Ilmainen joukkoliikenne
Ilmainen joukkoliikenne täällä mantereella on vain unelma.
Kaikella pitää olla hintansa, vaikka omasta mielestäni seutulippuni on kilpailukykyinen hinnaltaan. 30 vuorokautta / 52 euroa, yksityiset firmat saavat 12 km perusmatkasta 1,99e ja TKL 0,76e. Ja noin 115 matkaa (=leimausta) kuukaudessa tekevänä, tuosta voi laskea, että kunta maksaa ja aika paljon. Tilanne muuttuu kuitenkin, jos ajatellaan, että paljonko tulee maksettua veroja kunnalle.
MODEDIT/kuukanko: Erotettu Maarianhaminan 0-taksaa käsittelevästä viestiketjusta
Viimeisin muokkaaja vko; 23.04.2006 kello 19:05.
Vaasassa puolestaan taisivat puolittaa hinnat, mikä nosti matkustajamääriä neljänneksellä. Ilmainen joukkoliikenne olisi suuremmissa kaupungeissa aika hankalaa, kun keskusta-alueilla joukkoliikennettä ryhdyttäisiin käyttämään kuin liukuportaita tai hissiä: hyvin lyhyitä matkoja suurella kuormituksella hitaasti edeten.
Eikös jossain Australian kaupungissa myös ole ilmainen joukkoliikenne ainakin keskusta-alueella?
Miksi noin kävisi, kun tälläkin hetkellä suurimmilla kaupunkiseuduilla on mahdollista kiinteään hintaan käyttää kaupungin/seudun sisäisiä jl-välineitä rajattomasti, eikä ilmiötä esiinny (ainakaan suuremmassa mittakaavassa)?Alunperin kirjoittanut Kani
Sakari Kestinen
Länsi-Australian pääkaupunki Perth lienee kyseessä. Muista nollataksan omaksuneista miljoonakaupungeista en sitten olekaan kuullut.
terveisin
JE
Varmaan siksi, että suurin osa kaupungilla kävelijöistä tuskin omistaa ko. lippua, joten tästä ryhmästä joukkoliikenteeseen tulisi paljon lyhyen matkan satunnaiskäyttäjiä. (Tämän arvion antoi joskus myös Helsingin Bussiliikenteen johtaja jossain mediassa.)
HKL ja VR ovat ilmaisliikenteen edelläkävijöitä Suomessa.
Helsingin raitiovaunuissa, metrojunissa ja lähiliikenteen junissa on de-facto ollut ilmaisliikenne jo vaikka kuinka kauan. Suomenlinnan lautat ovat myös tässä löyhästi mukana.
Halutessaan voi maksaa kannatusmaksun raitiovaunun kuljettajalle tai lähijunan konduktöörille, jos osuu sellaiseen vaunuosastoon, jota hän päivystää.
Raitiovaunumatkustajista viisitoista henkeä sadasta käyttänee jo ilmaisliikennettä.
Joku vertasi matkustusideologiaa ilmaisiin liukuportaisiin ja hisseihin. Helsingin kiskoliikenne toimii jo sillä periaatteella. Siksi se onkin niin suosittua.
Olisi mielenkiintoista tietää mihinkä aikaan myydään (alku)illan viimeinen raitiovaunulippu sanotaan vaikkapa perjantai-lauantai-iltaisin.
Ja ovat vielä kehdanneet suunnitella "ilmaisliikenteen" laajentamista bussipuolelle (kulku sisään joka ovesta).
Se onkin eri kysymys, mitä taloudellista hyötyä joukkoliikenteelle on sen kyydissä kuljeskelevista vapaamatkustajista ja kuinka tämä "ilmaisliikenne" joukkoliikennettä kehittää.
Ilmaisliikenteen hyödyt
Ei ilmaisliikennekään aivan hyödytöntä liene. Kylmä tosiasia on, että jos ilmaiseksi joukkoliikenteessä matkustava tulisi täyttämään kaupungin katuja autollaan, siitä on enemmän kustannuksia kaupungille kuin joukkoliikenteestä.
Silti en ole ilmaisliikenteen kannalla. Ilmaisilla palveluilla on taipumus rappeutua ja lisäksi niitä kulutetaan tarpeettomasti. Muistanette varmaan terveyskeskusten ilmaisen laastaripalvelun. Tuhlaajat kuormittavat palvelun tuotannon, jonka jälkeen palvelua todella tarvitsevat eivät palvelua enää saa, ainakaan kunnollisena.
Rappeutumista nähtiin sosialismissa, jossa joukkoliikenne oli käytännössä ilmaista. Niinpä operaattoreilla ei ollut mitään syytä pitää järjestelmää hyvässä kunnossa, koska se ei esim. lisännyt tuloja, vaan oli turhaa vaivannäköä.
