Viestiketju: Ilmainen joukkoliikenne

Valtion nykyisillä verotuloilla luulisi moisen onnistuvan. Joukkoliikenteen valtiollistaminen olisi oikeasti hyvä vaihtoehto, joskin nykyhallitus moiseen tuskin rohkenisi tarttua. Kaluston standardisointi ja kotimainen valmistus varmistaisi systeemin toiminnan. Kun vielä autoveroa nostettaisiin...

Tässä ketjussa keskusteltiin aiemmin mielekkäistä lippujen hinnoista. Olen tutustunut Ranskassa Lillen kaupunkiliikenteeseen, joka koostuu automaattimetrosta, ratikoista ja busseista.

Kertalipun hinta on 1,30 EUR ja niitä saa helposti pysäkeillä ja asemilla olevista automaateista ja nopeasti. Hauska ja kätevä lippu on iltalippu, jolla voi 1,50 EUR:lla matkustaa miten paljon haluaa kello 19 ja palvelun päättymisen välillä. Viikolla palvelu päättyy puolen yön tietämillä. Viikonloppuliikenteestä ei kokemusta ole. Tämä iltalippu jättää kaikki muut liikkumisvaihtoehdot kävelyn mukaan lukien vähälle, sillä niin helppo ja edullinen se on. Sen hankkiminen automaatista vaatii kaksi ruudun kosketusta enemmän kuin kertalipun.

Kolmantena kätevänä satunnaisen kävijän vaihtoehtona on päivälippu, joka ei ole 24 h vaan aamusta palvelun päättymiseen. Hinta 3,50 EUR ja vaatii nimikirjoituksen kirjoittamisen perinteistä pahvilippua pienemmälle kartongin palalle. Vuosilippu olisi sitten 11 X 39,10 EUR ja 1 kk kaupan päälle. Lisäksi tähän tulee kuvallinen kantakortti 2 EUR.

Nämä hinnat tuntuvat vahvasti subventoiduilta eikä niitä kannata kuin kateellisina mutustella, sillä politiikka on politiikkaa. Lillen tapauksessa joukkoliikennemyönteistä politiikkaa.

Hinnoitteluesimerkistä kannattaisi ottaa ideaa, mitä keskinäisiä hintasuhteita lipuilla voi olla. Erityisen näppärästi lisätään iltaliikenteen suosiota ohjaten samalla viiniin ja patonkiin viehtyneitä autoilijoita jättämään ajokkinsa parkkiin.

Lille on noin 300 000 asukkaan kaupunki, jonka talousalueella - tai olisiko piirikunnassa - asuu noin miljoona ihmistä.

Alunperin kirjoittanut ZoomZoom

Erityisen näppärästi lisätään iltaliikenteen suosiota ohjaten samalla viiniin ja patonkiin viehtyneitä autoilijoita jättämään ajokkinsa parkkiin.

...siinä missä Suomessa taas vähennetään tarjontaa niin että esim. Tampereella on vaikea käydä illalla elokuvissa ja päästä bussilla kotiin. Iltalippu ja riittävän tiheän ja myöhään ulottuvan tarjonnan lisääminen iltoihin kuulostaa hyvältä ajatukselta. (Tämä iltalippu taitaa kyllä olla Lillessäkin viime vuosien uutuus, kun en muista tällaista kymmenen vuoden takaa, kun asuin siellä vaihtarina?)

Haittaakohan Suomessa lippujen tuotekehitystä henkisen jäykkyyden lisäksi joustamaton lippujärjestelmä? Jos kaiken pitää pohjautua älykorttiin, niin uudet lipputuotteet tarvitsevat paljon kehitystyötä (validaatiolaitteiden ohjelmointia jne.). Jos kyseessä on pahvinen kortti joka leimataan puhtaan fyysisesti, niin riittää että myyntiautomaatteihin lisätään uusi tuote. Tilastotietoa matkustajista ei tietenkään sitten saada yhtä tarkasti, mutta tulee mieleen onko Suomessa hullaannuttu liian hienoon tekniikkaan?

