Äänestys ruuhkamaksuista

Ruuhkamaksut helsingissä


  • Äänestäjiä yhteensä
    25
Ei. Parkkimaksut ajavat saman asian, ja joukkoliikennettä tuetaan paremmin P+R-ratkaisuilla ja työsuhdelipuilla. Nykykäytäntö on siis hyvä, tosin tehostamisen arvoinen.
 
Ei. Tuskin monikaan jonottaa ruuhkassa tahallaan ja itsekkyyttään, vaan useimmat siksi, että joukkoliikenne ei täytä vaatimuksia. Lisää liityntäpysäköintiä ja parempia poikittaisyhteyksiä.
 
Ruuhkamaksuko?

En kannata. Ensin joukkoliikenne kuntoon ja autoilun suosimisen lopetus.

Jos täällä kerättäisiin ruuhkamaksua, autopuolue alkaisi vain entistä äänekkäämmin vaatia lisää teitä ja keskustatunneleita. Joukkoliikennepuolella ryhdyttäisiin suunnittelemaan entistä typerämpää rahankäyttöä samaan tyyliin kuin nyt jo länsimetron kohdalla: mahdollisimman kalliita investointeja, joilla on mahdollisimman vähän joukkoliikenteen käyttöä lisäävää vaikutusta. (RaideYVA: joukkoliikenteen käyttö seudulla ei nouse eikä autoilu laske, mutta 452 miljoonan metro pitäisi tehdä.)

Miksi halutaan tehdä keskustatunneli, jos muka autoilua halutaan rajoittaa ruuhkamaksuilla?

Antero
 
Kantakaupungin ruuhkia on saatava vähennettyä. Vaikka Helsingin kaupungin virkamiesten virallinen vastaus onkin, ettei henkilöautoliikenne keskustaan ole kasvanut enää vuosiin, on ruuhkat silti niin kovia että ne häiritsevät selvästi myös joukkoliikennettä. Kantakaupungissa autoliikenteen ruuhkia ei voida enää vähentää tierakentamisella ilman niin mittavia tunneliratkaisuja, ettei niitä ole varaa rakentaa samassa tahdissa kuin mitä liikenne kasvaisi.

Joukkoliikenne kaikkialta Helsingin sisältä kantakaupunkiin on hyvää. Mieleen tulevat ainoat syyt tulla sinne henkilöautolla on:
  • autoilija tulee Helsingin ulkopuolelta alueelta, josta ei pääse hyvin joukkoliikenteellä
  • autoilija ei vaan halua käyttää joukkoliikennettä asennesyistä
  • autoilijalla ei ole joukkoliikenteen kausilippua ja hän laskee autoilun olevan halvempaa
Helsinki yksin ei siis voi joukkoliikennettä parantamalla saada asiaan riittävää muutosta. Joukkoliikenteen kertalippujen hintoja laskemalla saisi kustannussyistä autoilevia käyttämään joukkoliikennettä, mutta ko. syystä autoilevat todennäköisesti autoilevat kantakaupunkiin vain satunnaisesti, muutenhan heidän kannattaisi hankkia kausilippu. Ainoa tehokas keino on hankaloittaa autoilua.

Autoilun hankaloittamiseen tulee sitten mieleen ainakin kolme keinoa:
  • Poistetaan väyliä henkilöautojen käytöstä ja annetaan niitä joukkoliikenteen käyttöön niin, ettei joukkoliikenne juutu ruuhkiin. Poliittinen ja virkamiesten vastustus olisi kovaa.
  • Ruuhkamaksut. Vaatisi lakimuutoksen ja kohtaisi poliittista vastarintaa, mutta autopuolue voisi hyväksyä jos ruuhkamaksuja luvattaisiin käyttää teiden rakentamiseen.
  • Parkkimaksujen nostaminen. Vaatisi jonkun veron, jota kaupunki voisi periä kantakaupungissa olevista parkkipaikoista, joka taas vaatisi lakimuutoksen. Työpaikoille autoilun hillitsemiseksi työpaikan tarjoamasta ilmaisesta parkkipaikasta pitäisi tehdä verotettava etuus, joka sekin vaatisi lakimuutoksen.
 
Työmatkani kestää tällä hetkellä noin 50 minuuttia julkisia käyttäen (kaksi vaihtoa) Helsingin kaupungin sisällä. Henkilöautolla matka sujuisi 30 minuutissa, mutta jostain syytä olen yrittänyt olla kunnon kansalainen ja käyttää julkisia aina kun mahdollista.

Tämä on yksittäistapaus eikä omia henkilökohtaisesti painottuneita kokemuksia koskaan saisi ottaa esimerkiksi kun ratkotaan suuria yhteiskunnallisia ongelmia. Joukkoliikennettä kun ei ilmeisesti koskaan suunnitella käyttäjien vaan tilastojen ehdoilla. Mietin kuitenkin, millä tavalla autoilun hankaloittaminen nopeuttaisi minun työmatkaani - muuten kuin mielikuvatasolla?
 
Resiina sanoi:
Ruuhkamaksu Helsinkiin Kyllä vai Ei
Vastasin Ei, koska pysäköintimaksujärjestelmien tehostamisella saadaan autoilua vähennettyä yhtä tehokkaasti, mutta oikeudenmukaisemmin kuin tietulleilla. Vasta viimeisenä keinona jos ei mikään muu auta, kannatan tietullin muodossa kerättäviä ruuhkamaksuja.

t. Rainer
 
autoilija tulee Helsingin ulkopuolelta alueelta, josta ei pääse hyvin joukkoliikenteellä

Jos Nurmijärvellä asuva Helsingissä töissä käyvä joutuu aloittamaan työmatkan autolla niin todennäköisesti hän ajaa perille asti. Vaikea kuvitella että työssä käyvä aikuinen ajaisi henkilöautolla rautatie/linja-autoasemalle sen sijaan, että ajaisi suoraan työpaikalle.
 
Kulkiessani ruuhkamaksualueelle hajasijoitettuun Patentti- ja rekisterihallitukseen, valtioneuvoston kansliaan, Suomen Pankkiin, liikenne- ja viestintäministeriöön, Korkeimpaan Oikeuteen tai muuhun vastaavaan koko valtakuntaa palvelevaan laitokseen tai sen ainoaan asiointipisteeseen, totean että joudun maksamaan valtakunnan sisäistä tullia asioidakseni jossakin näistä laitoksista enkä voi tullia välttyä maksamasta käyttämällä vaihtoehtoista reittiä.
Selityksestä ei käy se että jollekin valtakunnan osan alueelle yleisen toimenpiteen tekemiseksi tulee olla palkattu kuljettaja kuten taksimies tai linja-autonkuljettaja.

Maksua suorittaessani näen kuinka nämä laitokset tullaan siirtämään tältä alueelta sellaiselle seudulle missä kunnallinen itsehallinto ei rajoita vapaata liikkumista valtakunnan alueella varallisuuden perusteella perimällä väylistä erillistä käyttömaksua joka ei ole vaihtoehtoisella reitinvalinnalla vältettävissä. Yksityiset yritykset voivat vapaasti sijoittua vaikka Pohjois-Koreaan jos tuntuu että se on liiketoiminnalle otollinen seutu ja siten saavutettavissa.

Niin kauan kuin Helsinki haluaa kupata loppua valtakuntaa pitämällä alueellaan valtion laitoksia ja instituutteja joiden valtavana tulonsiirtona alueelle on jo pelkästään henkilökunnan palkanmaksun tuoma verokertymän lisäys, on sen mahtipontisuudessaankin metropolina sallittava edes pääsy meille muillekin noihin laitoksiin ilman että siitäkin pitää vielä maksaa erikseen. Vaihtoehtona on esim. se että patenttilain mukaiset oikeusriidat eivät jatkossa saa tulla keskitetyksi Helsingin käräjäoikeuteen vaan esim. Vaasan, Turun tai Rovaniemen. Sinne on ihan yhtä pitkä matka kuin toisinkin päin.
 