Rehellisesti sanottuna pummilla matkustaminen on asennekysymys. Ei voine vakavissaan väittää, että illan kaljalla ja tupakalla viettänyt matkustaja todellakin on niin köyhä, ettei ole varaa maksaa kyydistä. Niitä kyytejä kun on kipattu kurkusta alas illan aikana litrakaupalla. Kertalippu on kallis, ja sen pitääkin olla. Mutta kuukausilippu ei oikeasti ole kynnyskysymys.
Kokemus on myös osoittanut, ettei valinta auton ja joukkoliikenteen välillä johdu hinnasta, vaan palvelutasosta. Autoilu on aina kalliimpaa kuin joukkoliikenne, ja monin kerroin. Kuukausilipun saa auton vakuutuksen hinnalla. Kun ilmainen joukkoliikenne johtaa laadun alenemiseen, se vain lisää autoilun houkutusta.
Antero
Muistaakseni Seattlessa ainakin oli ilmainen julkinen liikenne. Perustui pitkälti Boengin maksamiin suurehkoihin veroihin. Joskus vuosia sitten oli aiheena A-studiossa.Länsi-Australian pääkaupunki Perth lienee kyseessä. Muista nollataksan omaksuneista miljoonakaupungeista en sitten olekaan kuullut.
Kun hetken miettii, niin Maarianhaminan kokoisessa kaupungissa ilmaiset matkat taitavat todellakin olla tarkoituksenmukaisinta joukkoliikenteen kehittämistä: pienestä asukasmäärästä johtuen kuormitus ei pääse kasvamaan liian suureksi vaikka ihmiset kulkisivat yhden pysäkkivälin matkoja ja toisaalta matkat ovat niin lyhyitä, että mikään kehittyneempi joukkoliikennejärjestelmä (futuristiset poissulkien) ei tarjoaisi olennaisesti parempaa palvelua.
Ville
Seattlen keskustassa on "nollataksan" alue Ride Free Area. Samoin läheisessä Portlandissa on Fareless Square keskustassa.
Info Seattle: http://transit.metrokc.gov/tops/bus/ridefree.html
Info Portland: http://www.trimet.org/fares/fareless.htm
Seattlen ja Portlandin järjestelmiä ei kuitenkaan voi verrata kokonaan ilmaiseen joukkoliikenteeseen. Joukkoliikenteen kannattavuus perustuu pitkiin linjoihin, ja kauempaa tulevat matkustajat maksavat. Keskustan ilmainen joukkoliikenne käyttänee pääosin pidempien linjojen vapaata seisomakapasiteettia. Joukkoliikenteen tuotantoa ei tarvitse oleellisesti lisätä ilmaisvyöhykkeen mukaan.
Lisäksi Seattlen runkokuljetusmuoto on johdinauto ja Portlandin pikaraitiotie. Liikennöintikustannukset eivät ole yhtä korkeat kuin jos ainoa kuljetusmuoto olisi dieselbussi.
Yhdysvalloissa myös taksataso on yleensä selvästi Pohjois-Eurooppaa alempi ja vastaavasti tukiprosentti eurooppalaisittain hyvin korkea.
Re: Ilmaisliikenteen hyödyt
Samaa mieltä. Joillakin ihmisillä on myös taipumus nähdä ilmaispalvelut "huonoina".
Silloin kun avorahastus tuli HKL:lle 1980-luvun alussa, (menettely taidettiin kopioida Saksasta/Itävallasta), niin sitä pidettiin edistyksellisenä. Siihen aikaan pummien määrä pysyi kurissa. Nykyisin olen sitä mieltä että raskaaseen raideliikenteeseen eli metrooon ja YTV-alueen lähijuniin pitää saada porttirahastus. Raitiovaunuihin mahdollisesti rahastaja vaunun sisään, kuten joku hesarin yleisönosastossa jo ehdotti.
Toinen toimenpide olisi karsia lippuviidakkoa ja tehdä lipun ostaminen helpommaksi. Kun katsoo HKL:n ja YTV:n lippuhinnastosivuja niin ei voi muuta sanoa kuin että tieto lisää tuskaa. Jotkut tuttavani matkustavat pummilla siksi että käyttävät joukkoliikennettä vain satunnaisesti eivätkä todellakaan tiedä mistä saa ostaa lippuja. Ja täytyy myöntää että on itse tullut matkustettua pummilla jossain ulkomaisessa kaupungissa kun ei ole osannut maan kieltä eikä ole ollut taskussa kyseisen valtion pikkurahoja.
t Rainer
Nollataksa olisi sosiaalisesti looginen askel eteenpäin, onhan meillä ilmaiset kirjastopalvelutkin. Nähdäkseni nollataksassa on silti ratkaiseva ongelma: Mitään takeita ei olisi liikennesuunnittelun onnistumisesta. Kun liikenne ei tuottaisi välittömiä tuloja, sen kehittäminen tapahtuisi helposti muiden tekijöiden kuin liikennetarpeen mukaan. Raitioliikenteen vastustus myös lisääntyisi ratkaisevasti, koska ne jotka sitä eivät käyttäisi pitäisivät koko palvelua turhana menoeränä.
Itse olen viime syksynä tehnyt tutkimuksia Itä-Berliinin lähes (vaikkei täysin) maksuttoman raitioliikenteen järjestämisestä ajanjaksolla 1960-luvulta muurin murtumiseen asti. Vallassa ollut Saksan Sosialistinen Yhtenäisyyspuolue piti raitioteitä pääkaupungille ensisijaisena liikennemuotona, mutta liikennelaitos ei ollenkaan jakanut tätä näkemystä. Muurin murtuessa kalustohankinnat oli laiminlyöty - suurelta osin käytettiin kaksiakselisia ja kunnoltaan erittäin kyseenalaisia vaunuja. Paljon parempi ei ollut linjastonkaan tila. Ydinkeskustassa vain muutama linja oli pidetty ajossa, ja liikennelaitoksen halukkuutta koko järjestelmän sulkemiseen hillitsi vain puoluevalta. Suomen ja DDR:n poliittisia järjestelmiä ei tietenkään voi verrata toisiinsa, mutta pelkään pahoin että ellei raitioliikenne kata edes rajoitetussa laajuudessa kulujaan, se rappeutuisi täälläkin.
Siinä määrin nollataksa voisi toimia, että sitä kokeiltaisiin jollakin yksittäisellä turistilinjalla aivan keskustan vilkkaimmassa ytimessä. Linja pitäisi imagollisesti erottaa muista raitiolinjoista selkeästi, jotta turistitkin tietäisivät eron. Ratkaisevia ongelmia syntyisi siltikin tasapuolisuusperiaatteesta: Millä perusteella tiettyihin osiin kaupunkia voi matkustaa ilmaiseksi, toisiin ei? Niin laaja linja kuin 3B/T ei nähdäkseni tällaiseksi nollataksapalveluksi kelpaisi juuri siksi, koska asettaisi esim. Kallion ja Sörnäisten tai Runeberginkadun ja Mannerheimintien varret eriarvoiseen asemaan. Keskustan ytimessä, jossa nollataksalinja voisi olla perusteltu, on toisaalta jo nyt melko hyvin toimiva liikennekokonaisuus.
Ratikoiden nollataksakeskustelun voinee siirtää 0-taksasta olevaan ketjuun
MODEDIT/kuukanko: Siirretty
Viimeisin muokkaaja kuukanko; 22.04.2006 kello 09:43.
terveisin
JE
Ruotsissa Övertorneå tarjoaa ilmaiset bussimatkat
Ruotsissa Övertorneån kunta aloitti vuonna 2001 tarjoamaan ilmaisia bussimatkoja kunnan sisällä. Bussien käyttö on kasvanut 254%. Vilkkaimmille vuoroille on jouduttu laittamaan jopa kaksi bussia. Aika raju muutos, kun alun perin bussit olivat lopettamisuhan alla.
http://www.vas.fi/uutiset/marraskuu_...1131621522514/
Vs: Ilmainen joukkoliikenne
Minä sanon EI maksuttomuudelle!Pidemmille matkoille pitäisi varata vartti enemmän aikaa kun ennen jos olisi maksutonta ja bussit pysähtelisivät joka pysäkillä.Raitiovaunut voisivat ollakkin ilmaisia,kun niissä on pummeja nykyäänkin niin paljon ja ne pysähtyvt joka pysäkillä.Metroihin lipuntarkastus portit jotka tarkastavat liput.Suomenlinnan lauttaan tarkastajat tarkastamaan jokaisen liput.
Vs: Ilmainen joukkoliikenne
Eikös helsinginseudulla ole sellainen suunnitelma että jos saaste pitoisuudet ylittävät tietyn raja-arvon, niin yksityisautolua rajoitetaan ja joukkoliikenne siirtyy n.s. nolla tariffiin. Tässä kyseisessä suunnitelmassa on muistaakseni useita eri tasoja(Saaste tilanteen mukaan)
Lähettämissäännöt
LinkBack URL
About LinkBacks
Vastaa lainaamalla viestiä