Alunperin kirjoittanut kemkim

Älykorttihan on erittäin nerokas lippujärjestelmä. Sinne voidaan ohjelmoida melkein mitä hyvänsä. Ei se ohjelmointi nyt niin vaikeaa ole, sitähän varten ohjelmoijat ovat olemassa ja voidaan kehittää joku selkeä tekniikka, jolla ei-ohjelmoijatkin voisivat luoda uusia lipputuotteita esimerkiksi liikenneyhtiökohtaisesti. Esimerkiksi puoleen hintaan myytävä vain arkisin 9-14 voimassa oleva lippu, jolla voisi matkustaa tietyn bussiyhtiön busseilla tietyllä välillä.

En kiistäkään sitä, etteikö kyseessä olisi nerokas teknologia. Kyllähän se pääosin hyvin toimii enkä millään muotoa vastusta kortteja.

Mutta nyt kun tähän argumenttiin tartuin, tekee mieli väittää, että eihän uusien lipputuotteiden luomismahdollisuus varsinaisesti ole kiinni siitä onko käytössä älykorttisysteemi vai perinteinen leimattava pahvi- tai paperilippu. Periaatteessa puolihintainen keskipäivälippu onnistuisi ihan helposti ilman etälukutekniikkaakin: laitetaan lipunmyyntilaite vain tulostamaan nuo ehdot lippuun, ja sitten satunnaisilla lipuntarkastuksilla valvotaan, ettei tuotetta käytetä väärin. Avorahastuksessa on aina loppujen lopuksi kyse luottamuksesta ja pistokokeista. Älykorteissa on se etu, että niiden käytöstä saadaan kerättyä paljon paremmat tilastotiedot.

Suljetussa rahastuksessa älykorteista on aitojakin etuja: etäluettava kortti on kätevä porteissa. Tosin maailmalla nämä ovat satunnaisten havaintojeni mukaan vielä harvinaisia. Pekingissä asennettiin etälukukäyttöisiä portteja, kun olin siellä tammikuussa työmatkalla, ja Singaporessa sellaiset on ollut käytössä jo ennenkin. Lontoossa ja Pariisissa on etäluettavia kortteja kyllä, mutta valtaosa on tavallisia magneettiraitaisia pahvikortteja, ja New Yorkin MetroCard on puhtaasti magneettiraitaan perustuva.

Jos oletetaan, että taustalla on kunnollinen tietojärjestelmä, onko käytännössä radikaalia hyötyä siitä, että käytetään älykorttia verrattuna esim. magneettiraitaiseen korttiin, jonka käyttö voidaan rekisteröidä ja tallentaa aivan samalla tavalla? Väärentäminen on vaikeampaa, mutta onko muuta eroa? (Jätän huomiotta lähinnä teoreettisen mahdollisuuden ladata samalle kortille useita palveluita, koska ei tuollainen näytä juuri käytännössä toteutuvan missään.)

Täytyy vielä mainita käytännön esimerkkinä München: Saksaa on totuttu pitämään esimerkillisenä high tech -maana, mutta tuolla joukkoliikenteen liput ovat postimerkkivihkon kokoisia paperinpaloja (ei edes pahvia), johon vain tulostetaan eri teksti riippuen siitä, mikä lipputuote on kyseessä. Jos esim. saavun keskiviikkona ja palaan Suomeen perjantai-iltana, minulle myydään lentoaseman lipputiskillä kolmen päivän liput siten, että saan kolme erillistä, erikseen leimattavaa lippua: yhden kolmen päivän lipun vyöhykkeille 1-4 ja kaksi yhden päivän lippua vyöhykkeille 5-8, hinta yhteensä 22,50 €. Yksinkertainen, joustava ja toimiva ratkaisu, ja taatusti edullinen hallinnoida, kun leimauslaitteet ovat niin perusmallia kuin mahdollista, liput voidaan tulostaa millä tahansa edullisella standardilaitteella (lipunmyyntipisteessä tavallisella laser- tai matriisikirjoittimella) eikä jollain spesiaalilla ja kalliilla magneettiraitakirjoittimella, ja paperikin on varmaan edullisempaa kuin kartonki, jota monessa muussa paikassa tapaa lippumateriaalina. Käytössä onkin avorahastus, jolloin kukaan ei -- mahdollista lipuntarkastusta lukuunottamatta -- katso onko minulla oikeat liput hallussa vai ei.

Alunperin kirjoittanut kemkim

Tai ihan mitä vaan, mielikuvitus vain asettaa rajat. Hienoa olisi, jos lippujärjestelmä olisi sellainen, että asiakkaat voisivat kotitietokoneiltaan ladata lippua ja valita siihen eri lipputyyppejä, tarkistaa voimassaoloa jne. Ehkäpä olisi aika siirtyä Matkahuollon kontaktikortista etäluettaviin korttiratkaisuihin? Perusidea kuitenkin pysyisi samana, uudistettaisiin vain tuota kömpelöksi käynyttä kontaktitekniikkaa. Ehkä otettaisiin myös VR ja lentoyhtiöt mukaan samaan systeemiin.

Tai sitten mihin tarvitaan sirullista korttia, jos taustalle saadaan rakennettua kunnollinen, reaaliaikainen tietojärjestelmä? Tulostetaan vain 2D-viivakoodi paperille joko kotona tai lipunmyyntilaitteella, ja väläytellään tuota lukijalle, joka rekisteröi tiedot keskitettyyn tietojärjestelmään ja samalla tarkastaa validiteetin. Uskon, että väärinkäytöksten mahdollisuuskin voidaan rajoittaa minimiin esim. siten, että jonkin algoritmin mukaan varmistetaan, että samaa lippua ei voi käyttää sillä tavalla useita kertoja, ettei sama ihminen olisi kyennyt olemaan kaikissa leimauspaikoissa saman aikaikkunan sisällä (vrt. New Yorkin MetroCard --> samaa korttia ei voi noin varttitunnin sisällä validoida samalla asemalla kuin kerran, millä varmistetaan että samasta portista ei samalla kortilla voi kulkea useampi henkiö).

Alunperin kirjoittanut kemkim

Periaatteessa sirullista korttia ei tarvita itsessään mihinkään.

Tämä on viisaasti ilmaistu asian ydin. Ja Janihyvärisen edellinen viesti selvitti hyvin, miksi.

Sirukorttia perustellaan tilastoinnilla, joka oli yksi nykyisen YTV-matkakortin perusteluista aikanaan. Mutta ensin tilastoinnin kielsi tietosuojavaltuutettu ja sitten YTV/HKL ymmärsi itsekin, ettei kortilla ole tilastointiarvoa, koska kortteja ei leimata.

Matkakorttijärjestelmän uusimisen yhteydessä on julkisuudessakin tullut hyvin esille muutamia olennaisia matkalippuun liittyviä asioita, jotka olisi hyvä pitää mielessä pohdittaessa, mikä on vaativan sirutekniikan merkitys.

Ensinnä 80 % matkoista tehdään ilman tarvetta minkäänlaiseen lippuun. Kausilippu on voimassa ilman leimauksia, joten ei tarvita mitään leimaustekniikkaa. Sirukortin ainoaksi eduksi jää, että lipuntarkastus sujuu helposti ja nopeasti, kun kone lukee lipun ihmistä nopeammin. Mutta 80 % matkoista on myöskin tilastoinnin ulkopuolella siellä, missä lipun leimaus ei ole pakollista. Nykyään se on pakollista busseissa, mikä edustaa vain puolta matkoista.

Toiseksi 15 % matkoista tehdään tavallaan ilman lippua, kun maksetaan rahalla tai kännykällä.

Kolmanneksi jää 5 % matkoista, jotka maksetaan matkakortin arvolla.

Karkeasti voi sanoa, että sirukorttimaksaminen ja sen leimaaminen koskevat vain suunnilleen yhtä pientä osaa matkoista kuin pummilla matkustaminen. Kumpaankohan kannattaa panostaa miljoonia? Pummilla matkustamisen osuuteen sisältyy myös se osa sirukortin ominaisuuksista, että sitä on vaikea väärentää.

Paikallisliikenne-lehdessä kerrottiin Hollannista, jossa aiotaan toteuttaa maanlaajuinen matkalippujärjestelmä, jossa asiat pannaan minun mielestäni päälaelleen. Kausilipuista luovutaan ja kaikki joutuvat leimaamaan lippunsa kahdesti kaikilla matkoilla. Kaikki joukkoliikennematkat muuttuvat etäisyyden mukaan maksettaviksi. Minusta tämä kuulostaa siltä, että tärkeintä on teknologia ja koko joukkoliikenne muokataan tekemään se teknologia tarpeelliseksi. Ei kovin viisasta senkään tähden, että yleisesti tiedetään kausilippujen ja joukkoliikenteen menestyksen liittyvän toisiinsa.

Antero

Alunperin kirjoittanut kemkim

Hienoa olisi, jos lippujärjestelmä olisi sellainen, että asiakkaat voisivat kotitietokoneiltaan ladata lippua ja valita siihen eri lipputyyppejä, tarkistaa voimassaoloa jne.

Oulussa Koskilinjoilla on nettisivuillaan sellainen palvelu, jossa voi tarkistaa korttinsa käytöt, voimassaolot ja saldon: http://www.koskilinjat.fi/liput_ja_h...tus/index.html

Alunperin kirjoittanut Razer

Asiakas, joka ei saa käytettyä arvolippunsa saldoa 3 vuodessa taitaa ohessa yksityisautoilla muutenkin, joten eipä yhteiskunta paljoa häviä.

Kävin viimeksi Turussa keväällä 2005. Jos olisin hankkinut arvokortin silloin niin tänä kesänä kortti olisi vanhentunut. En vain ymmärrä miksi kortin voimassaoloaikaa on rajoitettu ja kenen etu rajoittaminen on.

Alunperin kirjoittanut Hartsa

Kävin viimeksi Turussa keväällä 2005. Jos olisin hankkinut arvokortin silloin niin tänä kesänä kortti olisi vanhentunut. En vain ymmärrä miksi kortin voimassaoloaikaa on rajoitettu ja kenen etu rajoittaminen on.

Turussa sisäisen liikenteen korttien vanhentuminen johtui rahastuslaiteuudistuksesta, joka suoritettiin vuonna 2006.
Silloin otettiin käyttöön uuden sukupolven Desfire-kortit jota nyt käytössä oleva Buscom tukee.
Vanhoille Voucher-aikaisille Idesco-korteille tuli rahastulaitteen läheisyyteen ns. mopo-lukija, jolla suoritettiin vanhojen korttien lataus siirtymäajalla, kunnes vanhat kortit saatiin pois kentältä.
Korttien vaihto oli asiakkaille maksutonta ja se on suoritettu loppuun tämän kevään aikana.

Lipputyypit säilyivät asiakkaille täysin samanlaisina, eikä asiakkaille tullut korttien vaihto-operaatiosta muuta vaivaa siis, kun 1 käynti Joukkoliikennetoimiston palvelutoimistossa.

Alunperin kirjoittanut kuukanko

Mutta hyötyisikö yhteiskunta siitä, että vähävaraisten kävely- ja pyöräilymatkoja siirrettäisiin ilmaiseen joukkoliikenteeseen?

Jos ajattelutapa on tuollainen niin yhtä hyvin voidaan kysyä että pitääkö veronmaksajien kustantaa autottomille joukkoliikenne. Onko esimerkiksi ostojunien ajaminen perusteltua koska bussiliikenne tulisi halvemmaksi ja autottomat pääsevät liikkumaan paikasta toiseen myös bussilla.

Alunperin kirjoittanut Hartsa

Onko esimerkiksi ostojunien ajaminen perusteltua koska bussiliikenne tulisi halvemmaksi ja autottomat pääsevät liikkumaan paikasta toiseen myös bussilla.

Nixnax, huono vertaus. Jos ostojunat lakkautetaan ja korvataan "halvemmilla" busseilla, ei 10 vuoden päästä ole enää niitä korvaavia bussivuorojakaan. Ja sitten kaikki joutuvat ostamaan auton. Tämä on yhteiskunnallisesti epäedullista, josta hyötyvät lähinnä autoteollisuus ja -kauppiaat. Mutta ei yhteiskunnan myöskään kannata maksaa ryöstöhintoja tai tehottomuudesta yksinoikeuden haltijalle vaan lainsäätäjän on purettava tarpeettomat monopolipykälät.

Jos tehottomuudesta lakataan maksamasta, voidaan säästyneillä rahoilla vaikka halventaa junalippujen hintaa tai parantaa tarjontaa. Tämä on poliittinen päätös.