Kulkiessani ruuhkamaksualueelle hajasijoitettuun Patentti- ja rekisterihallitukseen, valtioneuvoston kansliaan, Suomen Pankkiin, liikenne- ja viestintäministeriöön, Korkeimpaan Oikeuteen tai muuhun vastaavaan koko valtakuntaa palvelevaan laitokseen tai sen ainoaan asiointipisteeseen, totean että joudun maksamaan valtakunnan sisäistä tullia asioidakseni jossakin näistä laitoksista enkä voi tullia välttyä maksamasta käyttämällä vaihtoehtoista reittiä.

Eivätkös nämä laitokset kuitenkin olisi ruuhkamaksujen käyttöönottamisen jälkeenkin mahdollista saavuttaa ilman ruuhkamaksun maksamista? Ruuhkamaksun voi välttää saapumalla paikalle esimerkiksi kävellen, pyörällä tai joukkoliikenteelle. Suomen perustuslaissa ei tiettävästi taata kansalaisille yleistä oikeutta päästä yksityisautolla jokaisen valtion viraston pihaan "ilmaiseksi".

Jos jossain tietyssä virastossa asioinnin matkakustannukset on laissa määritelty kansalaisille korvattaviksi, valtio varmastikin korvaa kustannukset tiettyjen määriteltyjen periaatteiden mukaisesti. Voisin kuvitella, että tämä periaate olisi hyvin samantapainen kuin työmatkojen matkakuluvähennyksissä eli kustannukset korvataan halvimman kulkutavan mukaan ja mikäli käytettävissä ei ole joukkoliikennettä määritellyn enimmäisodotteluajan ja/tai enimmäiskävelyetäisyyden puitteissa, korvaukset saa henkilöauton kulujen mukaan. Tällaisessa tapauksessa valtio varmastikin olisi velvollinen korvaamaan myös ruuhkamaksun osuuden.
 
Kulkiessani ruuhkamaksualueelle hajasijoitettuun...

Jopas jopas. Pikavastauksena tähän väliin: nuo laitoksethan eivät ole ensinnäkään hajasijoitettuja, ja mitä tulee liikkumisvapauteen perusoikeutena - todellakin on niin, ettei perustuslaki säätele, että julkishallinnon laitoksiin olisi päästävä henkilöautolla ilmaiseksi. Samoin ei niiden edessä tarvitse saada pysäköidäkään ilmaiseksi.

Mielestäni ei ruuhkamaksusta ole ainakaan vielä yritetty tehdä perustuslaillista kysymystä..?
 
Kyllä henkilöautoliikenne on ylivoimaisesti suurin kantakaupungin viihtyisyyttä ja lastenikin turvallisuutta heikentävä tekijä. Kaikki keinot käyttöön.
 
ja mitä tulee liikkumisvapauteen perusoikeutena - todellakin on niin, ettei perustuslaki säätele, että julkishallinnon laitoksiin olisi päästävä henkilöautolla ilmaiseksi. Samoin ei niiden edessä tarvitse saada pysäköidäkään ilmaiseksi.
Tietääkseni myöskään mikään alemmantasoinenkaan säädös (laki, asetus, ministeriön päätös) ei säätele asiaa. Liikkumisen vapaus toteutuu sillä, että luonnollisesta liikkumisesta ei kerätä "tullia". Eli kävellen voi jatkossakin asioida Helsingissä, vaikka ruuhkamaksu tulisi.

Jos lähdetään liikkumisenvapauden toteutumisesta nurisemaan, niin pitäisikö julkisen vallan taata myös julkiset kulkuyhteydet autottomille ns. "perämetsiin", esimerkiksi kaikkien kesämökeille?
 
Tietääkseni myöskään mikään alemmantasoinenkaan säädös (laki, asetus, ministeriön päätös) ei säätele asiaa. Liikkumisen vapaus toteutuu sillä, että luonnollisesta liikkumisesta ei kerätä "tullia". Eli kävellen voi jatkossakin asioida Helsingissä, vaikka ruuhkamaksu tulisi.

Jos lähdetään liikkumisenvapauden toteutumisesta nurisemaan, niin pitäisikö julkisen vallan taata myös julkiset kulkuyhteydet autottomille ns. "perämetsiin", esimerkiksi kaikkien kesämökeille?

Luonnollisestikaan ei säätele, sillä normihierarkisesti syntyisi konflikti perustuslain suhteen. Tarkasteltaessa lainsäätäjän tahtoa perustuslain 9 §:ssä tarkoitetun liikkumisvapauden suhteen, voidaan todeta, että kyseessä on Suomen kansalaisen ja maassa laillisesti oleskelevan henkilön "vapaus liikkua maassa". Julkishallinto ei siis pakkokeinoin estä yksilön vapautta liikkua maassa. Lainkohta ei missään määrin ota kantaa siihen, tulisiko myös henkilöautolle taata "vapaus liikkua maassa", ts. ilman vastiketta ja julkishallinnon estämättä kaikkialla, minne sillä vain ikinä pääsee. Ei todellakaan. Kuten edellä totesin, ruuhkamaksun keräämisen vastustajat eivät vielä liene (erästä aiempaa kirjoittajaa lukuunottamatta) asiasta perustuslaillista kysymystä tehneet.

Ruuhkamaksu ei lainkaan ole omiaan rajoittamaan yksilön perustuslaillista liikkumisvapautta, mikä argumentti sinällään on hampaaton - joskin valitettavan tavallisen tasoinen helsinkiläisessä kunnallispolitiikassa.

Mikäli kyseiselle tasolle lähdemme vaeltelemaan, voimme vaikkapa kysyä, rajoittaako olennaisesti ihmisen liikkumisvapautta istuminen joukkoliikennevälineessä pysäkkien/seisakkeiden välillä? Eihän sieltä pääse millään ulos. Entäpä kun henkilöauto estää joukkoliikennevälineen sujuvan kulun ruuhkauttamalla liikenteen? Rajoittaako sekin joukkoliikennematkustajien "vapautta liikkua maassa"? Kohdistaako autoilija matkustajiin tuottamuksellisen vapaudenriiston? :D

Mitä tulee parkkimaksujen korottamiseen, nehän ovat jo sangen korkealla tasolla Helsingin keskusta-alueella, ja oliko vuonna 2004 vai 2005, kun niitä viimeksi korotettiin. Alueen ruuhkaisuuteen ei korotuksella liene ollut minkäänlaista merkitystä. Ja onhan meillä korkeatasoista, hyvin saavutettavaa - ja ennenkaikkea ilmaista - pysäköintitilaa aivan ydinkeskustassa! AutoParkki Oy:n valvoma Postitalon pysäköintialue Elielinaukion vieressähän on tunnetusti yksityisessä valvonnassa. Ei niitä valvontamaksuja maksaa tarvitse. Tätä vastikkeettoman pysäköinnin sanomaahan julisti ylikomisario Seppäkin päivän HS:ssä.
 
Viimeksi muokattu:
Ensin pitäs saada tuo julkinenliikenne siihen malliin, että se oikeasti olis laajempi ja toimivampi. Sitten niiden hintaa pitäs hilata alemmas. Sen jälkee voitais laittaa ruuhkamaksut esim. klo 7-10 ja 15-18 mutta ne mittauspisteet pitäs laittaa jonnekin järkeväänpaikkaan, ei esimerkiksi Kehä III:lle. Se on kuitenkin reitti mistä suurinosa ihmisistä suomessa menee lentokentälle ja kun lentokenttä politiikka täällä on mitä on, niin ei olisi oikeutettua että ihmiset Tampreelta ja vaikkapa Turusta tulevat joutuisivat maksamaan ruuhkamaksuja kun menevät lentokentälle. Oikeampi sijoituspaikka olisi Kehä I.
Mielestäni aikaisin ajankohta ruuhkamaksuille ovat 2020-luvulla.
Eli EI ruuhkamaksuja.
 
Takaisin
Ylös