ruttasi ihmisiä. Vantaalla bussi rysähti kiveen. Konginkangas osoitti, että paperia oli rullien lisäksi bussin korirakenne.

Raidepuolella on ajettu ratikalla talon seinään, perävaunu on päässyt irti Porthaninmäessä, Jokelassa ja Jyväskylässä pikajuna ajoi vaihteeseen rankalla ylinopeudella, ja vaunut kierivät nippuun.

Ulkomaiset esimerkit jätän, sillä kulttuurisesti kovin erilaisten maiden onnettomuuksien syyt eivät aivan istu meidän olosuhteisiimme.

Tilastollisesti joukkoliikenne on edelleen turvallista, mutta onko siinä samaa efektiä kuin lentoliikenteessä? Virheitä tapahtuu harvoin, mutta kun tapahtuu, tulokset ovat surkeat?

Täällä keskusteltiin toisessa ketjussa duoraitiovaunun korin lujuusvaatimuksista. Mutta mitä muuta pitäisi tai voisi tehdä?

Viime aikojen bussionnettomuudet ovat panneet ajattelemaan, ovatko bussi- ja raideliikenne lainkaan samalla tasolla. Entä mikä on suhde laiva- ja lentoliikenteeseen. Molemmissa on viranomaisvaatimuksin pakko varautua ongelmiin, vaikka ongelmien esiintyminen on pyritty estämään. Laivoissa edellytetään pelastuskalusto jokaiselle matkustajalle. Lentokoneissa ei ole laskuvarjoja, mutta pelastusliivit varusteineen.

Raideliikenteessä on lähtökohtana se, että vaunut pysyvät vaunuina ja penkit paikoillaan. Suistuva vaunu ei siis ruttaannu ja survo matkustajia kuoliaaksi. Eivät myöskään irtoilevat penkit. Jos siis on istumassa paikallaan, on hyvät mahdollisuudet selvitä hengissä, joskin kolhujen ja murtumien riski on.

Mutta miten on bussissa, jonka liikkuminen perustuu kaikkein riskialttiimpaan ratkaisuun, kitkaan. Menoa ei pehmennä vesi, eikä sitä ohjaa kiskot. Halikon bussi lähti liitelemään sohjon päälle, Arbogan bussi liukui talvirenkaista huolimatta suoralta tieltä ulos. Uusissa busseissa on turvavyöt, muttei pakko käyttää niitä. Mutta jos katto painuu penkkejä vasten, mitä iloa vöistä on?

Voiko jotain tehdä bussien turvallisuuden lisäämiseksi? Tuleeko bussista liian raskas, jos edellytetään siltä edes raitiovaunun korilujuus? Siis katolleen menneen bussin kori ei painu kasaan, ja törmäävä bussi ei repeä kuin banaaninkuori.

Pitäisikö busseihin kehittää tekniikkaa, joka valvoo bussin menoa pakolla? Sohjomittari, kitkamittari, sivutuulimittari? Ilmeisesti sekä Halikossa, Konginkankaalla että Arbogassa kuljettajan mahdollisuudet havaita tienpinnan nopeasti muuttuva ominaisuus olivat olemattomat. Ainoa mittari on silmä, mutta musta on mustaa, oli se sitten jäätä tai sohjoa.

Kaikkea bussiliikennettä ei koskaan voi sijoittaa turvallisemmille raiteille, joilla ei ainakaan ole henkilöautoja. Valtaosa joukkoliikenteestä on bussiliikennettä. Jos sille tulee pelottavan tai peräti tappavan liikenteen maine, se on sitä mainetta koko joukkoliikenteelle.

Antero
 
Antero Alku sanoi:
Raideliikenteessä on lähtökohtana se, että vaunut pysyvät vaunuina ja penkit paikoillaan. Suistuva vaunu ei siis ruttaannu ja survo matkustajia kuoliaaksi. Eivät myöskään irtoilevat penkit. Jos siis on istumassa paikallaan, on hyvät mahdollisuudet selvitä hengissä, joskin kolhujen ja murtumien riski on.
Junaonnettomuuksissa, joissa vaunuja ajautuu pois raiteilta ja kaatuu, on suuri riski jäädä radalta pois ajautuneen vaunun alle. Jyväskylän onnettomuuden tutkijalautakunta ehdotti turvavöiden asentamista juniin estämään matkustajien joutumista vaunun ulkopuolelle esimerkiksi hajonneen ikkunan kautta.

Antero Alku sanoi:
Uusissa busseissa on turvavyöt, muttei pakko käyttää niitä. Mutta jos katto painuu penkkejä vasten, mitä iloa vöistä on?
Uusiin linja-autoihin, joissa on vain istumapaikkoja, on ollut pakko asentaa turvavyöt tämän vuoden alusta alkaen. Turvavöiden käyttäminen linja-autossa tulee pakolliseksi toukokuussa 2006, mikäli autoon on asennettu turvavyöt. Direktiivin taustalla on pitkäaikaiset havainnot siitä, että linja-auto-onnettomuuksissa yleisin kuolinsyy on matkustajan joutuminen auton ulkopuolelle onnettomuustilanteessa.
 
Antero Alku sanoi:
Valtaosa joukkoliikenteestä on bussiliikennettä. Jos sille tulee pelottavan tai peräti tappavan liikenteen maine, se on sitä mainetta koko joukkoliikenteelle.
Ei pelkästään bussiliikenne vaan kaikki tieliikenne on vaarallista. Viime vuonna tieliikenteessä menehtyi 366 sekä loukkaantui lähes 9000 ihmistä. Tieliikenteessä syntyneet henkilövahingot nähdään kuitenkin usein vain jonakin pakollisena pahana eikä olla valmiita kovin rajuihin toimenpiteisiin (kuten rajuihin nopeuksien pudottamisiin) niiden estämiseksi. Itse ainakin näkisin, että bussiliikenteellä ei ole ainakaan sen vaarallisempi maine kuin muulla tieliikenteellä.
 
Kaikki liikenne on vaarallista. Suomessa tieliikenteessä kuolee vuosittain liian monta ihmistä (liukastumisiin kuolee muistaakseni noin 1200 ihmistä vuosittain). Virallinen tavoite Suomessa ja Ruotsissa on nolla kuolemaa tieliikenteessä. Liikenneväylien suunnittelijana toimivan ystäväni mukaan tavoitteeseen päästään vain kieltämällä liikenne kokonaan. Ei mikään hassumpi vaihtoehto, kyllä se minulle käy. Toinen ystäväni, eläkkeellä oleva helsinkiläinen poliisi, on puolestaan sanonut: "Jos kaikki ajaisivat niin kuin laki määrää, ei onnettomuuksia tulisi." Tällä hän viittaa lain tekstiin, jonka mukaan autolla on ajettava olosuhteisiin nähden sopivaa nopeutta.

Mielestäni liikenneturvallisuutta pitäisi parantaa näin:
  • Kaikkien tiellä liikkuvien laitteiden pitäisi kestää putoaminen katolleen ts. linja-auton kori ei saisi murtua.
  • Vähemmän linja-autoja, enemmän junia. Miksi Oulusta ei mene suoria junia Joensuuhun tai Jyväskylään?
  • Rekoille nopeudenrajoittimet. Ja tällä tietenkin tarkoitan sellaisia nopeudenrajoittimia, jotka eivät antaisi ajaa yli sallitun nopeuden.
  • Rekkaliikenteelle kilometrimaksut. Tämä siirtää liikennettä jonkin verran juniin.
  • Turvavyöt duoraitiovaunuihin. Jos vyöt kerran ovat bussissa, niin miksi ei raitiovaunussakin?
  • Nopeudet alemmiksi - erityisesti huonolla säällä.
Junissa turvavöitä ei tarvita. Jyväskylän ja Montenegron onnettomuuksissa vyöt olisivat pelastaneet ihmishenkiä, mutta koska tämänkaltaiset onnettomuudet ovat hyvin harvinaisia, ei niitä vöitä kuitenkaan kukaan käyttäisi.
 
kuukanko sanoi:
Tieliikenteessä syntyneet henkilövahingot nähdään kuitenkin usein vain jonakin pakollisena pahana eikä olla valmiita kovin rajuihin toimenpiteisiin (kuten rajuihin nopeuksien pudottamisiin) niiden estämiseksi.
Jos rajuja toimenpiteitä pitäisi listata, niin yksi näistä olisi huomattavasti tiukempi "seula" sille, ketä kortin saa. Ja myös huomattavasti tiukempi linja kortin menettämisen suhteen. Nythän ajokortti nähdään monesti "kansalaisoikeutena", vaikka ajotaidot olisi kaikkea muuta kuin mitä vaadittaisiin, eikä kortin menettämisestä ole oikeastaan mitään pelkoa (tästä esimerkkinä viikolla tapahtunut onnettomuus, jossa nainen ajoi kahden lapsen yli suojatiellä Vaajakoskella. Suojatien eteen oli pysähtynyt toinen auto).
Nopeusrajoituksien pudottaminen tuskin vaikuttaisi ihmeemmin, kun ei niitä nytkään noudateta, eli esim. 40km/h:n alueella koulun lähellä ajetaan surutta huomattavaa ylinopeutta ilman kiinnijäämisen pelkoa. Sitten kun joku koululainen jää alle vaaditaan alempia nopeusrajoituksia, ilman että huomataan ettei nykyistäkään rajoitusta noudatettu.
 
vompatti sanoi:
...tavoitteeseen päästään vain kieltämällä liikenne kokonaan... Jos kaikki ajaisivat niin kuin laki määrää, ei onnettomuuksia tulisi
Itse olen kuullut eräältä henkilöltä, joka työskentee liikenneturvallisuuden parissa, että "tieliikenteessä on sallittu vain yksi oletus".

Yleensä ottaenhan kaikki tieliikenteessä liikkuminen perustuu tarkkoihin sääntöihin ja määräyksiin, joita osoitetaan esim. liikennemerkeillä tai on opiskeltu laki- ja asetusteksteistä ja jotka ovat siis päässä.

Niin, se ainoa maantiellä sallittu oletus on se, että voidaan olettaa myös muiden noudattavan sääntöjä ja määräyksiä.
 
Ammattiliikenteen (ja myös moottoripyörien) kuljettajille tosin opetetaan päinvastoin: koskaan ei saa olettaa, että kaikki tiellä liikkujat noudattavat liikennesääntöjä, vaan ennakoinnissa tulee aina ottaa huomioon myös se tilanne, joka syntyy, jos joku ei noudata esim. väistämisvelvollisuutta.

Jos kaikki toimisivat näin, montakymmentä kuollutta säästyisi joka vuosi.
 
Tuo Kanin kertoma on tosiaan totta. Oikeastihan maantiellä voi vain olettaa, että muut eivät noudata sääntöjä ja määräyksiä vaan rikkovat niitä minkä ehtivät. Vain itse olemalla valpas ja toimimalla oikein, voi estää onnettomuuden (omalle kohdalle osuvan) 8)
 
Antero Alku sanoi:
Pitäisikö busseihin kehittää tekniikkaa, joka valvoo bussin menoa pakolla? Sohjomittari, kitkamittari, sivutuulimittari? Ilmeisesti sekä Halikossa, Konginkankaalla että Arbogassa kuljettajan mahdollisuudet havaita tienpinnan nopeasti muuttuva ominaisuus olivat olemattomat. Ainoa mittari on silmä, mutta musta on mustaa, oli se sitten jäätä tai sohjoa.
Kannatetaan. Myös kattava yksityiskohtainen tiesäälvelu pitäisi saada helpommin kaikkien käyttöön.

Vompatti sanoi:
Kaikkien tiellä liikkuvien laitteiden pitäisi kestää putoaminen katolleen ts. linja-auton kori ei saisi murtua.

Vähemmän linja-autoja, enemmän junia. Miksi Oulusta ei mene suoria junia Joensuuhun tai Jyväskylään?

Rekoille nopeudenrajoittimet. Ja tällä tietenkin tarkoitan sellaisia nopeudenrajoittimia, jotka eivät antaisi ajaa yli sallitun nopeuden.

Rekkaliikenteelle kilometrimaksut. Tämä siirtää liikennettä jonkin verran juniin.

Turvavyöt duoraitiovaunuihin. Jos vyöt kerran ovat bussissa, niin miksi ei raitiovaunussakin?

Nopeudet alemmiksi - erityisesti huonolla säällä.
Lisäksi bussien sallittuja nopeuksia ja kuljettajien pätevyysvaatimuksia voisi tarkistaa, ja ennenkaikkea valvoa, ja valvoa myös että kuskit noudattavat lepoaikamääräyksiä. Samoin täyskielto kännykän käytölle ajaessa, ja raskan liikenteen ajoneuvoihin pitäisi asentaa alkolukot.

Ruotsissa ja Norjassa bussien ajamiseen oikeuttavia ajokortteja on myönnetty liian heppoisin perustein, ja moniin sikäläisiin bussionnettomuuksiin syypäinä ovat olleet liian vähäinen ajokokemus. En väitä että taannoisessa Arbogan onnettomuudessa olisi siitä ollut kysymys. Oudolta vaikuttaa se, että bussi suistui viivansuoralta leveältä moottoritieltä. Onko kuski nukahtanut rattiin vai puhunut kännykkään vai miksi noin on päässyt käymään?

t. Rainer
 
R.Silfverberg sanoi:
Samoin täyskielto kännykän käytölle ajaessa, ja raskan liikenteen ajoneuvoihin pitäisi asentaa alkolukot.
Hienoja ehdotuksia! Monissa muissa maissa näihin suhtaudutaan vakavasti, mutta ei Suomessa. Esimerkiksi Unkarissa ei saa olla humalassa ajon aikana, rangaistus on ankara. Suomessa sen sijaan kuulee sanottavan "Kyllä yksi kalja pitää saada juoda". Unkarissa saa rangaistuksen myös kännykkään puhumisesta ajon aikana, mutta Suomessa ei tähänkään suhtauduta vakavasti. Kummaa, että suomalainen teollisuuskaan ei ole paremmin lähtenyt markkinoimaan hands free -laitteitaan.
 
Nopeusrajoituksia alas, nopeudenrajoittimia alaspäin, kilometrimaksut... Liekö tarkoitus tukkia maantieliikenne kokonaan?

On 100% varmaa, että jos rekoilla ei olisi nykyistä 9km/h ylitysvaraa esim. ylämäkiin valmistautumiseksi, se ei parantaisi, vaan huonontaisi turvallisuutta lisäämällä henkilöautoilijoille syntyvää ohitustarvetta merkittävästi. Idealismi on erikseen.

Ruotsin tapaus osoittaa, että myös maassa, jossa turvallisuutta hoetaan joka paikassa, voi silti sattua jotain. Myös meillä Konginkankaan tapaus voi toistua, vaikka rekka- ja bussiliikenteestä lopetettaisiin 80%. Talvia tulee jatkossakin.

Ei ole oikein kurittaa ammattikumipyöräliikennettä siitä, että Suomessa ei ole harjoitettu minkäänlaista rautatiepolitiikkaa. Sitä pitäisi harjoittaa.
 
Kani sanoi:
Nopeusrajoituksia alas, nopeudenrajoittimia alaspäin, kilometrimaksut... Liekö tarkoitus tukkia maantieliikenne kokonaan?

On 100% varmaa, että jos rekoilla ei olisi nykyistä 9km/h ylitysvaraa esim. ylämäkiin valmistautumiseksi, se ei parantaisi, vaan huonontaisi turvallisuutta lisäämällä henkilöautoilijoille syntyvää ohitustarvetta merkittävästi. Idealismi on erikseen.
Tuo on totta. Rekat tarvitsevat ylämäistä selviytyäkseen vähän pelivaraa virallisista nopeusrajoituksista. Linja-autot keveytensä ja tehokkaiden moottoreidensa vuoksi taas ei, koska selviävät ylämäistä ilman vauhdin ottoa alamäissä, ja siksi kannatan ehdotonta rajoitusten noudattamista nimenomaan busseille, koska kyydissä on ihmisiä, ja seuraukset onnettomuustilanteissa aina vakavempia.

Vaikka Konginkankaan bussin kuljettaja oikeudessa todettiin syyttömäksi, on muistettava että hän ajoi ennen kohtaamistilannetta lähes 100 km/h vaikka tien nopeusrajoitus oli 80 (talvinopeusrajoitus). Kuljettaja ei ehtinyt reagoida riittävän ajoissa eikä jarrutus enää auttanut kun hän huomasi että rekka tulee vastaan poikittain.

Suomessa alettiin rautatieliikenteessä harrastaa tiukempaa turvallisuuspolitiikkaa kuin aiemmin Jyväskylän junaonnettomuuden seurauksena. Esim kaikkien siniharmailla vaunuilla ajettavien junien suurimmat sallitut nopeudet pudotettiin 140 km/h:sta 120 km/h:hen kunnes vaunuille oli tehty asianmukaiset jarruremontit, ja radoille asennettu kulunvalvonta.

t. Rainer
 
No voihan sen nopeudenrajoituksen toteuttaa vaikka niin, että nopeutta >80 km/h ei voi ajaa kuin minuutin. Oudolta tuntuu, että rekka-auto ei pääse mäkeä ylös ajamalla laillista nopeutta. Teen tästä sen johtopäätöksen, että mäki on liian jyrkkä tai liian pitkä.
 
vompatti sanoi:
No voihan sen nopeudenrajoituksen toteuttaa vaikka niin, että nopeutta >80 km/h ei voi ajaa kuin minuutin. Oudolta tuntuu, että rekka-auto ei pääse mäkeä ylös ajamalla laillista nopeutta. Teen tästä sen johtopäätöksen, että mäki on liian jyrkkä tai liian pitkä.
Järvi-Suomen alueen tiet ovat paikoin hyvin mäkisiä ja mäet ovat pitkiä ja jyrkkiä.

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös