Auto päihittää joukkoliikenteen pääkapunkiseudulla

Autolla saavuttaa ison maantieteellisen alueen, mutta joukkoliikenteellä saavuttaa eniten ihmisiä. Optimoidessa kannattaa kysyä, onko neliömetri ihmistä tärkeämpi.
 
Päivän hesari uutisoi auton ja julkisten saavuttavuudesta. Melko heikolta näyttää julkisilla, lähinnä ratojen ja moottoriteiden varsilta on edes jonkinlaista saavutettavuutta kohtuuajassa.

http://www.hs.fi/kaupunki/Auto+päihittää+joukkoliikenteen+pääkaupunkiseudulla/a1353736835836
Onhan se hyvä jos KSV itsekin ymmärtää, että asia on näin. Ihmetellä voi vain sitä, miten asia on KSV:lle uusi. Onhan se ollut kaupunkilaisten tiedossa käytännön liikkumiskokemuksena jo vuosikymmeniä. Ja raskaan raideliikenteen kyvyttömyyttä vastata joukkoliikenteen kysyntään on moitittu myös jo vuosikymmeniä. Siitä huolimatta rahat on kaadettu ja kaadetaan edelleen muutamaan metrokilometriin, ja tätä aiotaan jatkaa kaupungin laajentamisessa Östersundomiinkin.

Kirjoitinpa tästä aiheesta blogiinikin viikko sitten. Siihen liittämäni kuva esittää samaa asiaa kuin HS:n jutun yhteydessä olleet kartat, mutta toki paljon yksinkertaisemmalla tavalla. Autoilijoille on tiheä nopeiden väylien verkko, joukkoliikenteen käyttäjille ei ole.

Toki on huomattava, että moottoriteitä ajavilla bussilinjoilla on myös käytettävissään nopea liikenneverkon osa. KSV:n saavutettavuuskartat osoittavatkin, että moottoritiet tarjoavat joukkoliikenteen saavutettavuudelle hyvää siinä missä kallis metrorakentaminenkin. Idän Metro-Helsinki näyttää jopa huonommalta kuin muutama moottoritiekäytävä.

Antero
 
Autolla saavuttaa ison maantieteellisen alueen, mutta joukkoliikenteellä saavuttaa eniten ihmisiä. Optimoidessa kannattaa kysyä, onko neliömetri ihmistä tärkeämpi.

Autoilun saavutettavuuden huippualueella tavoittaa 25 minuutissa vähän yli 1 000 000 ihmistä. Alue kattaa suurinpiirtein Kehä III:n sisäpuolisen alueen. Joukkoliikenteellä vastaavasti huippualueella tavoitetaan lähes 300 000 ihmistä ja huippualuetta esiintyy kartalla muutamassa paikassa kun tarkkaan katsoo.
 
Idän Metro-Helsinki näyttää jopa huonommalta kuin muutama moottoritiekäytävä.

Mistäköhän syystä idän metro-Helsingissä joukkoliikennettä kuitenkin käytetään paljon enemmän kuin moottoritiekäytävissä? Jostain ihmeen syystä punainen juna on asukkaiden mielikuvissa erittäin houkutteleva kulkuväline ja ihmiset tekevät valinnat paljon mielikuvien mukaan, eivät vaan sekuntikelloa käyttäen.
 
Autoilun saavutettavuuden huippualueella tavoittaa 25 minuutissa vähän yli 1 000 000 ihmistä.

...kun parkkipaikan etsimistä ja ruuhkia ei oteta ajan laskemisessa lukuun.

KSV: edustaja kyllä sanoo jutussa, että autoilulle saatu tulos ei yllätä. Sen sijaan joukkoliikenteen palvelualueen suppeus yllätti. Tulee mieleen, että linjastospagettia olisi varaa rationalisoida voimakkaalla kädellä ja antaa kaupunginosayhdistysten itkeä itkunsa. Tässä ois tämmöinen esimerkki maailman toiselta puolelta Aucklandista (suunnitelmaa ei käsittääkseni ole toteutettu tai hyväksytty toteutettavaksi, mutta tekijä on tehnyt vastaavaa muualla):

http://www.humantransit.org/2012/10...sign-can-transform-a-citys-possibilities.html
 
Mistäköhän syystä idän metro-Helsingissä joukkoliikennettä kuitenkin käytetään paljon enemmän kuin moottoritiekäytävissä? Jostain ihmeen syystä punainen juna on asukkaiden mielikuvissa erittäin houkutteleva kulkuväline ja ihmiset tekevät valinnat paljon mielikuvien mukaan, eivät vaan sekuntikelloa käyttäen.

Hyvät mielikuvat ja hyvä tekninen toteutus eivät ole toisiaan poissulkevia.

tanou sanoi:
Autoilun saavutettavuuden huippualueella tavoittaa 25 minuutissa vähän yli 1 000 000 ihmistä. Alue kattaa suurinpiirtein Kehä III:n sisäpuolisen alueen. Joukkoliikenteellä vastaavasti huippualueella tavoitetaan lähes 300 000 ihmistä ja huippualuetta esiintyy kartalla muutamassa paikassa kun tarkkaan katsoo.

Joka on ihan johdonmukaista, kun katsoo miten väkisin autolla toimivaksi -- siis väljäksi -- välittömän kantakaupungin ulkopuolinen seutu on rakennettu. Ihmisiä nyt ei vain ole päästetty asumaan niin taajaan, että joukkoliikenteen tehokkuus olisi tärkeää. Joten ei ole ollut tärkeää saada sitä myöskään tehokkaaksi.
 
Olin yllättynyt rehellisestä uutisoinnista ja huvittunut siitä, että asia on KSV:lle jotenkin uusi ja ihmeellinen. Eihän joukkoliikenne ole lainkaan kilpailukykyinen muuten kuin harvoilla ja valituilla yhteyksillä, valitettavasti. Vaikka täällä Munkkiniemessä yhteydet ovat kaupunginlaajuisesti katsoen todella hyvät, niin auton kanssa kilpailukykyinen on lähinnä ratikka 4 ja johonkin aikaan päivästä, kun vaan muistais mihin, bussi 58. Uutena myös bussit 14+18+39 jos sattuu olemaan lähellä Huopalahdentien pysäkkejä.

Jostain ihmeen syystä punainen juna on asukkaiden mielikuvissa erittäin houkutteleva kulkuväline ja ihmiset tekevät valinnat paljon mielikuvien mukaan, eivät vaan sekuntikelloa käyttäen.

Aika erikoinen kommentti nimimerkiltä, joka haluaisi Manskulta ratikkapysäkit pois ja ratikat tunneliin, että saadaan pari minuuttia lisää nopeutta. Onko vihreän raidekulkineen nopeudella erilainen arvo kuin oranssin? Päättäisit jo.
 
Koko artikkeli ja tutkimus on roskaa. Seuraavaksi perusteluni:
- Aikaraja 25 minuuttia on varsin lyhyt. Hyvin harva pk-seuduntulaisen työmatka menee niin nopeasti. 45 minuuttia olisi totuudenmukaisempi. Se on se aikaraja jolloin yleensä aäletaan käyttää autoa jos julkisilla kestää kauemmin. Tutkimus suorastaan valehtelee koska edes ruuuhkattomassa tilanteessa ei aja esim kehäykkösen päästä päähän 25 minuutissa, joten miten ihmeessä koko kehä kolmosen sisäpuoli olisi tuossa ajassa saavutettavissa.
- Ruuhkat ei ole otettu huomiooin. Autoilijan matka voi ruuhkassa kaksin tai kolminkertaistua. Busseilla ja raitiovaunuilakin jonkin verran jos koko matkallaan ei ole omaa kaistaa, ja kulkuneuvon odottamiseen menevä aika ei ole ennustettavissa. Raskaalla raideliikentellä eivät ruuhkat hidasta matkantekooa juuri ollenkaan.
- Parkkipaikan etsimiseen menevä aika ei ole otettu huomioon. Sen artikkeli itsekin myöntää.
- Poikittaisbussit kulkee kohtalaisen hyvin jos osaa lukea aikatauluja ja mennä odottamaan oikealla hetkellä.
- Junalla matkustaminen poikittain niin että ei käy keskustassa onnistuu kanssa jos osaa vaihtaa junaa Pasilassa. Toimittajat ilmesiesti eivät osaa.
- Metrolla matkustamine pk-seudun poikki helpottuu kanssa kun länsimetro valmistuu

t. Rainer
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Tutkimus suorastaan valehtelee koska edes ruuuhkattomassa tilanteessa ei aja esim kehäykkösen päästä päähän 25 minuutissa --

Googlen reittipalvelu antaa Kehä I:lle päästä päähän 23 minuuttia. Fonectan palvelu samoin. Matka on 24 km, joten ei se mikään edes ihme ole. 63 km/h keskinopeuteen pääsee hyvin ruuhkattomalla Kehä I:llä.
 
Koko artikkeli ja tutkimus on bullshittiä.
Tutkimuksen tulos vastaa arkihavaintoja liikkumisesta vähänkin joukkoliikenteen runkoreittien ulkopuolella.

Voisin kuvitella, että joidenkin tahojen järkytys johtuu siitä, että vuosikymmenet on hoettu, kuinka kaikki on hienosti, ja on alettu myös uskoa sitä, mitä hoetaan. Ristiriita on iso, kun tuote on mainosten mukaan "Euroopan parasta", muttei pärjää alkuunkaan autoille.

Ehkä tarvitaan taas lohtusuklaata, eli muutamalla miljardilla lisää tunneleita runkoreiteille.
 
Tutkimuksen tulos vastaa arkihavaintoja liikkumisesta vähänkin joukkoliikenteen runkoreittien ulkopuolella.

Voisin kuvitella, että joidenkin tahojen järkytys johtuu siitä, että vuosikymmenet on hoettu, kuinka kaikki on hienosti, ja on alettu myös uskoa sitä, mitä hoetaan. Ristiriita on iso, kun tuote on mainosten mukaan "Euroopan parasta", muttei pärjää alkuunkaan autoille.

Ehkä tarvitaan taas lohtusuklaata, eli muutamalla miljardilla lisää tunneleita runkoreiteille.

Autoliitonko asialla täällä kirjoittavat ovat? Radat rullalle ja bussejako mummoille vaan tilalle?

Sitten kun Helsinki vähän vielä kasvaa ja ruuhkat pahenee niin aletaan itkeä metrojen perään.

t. Rainer
 
Koko artikkeli ja tutkimus on roskaa.
Kun näin jyrkästi arvostelet, niin oletko lukenut Maantieteenlaitoksen tutkimuksen, joka on ladattavissa KSV:n esityslistan liitteenä?

- Ruuhkat ei ole otettu huomiooin. Autoilijan matka voi ruuhkassa kaksin tai kolminkertaistua.
Ei myöskään sitä, että vaikka kantakaupunki on hyvin saavutettavissa autoilla, sinne ei voi tulla autoilla kuin kolmannes siitä ihmismäärästä, joka kantakaupunkiin joka aamu tulee.

Mutta silti, ruuhkat ovat merkittävät pääasiassa vain työmatkaliikenteen kannalta. Työmatkoja tehdään vain kolmasosa kaikista matkoista. Eli suurin osa matkoista tehdään muulloin, ja juuri silloin toteutuvat ruuhkattoman autoliikenteen matka-ajat. Pitkän ajan tilastoista nähdäänkin, että joukkoliikenteen käyttö työmatkoissa on pysynyt autoistumisesta huolimatta suunnilleen ennallaan. Auton käytön lisääntyminen on sitä, että on ryhdytty lisääntyvässä määrin tekemään muita kuin työmatkoja, ja ne muut matkat tehdään autoilla.

Mistäköhän syystä idän metro-Helsingissä joukkoliikennettä kuitenkin käytetään paljon enemmän kuin moottoritiekäytävissä?
Käytetäänkö? Metro-Helsingin joukkoliikenteen käyttö ei ole ainoastaan Itäväylän ja metroradan yhteenlaskettu kulkumuotojakauma. Olennainen osa Itä-Helsingin liikennettä on Kehä 1:lle suuntautuva liikenne.

Muille moottoritiekäytäville merkittävä asia on myös se, että lähijunat eivät kulje moottoriteiden vieressä. Siten Lahdentien, Tuusulantien, Hämeenlinnantien, Vihdintien tai Turunväylän kulkumuotojakaumassa ei oteta huomioon sitä, että niiden bussiliikenne ei kuljeta kaikkea näiden suuntien joukkoliikennettä, kun osa siitä on junissa. Eli mainittujen motareiden kulkumuoto-osuutta pitäisi verrata Itäväylän kulkumutoto-osuuteen (siis ilman metroa).

Paras vertailukohde onkin Länsivyäylä, jonka vaikutusalueen asukkaille Rantarata ja juna eivät ole vaihtoehto. Länsiväylän käytävä ei ole juurikaan Itäväylän käytävää huonompi nytkään, vaikka joukkoliikenteen väline siellä on nyt bussi. Eikä ole ennustettavissa, että tilanne metron rakentamisen myötä muuttuisi. Kaikista liikenne-ennusteiden säädöistä huolimatta kulkumuoto-osuus Länsiväylältä kantakaupunkiin pysyy ennallaan metrosta huolimatta. Eikä tämä ole yllätys, koska sama on nähty kokemusperäisenä tietona myös Itäväylästä. Ei metro kasvattanut joukkoliikenteen osuutta ajasta ennen vuotta 1982.

Autoliitonko asialla täällä kirjoittavat ovat? ...
Sitten kun Helsinki vähän vielä kasvaa ja ruuhkat pahenee niin aletaan itkeä metrojen perään.
Paljonko arvelet autoilun kilpailukyvyn heikkenevän siitä, että pannaan miljardi Pisaraan ja toinen Kivenlahden metroon? Sillä ennemmin tätä tutkimusta voidaan käyttää juuri siihen, että sillä perustellaan rahan käyttämistä joukkoliikenteeseen. Se on sinänsä oikein, mutta kun käytännössä silloin ollaan tunnelirakentajien asialla. Joukkoliikennehankehan tarkoittaa pääkaupunkiseudulla metro- tai junahanketta. Ja ne tehdään tunneliin silloinkin, kun linjaus on asumattomassa metsässä.

Antero
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Aika erikoinen kommentti nimimerkiltä, joka haluaisi Manskulta ratikkapysäkit pois ja ratikat tunneliin, että saadaan pari minuuttia lisää nopeutta. Onko vihreän raidekulkineen nopeudella erilainen arvo kuin oranssin? Päättäisit jo.

Missä minä olen vaatinut ratikkapysäkkejä Mannerheimintieltä pois? Ratikoille olisi kyllä syytä tehdä tunneli, koska Mannerheimintietä pitkin ei voida liikennöidä niin nopeasti, että kunnon pikaratikkaverkka voitaisiin rakentaa. Nykyinen vaakasuora hissi tyyppinen ratikka on oikein hyvin palveleva keskustassa lyhyillä matkolla. Ikävä kyllä vaan katutasossa pikaratikka on kantakaupungissa toivottoman hidas kulkuväline, joka on syytä tunneloida vilkkaimmilla alueilla, hiljaisemmilla alueilla pikaratikoita voidaan sitten ajaa menestyksellä katutasossakin.

---------- Viestit yhdistetty klo 12:50 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 12:42 ----------

Paras vertailukohde onkin Länsivyäylä, jonka vaikutusalueen asukkaille Rantarata ja juna eivät ole vaihtoehto. Länsiväylän käytävä ei ole juurikaan Itäväylän käytävää huonompi nytkään, vaikka joukkoliikenteen väline siellä on nyt bussi. Eikä ole ennustettavissa, että tilanne metron rakentamisen myötä muuttuisi. Kaikista liikenne-ennusteiden säädöistä huolimatta kulkumuoto-osuus Länsiväylältä kantakaupunkiin pysyy ennallaan metrosta huolimatta. Eikä tämä ole yllätys, koska sama on nähty kokemusperäisenä tietona myös Itäväylästä. Ei metro kasvattanut joukkoliikenteen osuutta ajasta ennen vuotta 1982.

Jos joukkoliikenteen hyvyyttä mitataan kulkumuoto-osuudella, itämetro palvelee asukkaita paljon Länsiväylän bussiliikennettä paremmin. Länsimetron valmistuessa ja Länsiväylän varren metron ansiosta tiivistyessä saadaan onneksi länteenkin vihdoinkin selvästi nykyistä parempi palvelutaso ja korkeampi joukkoliikenteen käyttöaste. Toki metro maksaa, mutta halvalla ei saa hyvää.
 
Mutta silti, ruuhkat ovat merkittävät pääasiassa vain työmatkaliikenteen kannalta. Työmatkoja tehdään vain kolmasosa kaikista matkoista. Eli suurin osa matkoista tehdään muulloin, ja juuri silloin toteutuvat ruuhkattoman autoliikenteen matka-ajat. Pitkän ajan tilastoista nähdäänkin, että joukkoliikenteen käyttö työmatkoissa on pysynyt autoistumisesta huolimatta suunnilleen ennallaan. Auton käytön lisääntyminen on sitä, että on ryhdytty lisääntyvässä määrin tekemään muita kuin työmatkoja, ja ne muut matkat tehdään autoilla.
Se on seurausta yleisestä elintason noususta. Ennen nuo muut matkat, esim kauppoihin tai urheiluharrastuspaikkoihin tehtiin jalan, nyt autolla. Ongelmallista on se että näitä palveluja ripotellaan paikkoja joihin pääsee käytännössä vain autolla, ja toisaalta lähipalveluja karsitaan. Ja sitten eräät ihmiset ovat vain niin laiskoja että eivät edes kilometrin matkaa viitsi kävellä. Se on ruokkinut mielikuvaa etä auto on välttämätön. Syyllisiä ovat yhdyskuntasuunnittelijat, eivät joukkoliikennesuunnittelijat, jotka ovat yrittäneet tehdä parhaansa annettujen resurssien puitteissa.

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös