M/S Viking Grace

R.Silfverberg · 8 Marraskuu 2012

Mikle sanoi:
Eihän tuohon pystyisi noin lyhyellä avomeriosuudella edes autolauttojen nopeuskunkku Finnjet (rest in pieces..). Tietysti pienen kaulan se nopeuserollaan yli 32-33 solmua vs.21-22 solmua vetäisi, mutta puoli tuntia on kyllä käytännön tasolla tekemätön paikka tunnista puhumattakaan. Ja kakkua palaisi siihen malliin, että kulut kattaakseen baarissa pitäisi myydä ainakin 10 kertaa enemmän viinaa ja siihenkin olisi vähemmän aikaa

Helsinki-Tallinna kestää vanhanaikaisella hitaalla laivalla 3-3,5 tuntia, nykyaikaisella ja nopealla 2-2,5, eikä silloinkaan puhuta mistään Finnjetistä tai vastaavasta suihkarista.

t. Rainer

hylje · 8 Marraskuu 2012

Helsinki-Tallinna välillä on lähinnä avomerta. Avomerellä voidaan helposti ajaa vähän lujempaa koko matkalla. Turku-Tukholma sijoittuu lähes yksinomaan rannikkosaaristoon, pieni avomeriosuus löytyy Ahvenanmaan ja Ruotsin väliltä. Saaristossa on nopeusrajoitukset, jotka paukkuvat jo nyt.

Zambo · 8 Marraskuu 2012

Laivat muuttuvat tammikuussa myös TallinkSiljan reiteillä:
http://www.tallinksilja.com/fi/web/fi/8.11.2012-silja-europa-ja-baltic-princess-vaihtavat-reittejaan

R.Silfverberg · 8 Marraskuu 2012

hylje sanoi:
Helsinki-Tallinna välillä on lähinnä avomerta. Avomerellä voidaan helposti ajaa vähän lujempaa koko matkalla. Turku-Tukholma sijoittuu lähes yksinomaan rannikkosaaristoon, pieni avomeriosuus löytyy Ahvenanmaan ja Ruotsin väliltä. Saaristossa on nopeusrajoitukset, jotka paukkuvat jo nyt.

Avomeriosuus on kartan mukaan n 60 km. Helsingin ja Tallinan välillä n 70 km. Ja brenkku maksaa Tallinan laivoilla yhtä paljon ellei vähemmän kuin Ruotsin laivoilla. Eli millä ne varustamot oikein repii katteensa Tallinnan reitillä kun sekä laiva on nopeampi että brenkku halvempi? Onko Ruotsin linjoilla kartelli kenties?

t. Rainer

Kaid · 8 Marraskuu 2012

Mikle sanoi:
Mikä muuten on tämän Gracen virallinen suunniteltu "huippunopeus"? Innostuin hakemaan sen tietoja ja Viikkari ilmoittaa laskennallisen 21,8 solmua.

Internetin syövereistä yleensä luotettavalta sivustolta löysin väitteen 23 solmusta (johon ylläolevan perustin).

R.Silfverberg sanoi:
Avomeriosuus on kartan mukaan n 60 km. Helsingin ja Tallinan välillä n 70 km. Ja brenkku maksaa Tallinan laivoilla yhtä paljon ellei vähemmän kuin Ruotsin laivoilla. Eli millä ne varustamot oikein repii katteensa Tallinnan reitillä kun sekä laiva on nopeampi että brenkku halvempi? Onko Ruotsin linjoilla kartelli kenties?

Tallinnan-linjan vanhat 3-3,5 tunnin ajoajat olivat huomattavasti hitaammilla nopeuksilla kuin mitä tuo Turun-linjan avomeriosuus ajetaan. 3,5 tunnin ajoaikaan Tallinnaan madellaan noin 16 solmun nopeudella, kun Viking XPRS, Star ja Superstar ajavat saman välin 25-27 solmulla (mikä ei muuten paljoa jää Finnjetin 30-31 solmun matkanopeudesta). Ja vastauksena mistä ne katteet revitään Tallinnan-linjalla niin vastaus on virolaisten merimiesten pienemmistä palkoista. Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä on sopimuksen mukaan pakko noudattaa joko Suomen tai Ruotsin työehtosopimusta, joten virolaisen palkkatason aiheuttamat säästöt eivät siellä ole mahdollisia. Tallinnan-linjalla puolestaan Viking XPRS ollaan siirtämässä Viron rekisteriin ja matka-aikoja ollaan pidentämässä kustannusten leikkaamiseksi.

late- · 8 Marraskuu 2012

Kaid sanoi:
Ja vastauksena mistä ne katteet revitään Tallinnan-linjalla niin vastaus on virolaisten merimiesten pienemmistä palkoista.

Lisäksi laiva ja miehistö ehtivät Tallinnan-linjalla heittää useamman keikan päivässä. Vaikka Tallinnan reissut ovat edullisia, itse matkoista saanee silti matkustajilta enemmän tuloja per tunti kuin Tukholman linjalla. Ja kaikkein olennaisimmin kuorma-autojen kuljettamisesta saa varmasti paremmat tulot. Tästä syystä Tallinnan linjan uudet nopeat alukset ovat Ropaxeja, joissa on paljon kaistametrejä. Taloudellinen yhtälö nojaa siis nopeuden, matkustajien ja rahdin yhdistelmään.

Kaid · 8 Marraskuu 2012

late- sanoi:
Ja kaikkein olennaisimmin kuorma-autojen kuljettamisesta saa varmasti paremmat tulot. Tästä syystä Tallinnan linjan uudet nopeat alukset ovat Ropaxeja, joissa on paljon kaistametrejä. Taloudellinen yhtälö nojaa siis nopeuden, matkustajien ja rahdin yhdistelmään.

Toisaalta ainakin Eckerö Linen toimarin mukaan Tallinnan-linjalla on todella paha ylikapasiteetti rahdissa. Miehen haastattelu oli lehdessä (muistaakseni viime vuonna) ja hänen mukaansa linjan rahtikapasiteetista vain noin 25% on itseasiassa käytössä.

Joonas Pio · 11 Joulukuu 2012

Viking Grace on tehnyt jo muutamia koeajoja, ensimmäisen 1.12.

Viking Line on myös julkaissut videon, jossa pääsee näkemään laivan sisäosien rakentamista.

joht. Nyman · 12 Joulukuu 2012

Kaid sanoi:
Internetin syövereistä yleensä luotettavalta sivustolta löysin väitteen 23 solmusta (johon ylläolevan perustin).

Tallinnan-linjan vanhat 3-3,5 tunnin ajoajat olivat huomattavasti hitaammilla nopeuksilla kuin mitä tuo Turun-linjan avomeriosuus ajetaan. 3,5 tunnin ajoaikaan Tallinnaan madellaan noin 16 solmun nopeudella, kun Viking XPRS, Star ja Superstar ajavat saman välin 25-27 solmulla (mikä ei muuten paljoa jää Finnjetin 30-31 solmun matkanopeudesta).

Palaan toisessa jutussa ketjun muihin aiheisiin, mutta miksi Tallinkin M/S Superstar (http://www.faktaomfartyg.nu/superstar_2008.htm) näyttää kuvissa (t.ex. http://www.faktaomfartyg.nu/superstar_2008_b_4.htm -> http://www.faktaomfartyg.nu/foton/superstar_2008_4.jpg) osittain rahtilaivalta noine outoine puolen kyljen korkuisine "ovineen"? Mitä nuo "ovet" muuten ovat? Laivan sn näyttää olevan 27 knots, joka on melko hyvin tosiaan tommoselta pökäleeltä ilman kaasuturbiineita tms. keksintöjä.

Jusa · 12 Joulukuu 2012

joht. Nyman sanoi:
puolen kyljen korkuisine "ovineen"? Mitä nuo "ovet" muuten ovat?

Ei siinä mitään ovia ole, sähköisiä ohjauskaapeleita kulkee pinnallisissa putkituksissa.
Ilmeisesti ovat laivan turvajärjestelmiä, joilla saadaan laukaistua liukumäet.

joht. Nyman · 12 Joulukuu 2012

Jusa sanoi:
Ei siinä mitään ovia ole, sähköisiä ohjauskaapeleita kulkee pinnallisissa putkituksissa.
Ilmeisesti ovat laivan turvajärjestelmiä, joilla saadaan laukaistua liukumäet.

Miksi tossa ei sitten ole yhtään kylki-ikkunaa noiden "kylkiovien" tasalla tai niiden alapuolella? Vrt. esim. Grace: http://www.faktaomfartyg.nu/foton/viking_grace_2013_teck.jpg

Elmo Allen · 12 Joulukuu 2012

joht. Nyman sanoi:
Miksi tossa ei sitten ole yhtään kylki-ikkunaa noiden "kylkiovien" tasalla tai niiden alapuolella? Vrt. esim. Grace: http://www.faktaomfartyg.nu/foton/viking_grace_2013_teck.jpg

Onhan siinä niiden yläpuolella. Jokaisen kohdalla valkoinen ovi. Niistä kai ne liukumäet juuri laukaistaisiin. Ja kun katsot niitä vähän lähempää, huomaat että se "ovenkarmi" ei jatku sen valkoisen oven kohdalla vaakasuuntaisesti vaan kääntyy ylöspäin.

Sitä en ymmärtänyt, mitä Gracen 3D-mallin kuvasta hait.

joht. Nyman · 12 Joulukuu 2012

Tarkoitin noita puolenkyljen korkeita "ovia", jotka näkyvät selvästi M/S Superstarin kuvissa, en noita liukumäkidörtsejä.

Jusa · 12 Joulukuu 2012

joht. Nyman sanoi:
Tarkoitin noita puolenkyljen korkeita "ovia", jotka näkyvät selvästi M/S Superstarin kuvissa, en noita liukumäkidörtsejä.

Niin minäkin, ei ne mitään ovia ole.
Sähköputkituksia.

Elmo Allen · 12 Joulukuu 2012

joht. Nyman sanoi:
Tarkoitin noita puolenkyljen korkeita "ovia", jotka näkyvät selvästi M/S Superstarin kuvissa, en noita liukumäkidörtsejä.

Jusa sanoi:
Niin minäkin, ei ne mitään ovia ole.
Sähköputkituksia.

Ja niin minäkin ymmärsin kyllä, että tarkoitit noita ladonovelta näyttäviä neliöitä. Tosin nyt vasta ymmärsin, mitä tarkoitit tuolla, ettei niiden kohdalla ole ikkunaa. Mutta eihän koko kyljessä ole ikkunoita missään muuallakaan tuolla korkeudella, paitsi ihan perässä. Ja siis kun zoomaat lähemmäksi ja seuraat niitä viivoja, niin huomaat että niiden valkoisten ovien kohdalla ne eivät jatku, kuten pitäisi jos ne olisivat ovia.