Näytetään tulokset 1-10/10

Viestiketju: Joukkoliikenteen suunnittelu

  1. #1
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Joukkoliikenteen suunnittelu

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Lauri Räty Näytä viesti
    Liikennetarjonnan mitoitus liikennevälineiden kapasiteetin perusteella on esitetty joukkoliikenteen suunnitteluohjeen luvussa 5 (HSL:n julkaisuja 4/2012).
    Tämän julkaisun teksti tuntuu tutulta, mutta sisältö onkin syntynyt yhdistämällä aiemmin erilliset HKL:n ja YTV:n suunnitteluohjeet. Olen lukenut molempia jo vuosia sitten, mutta ainakin tässä ohjeessa kiinnitti huomiotani useampikin seikka. Niistä tuli mieleeni ajatus, että ”eipä ole ihme”. Ihme ei ole se, että autoilu kukoistaa eikä joukkoliikenne ole kilpailukykyinen.

    Oikeastaan ei pitäisi edes olla erillistä joukkoliikenteen suunnitteluohjetta, vaan pitäisi olla liikenteen suunnitteluohje. Ja siinä pitäisi lähteä siitä, että ensimmäinen asia liikennesuunnittelussa on päätös siitä, mikä asetetaan autoilun, joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun kulkumuotojakaumaksi.

    Nyt ollaan käytännössä siinä tilanteessa, että lähtökohtana on, että liikenne on autoilua. Joukkoliikenteen rooli on vain paikata autoilun aukot, kuten lasten ja vanhusten sekä muiden ”poikkeavien” liikkuminen. Poikkeavia siis ovat kaikki ne, jotka jostain syystä eivät käytä autoa. Poikkeus on myös Helsingin keskusta, jossa täydellinen autoilu ei ole mahdollista, koska siellä on liikaa taloja ja liian vähän katuja.

    Poimin tähän muutaman HSL:n suunnitteluohjeen kohdan.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut HSL
    Joukkoliikennejärjestelmän perustan muodostavat raide- ja bussiliikenteen runkoyhteydet. Liityntäliikenne toimii syöttöyhteytenä runkoyhteyksille. Liityntäliikennealueen linjaston tavoitteellinen rakenne on esitetty kuvassa 3.
    Liityntäliikenneperiaate siten kuin se seudulla ymmärretään on auttamattomasti vanhentunut. Se ei vastaa nykyistä yhdyskuntarakennetta eikä sitä, mihin suuntaan yhdyskuntarakenne on kehittymässä.

    Liityntäliikenneperiaatteella ei koskaan voida olla kilpailukykyisiä autoilun kanssa. Seutu ei ole enää 1960-luvun yksikeskustainen pikkukaupunki, jossa työpaikat ja palvelut ovat suppealla kantakaupungin sekoittuneen kaupunkirakenteen alueella. Ohjeen kuvassa 3 tämä menneisyyden kaupunkirakenteen harha pistää silmään merkintänä ”Raide keskustaan”. Kantakaupunki on seudun pääkeskus sekä suurin keskus, mutta nykyään sinne suuntautuu vain osa seudun kaikista matkoista.

    Joukkoliikenteen tulee palvella hajautunutta monikeskustaista kaupunkirakennetta kuten autoliikenteen verkkokin palvelee. Ellei se joukkoliikenne palvele koko seutua – ja tämä esitetty liityntäliikenneperiaate estää sen – autoilu tulee olemaan jatkuvasti kasva ja ainoa palvelukykyinen liikkumismuoto seudulla.

    Ja lisäksi, esitetty liityntäliikenneperiaate sivuuttaa tyystin raitioliikenteen. Runkolinjathan ovat vain busseja tai keskustaan johtavia (raskas)raiteita.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut HSL
    Vuorovälit suunnitellaan ensisijaisesti kysynnän mukaan.
    Yleisesti hyväksytty joukkoliikenteen järjestämisen periaate on, että joukkoliikenteen käyttö riippuu tarjonnasta. Tarjonnalla on sekä määrä että laatu. Miten kysyntä edes määritellään?

    Hyvä esimerkki ohjeen periaatteen mahdottomuudesta on Jokeri. Yli vuosikymmen väitettiin, ettei linjaa kannata perustaa, koska sille ei ole kysyntää. Eihän ollut olemassa tällaista linjaa jolla olisi ollut yhtäkään matkustajaa osoittamassa kysyntää. Ja liikenne-ennuste ei tuottanut linjalle matkustajia. Mutta kun reitti vihdoin saatiin toimimaan, kysyntä on ylittänyt kaikki odotukset.

    Eipä ollut kehäteilläkään yhtään autoliikenteen kysyntää, ennen kuin ne tehtiin. Ja nyt Kehä 1 on Suomen vilkkain (ja ruuhkaisin) autotie.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut HSL
    Ajoaika saa mahdollisine vaihtoineen joukkoliikenteessä ruuhka-aikoina alueiden ja Helsingin keskustan sekä aluekeskusten välisillä yhteyksillä olla korkeintaan 2 kertaa niin pitkä kuin vastaava henkilöautomatka
    Tälläkö tarjotaan joukkoliikenteellä vaihtoehto autoilulle? Ei koskaan.

    Tavoitteella ei ole mitään tekemistä ihmisten liikkumisen todellisuuden kanssa. Liikkumistutkimuksista tiedetään, miten pitkiä aikoja ihmiset matkoihinsa käyttävät. Ja samoista tuloksista nähdään, että joukkoliikennematka ei todellakaan saa kestää kaksinkertaista aikaa autoiluun nähden. Sillä ei ihmisillä edes ole vuorokaudessa kylliksi tunteja tällaiseen periaatteeseen.

    Liikennesuunnittelussa on ymmärrettävä ihmisen aikabudjetti. Päivittäin ihmisillä on aikaa noin 45 minuuttia yhden suunnan matkaan ja sitten saman verran paluumatkaan. Ja tämän mukaan ihmisten liikenteeseen käyttämä aika myös toteutuu. Liikennejärjestelmän on tarjottava palvelunsa tämän aikabudjetin puitteissa. Jos tässä ajassa voi matkustaa joukkoliikenteellä, niin voidaan tehdä, ja joukkoliikenteellä on näillä matkoilla jokin markkinaosuus. Ellei, sitten käytetään autoa, joukkoliikenteen käyttö on nolla.

    Edellä siteerattu kappale jatkuu näin:
    Lainaus Alunperin kirjoittanut HSL
    Tavoitteena on, että ajoaika mahdollisine vaihtoineen on varsinkin raide- tai bussiliikenteen runkolinjojen reitillä olevilla yhteysväleillä ruuhkaaikoina yhtä pitkä tai lyhyempi kuin vastaava henkilöautomatka.
    Tämä ei hyvitä mitenkään edellä esitettyä. Metro- ja juna-asemien väliset matka-ajat ovat lyhyitä. Mutta sillä, että matkaketjun yksi osa on lyhyt, ei ole mitään merkitystä sille, miten kauan koko matkaketju kestää. Sillä asialla on merkitystä, että tämän yhden osuuden nopeutuksen vuoksi matkaketjuun tulee vaihtoja, jotka ovat sekä vaivalloisia, epätäsmällisiä että kestävät kauan. Nopeutuksen hyöty voidaan menettää kokonaisuudessa vaihtamisen aikaan ja päälle tulee vielä vaiva.

    Liityntäliikennejärjestelmässä ei voi perustaa palvelutasoa runkomatkaosuuteen. Kappaleen jälkiosan periaatteen pitää koskea KAIKKIA pysäkkejä, ei vain vaihtoasemien välisiä matkoja. Jos halutaan tavoitella autoilun palvelutasoa matka-ajan avulla.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut HSL
    Vaihdot jaetaan tässä suunnitteluohjeessa järjestettyyn vaihtoon, liityntävaihtoon ja satunnaiseen vaihtoon.
    Tästä puuttuu synkronoitu vaihto, joskin ohjeen järjestetyn vaihdon määrittely on kirjoitettu tarkoittamaan synkronointia. Mutta synkattu vaihto esitetään tarpeelliseksi vain reuna-alueilla. Muualla ei siis toimivia ja luotettavia sekä täsmällisiä vaihtoja edes tavoitella. Ja kuitenkin, ohjeen läpitunkeva periaate on liityntäliikenne eli joukkoliikennematkojen vaihdollisuus.

    Ohjeen mukaankin vaihtoon voi kulua 5–8 minuuttia. Ohjeen periaatteilla pelkkä vaihtoaika voi jo olla enemmän kuin ajoaika autolla. Ja kokemuksen perusteella on enemmänkin. Kun aikataulut eivät ole tasatahtiset eikä edes liityntäasemilla linjojen aikatauluja ole synkattu matkustajan näkökulmasta, realistinen vaihtoaika on seuraavan linjan vuoroväli. Ohjeen vuorovälisuositusten perusteella vaihtoajat voivat siten olla käytännössä 15–20 minuuttia!

    Hyvien eurooppalaisten käytäntöjen mukaan vaihdot ovat ensisijaisesti synkronoituja, joka sisältää jo sen, että aikataulut on sovitettu toisiinsa ja vaihtaminen myös pysäkkijärjestelynä on järjestetty. Tällaisen vaihdon vaihtoaika on 1–2 minuuttia, ja vain tällaista voi pitää palvelutason kannalta lähes vaihdottomuutena.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut HSL
    Täsmällisyys... ei ole!
    Edellä oleva ei tietenkään ole lainaus ohjeesta, sillä ei voi lainata sitä, mitä ei ole?

    Täsmällisyys puuttuu ohjeesta kokonaan. Siihen viitataan vain välipistepysäkkien kanssa. Eli että linjalla on pysäkkejä, joilla kuljettajan on noudatettava aikataulua, eikä pysäkiltä saa lähteä ennen aikataulun lähtöaikaa.

    On valitettavaa, ettei täsmällisyydellä ole HSL-liikenteessä arvoa. Se on kuitenkin asia, jolla joukkoliikenne voi kilpailla jopa ylivoimaisesti autoilun kanssa. Täsmällinen joukkoliikenne voi voittaa autoilun ehkä 10–20 minuutilla toteutuvilla seudun matkoilla, koska autoilun ruuhkautuminen aiheuttaa suurempiakin vaihteluita ruuhkan ja muun ajan välillä monilla reiteillä.

    Nyt on käytännön tilanne sellainen, että täsmällisyyden puuttuessa joukkoliikenteen luotettavuus on ruuhkista riippumatta huono ja erityisen kehno liitynnän tai muun vaihdon sisältävillä matkaketjuilla. Vaikka matkaketjun ajoajat muodostaisivat alle puolen tunnin matkan, epätäsmällisyys voi johtaa siihen, että matkustajalle luotettava matka-aika voi vaihtojen ja vuorojen toisiinsa sopimattomuuden vuoksi olla kaksi kertaa niin pitkä kuin on ajoaika.

    Toinen puuttuva asia ovat liikenne-etuudet. Puutetta voi perustella sillä, että eihän se kuulu HSL:lle, joka ei tee katu- ja liikennevalosuunnitelmia. Olen eri mieltä, sillä sivun 11 kuva joukkoliikennesuunnittelun tasoista sisältää joukkoliikenteen toimintaedellytykset ja matkanopeudet. Samalla sivulla sanotaan, että ohjetta käytetään liikennejärjestelmätason suunitteluun. Ei sellaista suunnittelua voi tehdä, jos ei ole tiedossa ja hallinnassa, minkälaiset olosuhteet joukkoliikenteelle tehdään. Liikenne-etuudet ovat olennainen osa näitä olosuhteita.

    Kokonaisuutena suosittelen lämpimästi, että suunnitteluohjeen seuraavan version valmistelussa tutustutaan joukkoliikenteen eurooppalaisiin hyviin käytäntöihin. Suosittelen tutustumis- ja opintomatkoja, joihin sisältyy omatoimista liikkumista muiden kaupunien joukkoliikenteessä. Hyvistä käytönnöistä löytyy myös kirjallisuutta. Esimerkiksi Hi-Trans -käsikirjat, joita on tehty myös pohjoismainen näkökulma mukana ollen. Hi-Transkin on jo muutaman vuoden ikäinen, mutta kaikkea kirjallisuutta on aina luettava kriittisellä mielellä ja omaa järkeä käyttäen.

    Antero

  2. #2

    Liittynyt
    12.12.2010
    Viestejä
    568

    oletus Vs: Joukkoliikenteen suunnittelu

    En oikein löytänyt parempaakaan ketjua, joten kirjoitanpa tähän.

    Vantaan perämehtien suunnalla, Päiväkummussa tarkkaan ottaen, on suurenmoisia ongelmia juna-bussi-liityntäliikenteen kanssa, kiitos ylipitkän liityntälinjan, 973:n kanssa. Koivukylästä Päiväkumpuun on yksi ja ainut liityntäyhteys, joka tottelee nimeä 973. Junat kulkevat tasaisin väliajoin, vierivät kivet eivät sammaloidu ja sillä lailla. Sen sijaan 973 kulkee aivan miten sattuu: bussi saattaa olla pysäkillä ajallaan, 10 minuuttia etusessa tai 10 minuuttia myöhässä. Viimeksi tänään kävi niin, että venasin 973:sta 10 minuuttia yli arvioidun ohitusajan; maanantaina jouduin juoksemaan bussiin, kun se oli reilusti etuajassa. Miksi näin?

    Mulla on melkomoiset norsun hermot, enkä lähtökohtaisesti polta päreitäni mistään, mutta sitten kun vati menee nurin, niin se menee nurin. Niinpä sitten rustasin HSL:lle tällaisen palautteen, katsotaan mitä tuumaavat.

    Vastasin siis henkilökohtaisesti eräälle HSL:n henkilölle liittyen yllätys, yllätys, 973:n liikennöinnin täsmällisyyteen.

    --

    "Lähdetään nyt siitä, että en kitise aiheetta, enkä ole ammattivalittaja. Sen sijaan kerron, mikäli minulla on kerrottavaa.

    Pitääkö minun laittaa tästä palaute virallista HSL:n palautekanavaa pitkin, vai onnistuuko asia näin sähköpostillakin? Jos pelkkä sähköposti ei riitä, kopioin alla olevan ja teen näistä palautteet HSL:n nettisivuilla.

    Ensimmäinen asia: tulin tänä iltana Koivukylästä Päiväkumpuun 973:lla, jonka arvioiduksi lähtöajaksi Koivukylän asemalta on merkitty klo 20.13. Bussi tuli pysäkille (V7009) klo 20.09, joka ei haitannut (tällä kertaa) minua lainkaan. Se ongelma joka tässä on, on nimenomaisesti se, että mikäli 973 olisi lähtenyt oikealla minuutilla välipisteajaltaan Korsosta (pysäkki V8102) klo 20.04 kohti Päiväkumpua, se ei olisi voinut millään matematiikalla saavuttaa Koivukylän asemaa viidessä (5) minuutissa, ottaen huomioon Peijaksen sairaalan kierron (matkaa Korsosta Koivukylään Peijaksen lenkki kiertäen on 5,3 kilometriä). Mikäli tämä olisi mahdollista, matkan keskinopeus olisi ollut 63,6 km/h. Kysymykseni on se, että miten noin lyhyellä matkalla aikataulu voi heittää arvioidusta ajasta puolella? Tai ylipäätään millään matkalla puolella? Ymmärrän aikataulujen viiden minuutin heitot Lahden ja Jyväskylän välin vakiovuoroilla, mutta en suhteessa noin suuria heittoja HSL-alueella.

    Tästä on haittaa vähän niin kuin kaikille matkustajille: jos välipisteaikoja ei pitkillä linjoilla noudateta, vaan pysäkit skipataan, se aiheuttaa lukuisille matkustajille päänvaivaa etenkin linjojen loppupäissä. Jotta Päiväkummun jo ennestäänkin onneton liityntäliikenne toimisi edes auttavasti, aikataulujen tulisi pitää täsmällisesti: 973 on ainut liityntäbussiyhteys junalta Etelä-Päiväkumpuun, jolloin bussi ei yksinkertaisesti voi kulkea noin suhteettoman paljon etuajassa, eikä tietysti myöskään suhteettoman paljoa myöhässä. Juuri tällaiset epämääräisyydet ovat omiaan lohkaisemaan joukkoliikenteen kysyntää sille puolelle, mikä teillä HSL:llä on oikein hyvin tiedossa - ja joka ei ole HSL:n tavoite.

    Toinen juttu, josta minun pitikin aiemmin kirjoittaa, koski jälleen kerran linjaa 973 ja sen kuljettajaa.

    Mielestäni tämä temppu oli erityisen röyhkeä: odottelin perjantaina 1.3.2013 tuttuun tapaan 973:a Koivukylän ostoskeskuksen pysäkillä (V7416), jonka arvioitu ohitusaika on klo 16.20. Bussi kuitenkin tuli jo klo 16.14. Ehdin tällä kertaa bussin kyytiin, mutta kaikki muut eivät: ehdin istua bussiin, kun kolme arviolta 8-vuotiasta poikaa juoksi pysäkille kovaa vauhtia. Kaksi näistä pojista ehti bussin sisään, jolloin kuljettaja sulki oven ja tämä kolmas jäi koputtamaan bussin etuovea merkiksi siitä, että hän olisi myös pyrkinyt autoon. Bussi ei ollut vielä ehtinyt lähteä liikkeelle, mutta kuljettaja näki tarpeelliseksi katsoa poikaa kopistaan, heilautti hänelle kättä lähdön merkiksi ja jatkoi kohti Päiväkumpua, pojan jäädessä pysäkille yksin odottamaan seuraavaa 973:sta.

    Jututin sitten Päiväkummun päässä näitä poikia ja kysyin, että oliko se pysäkille jätetty poika heidän kavereitaan? Kysyin, onko sillä lippu vielä voimassa, vai käynkö hakemassa hänet autolla Koivukylästä? Pojat sanoivat, että on sillä lippu ja hän pääsee kotiin. Tämä oli onni onnettomuudessa: mikäli 8-vuotiaan pikkupojan vaihto-oikeus olisi mennyt umpeen, niin millä konstilla poika olisi kotiin päässyt? Kävelemällä 2,2 kilometriä siksi, ettei syy merkittävästi etuajassa kulkeneesta bussista ollut hänen?

    Mielestäni on vähintään kohtuullista, että HSL hyvittää matkakorttiini näiden lukuisten aiheellisten reklamaatioiden ja kehitysehdotusten perusteella jotakin. Hyvityksen suuruuden päätös on teillä. Hyvityssummalla ei ole mielestäni mitään merkitystä, se voi olla viisi tai kaksikymmentä euroa, mutta jotain muuta olen vailla kuin vain sanan "pahoittelemme".

    Tärkeintä tietysti olisi hyvittää itseni sijaan näille pojille jotain, mutta kun minulla ei ole heidän yhteystietojaan.

    Joka tapauksessa, nyt on aivan ilmeisen selvää se, että palvelutaso on romahtanut HSL-alueella myös täsmällisyyden ulkopuolella; kyllä minä vielä tuolla pakkasessa kestän, mutta 8-vuotiaalle pojalle saattaa tulla hieman äitiä ikävä siinä kohtaa, jos bussikuski jättää hänet koputtamaan etuovea ja kaasuttaa tiehensä. Näinhän ei missään nimessä voi toimia, siinä tulee jo rikoslakikin vastaan."

  3. #3

    Liittynyt
    28.05.2010
    Sijainti
    Turku
    Viestejä
    3319

    oletus Vs: Joukkoliikenteen suunnittelu

    Lyhyesti vastaan joht. Nymannin juttuun.. Kirjoittmasi on nykyään HSL:n linja. Ei siel osata hoitaa asioita. Toista oli YTV ja HKL aikaan..

  4. #4

    Liittynyt
    23.08.2005
    Viestejä
    3332

    oletus Vs: Joukkoliikenteen suunnittelu

    Lainaus Alunperin kirjoittanut zige94 Näytä viesti
    Kirjoittmasi on nykyään HSL:n linja. Ei siel osata hoitaa asioita. Toista oli YTV ja HKL aikaan..
    Ja nykyisessä HSL:ssä on millä tavoin eri tapa hoitaa asioita kuin YTV:ssä? Varsinkin liittyen bussiliikenteen tilaamiseen? Kehitys ei ole ollut järin nopeaa vielä ylöspäinkään, mutta ei mikään huonommaksi nyt ole ainakaan muuttunut.

    Ja tarkoituksella sanoin vain YTV:n, koska HSL:n perinnöstä suurin osa tulee YTV:ltä.

  5. #5
    Prompter avatar
    Liittynyt
    29.03.2012
    Sijainti
    Mäntsälä
    Viestejä
    648

    oletus Vs: Joukkoliikenteen suunnittelu

    Lainaus Alunperin kirjoittanut zige94 Näytä viesti
    Kirjoittmasi on nykyään HSL:n linja. Ei siel osata hoitaa asioita. Toista oli YTV ja HKL aikaan..
    Mielestäni tässä on ennemminkin kyse kuljettajan asenteesta. Hänelle on annettu tehtävä noudattaa välipisteaikoja, ja jos hän ei työtehtäväänsä suorita, ei hän tee työtään kuten pitäisi.
    Piste kuukauden perässä – katoavaa kansanperinnettä, mutta aina yhtä tärkeä.

  6. #6

    Liittynyt
    28.05.2010
    Sijainti
    Turku
    Viestejä
    3319

    oletus Vs: Joukkoliikenteen suunnittelu

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Prompter Näytä viesti
    Mielestäni tässä on ennemminkin kyse kuljettajan asenteesta. Hänelle on annettu tehtävä noudattaa välipisteaikoja, ja jos hän ei työtehtäväänsä suorita, ei hän tee työtään kuten pitäisi.
    Puhuinkin enemmän siitä jos linja kulkee myöhässä reilusti useinkin. Silloin se on selvä virhe. Mä tiedän kaksi linjaa koko HSL alueelta, jotka toimii niinkuin pitäisi ja jos ei toimi niin on kuljettajan syy. Linja tosin ei ole myöskään kovin pitkä, mutta aikataulu on juuri oikein tehty ja aikataulu pitää 99.9% ajasta. Sehän on tietty kotilinjani 76A ja B. En tiedä yhtään, en oikeasti yhtään toista linjaa jossa aikataulu täsmää kahden minuutin tarkkudella.

    Täsmennetään vielä etten viitannut HSL:ään ainoastaan joht. Nymannin kertomassa asiassa, vaan ylipäätänsö koskee ratikka, bussi, juna tai metroliikennettä.

  7. #7
    Suljettu tunnus
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    134

    oletus Vs: Joukkoliikenteen suunnittelu

    Lainaus Alunperin kirjoittanut zige94 Näytä viesti
    Täsmennetään vielä etten viitannut HSL:ään ainoastaan joht. Nymannin kertomassa asiassa, vaan ylipäätänsö koskee ratikka, bussi, juna tai metroliikennettä.
    Mikä ihme selittäisi muutoksen pahempaan - miten olet itse järkeillyt asian? Arvelisin, ettei YTV:n liikennekioskin ja nykyisen HSL:n välillä juurikaan eroa vielä ole.

    "HSL ei osaa mitään......" on myös ihanan tarkasti ilmaistu. Uskotko itsekään juttujasi?

  8. #8

    Liittynyt
    23.08.2005
    Viestejä
    3332

    oletus Vs: Joukkoliikenteen suunnittelu

    Lainaus Alunperin kirjoittanut zige94 Näytä viesti
    En tiedä yhtään, en oikeasti yhtään toista linjaa jossa aikataulu täsmää kahden minuutin tarkkudella.
    Näin tuskin on, joskin minunkin mielestäni HSL:n olisi panostettava enemmän täsmällisyyteen. Mutta vaikka olisikin, miten tilanne muka eroaa YTV-ajasta? YTV:llä eikä HKL:llä ollut yhtään sen enempää täsmällisyyskannustimia tai epätäsmällisyyssanktioita liikennöitsijöille.

  9. #9
    Nak
    Nak ei ole kirjautuneena
    Nak avatar
    Liittynyt
    05.03.2010
    Sijainti
    HSL-alue
    Viestejä
    2845

    oletus Vs: Joukkoliikenteen suunnittelu

    Eikä ole kauhean mielekästä verrata kahta erilaista linjaa, tai edes aluetta toisiinsa. Esim. 76A menee huonoimmillaankin 20min välein kun taas 973 menee parhaimmillaan 30min välein. 76A:lla ei ruuhka-aikaan tarvitse odottaa bussia, kun se sieltä tulee, tai voi ylittää tien ja mennä toiseen suuntaan, mutta samaan paikkaan, välissä saapuvalla 76B:llä?

    Tämä bussin odottaminen on arkipäivää kaikkialla muualla paitsi helsingissä. Mutta eikö se ole niin, että jos ei ole kysyntää, ei ole tarjontaa. Toisaalta kun ei ole tarjontaa on helpompaa ostaa oma auto

    Nymanin tapauksessa kuljettajan asenteen muutos olisi tosiaan paikallaan, jos kaksi kaveria otetaan kyytiin, mutta kolmas jätetään ja kyseessä kuitenkin selvästi lapsi
    Ja 973:n tapauksessa pitäisi miettiä onko vain kolme välipistettä riittävä määrä
    Ylläoleva teksti edustaa vain kirjoittajan omaa näkemystä asiasta

  10. #10

    Liittynyt
    15.08.2008
    Viestejä
    2005

    oletus Vs: Joukkoliikenteen suunnittelu

    Pari kesää sitten Keravalle 973:lla (silloin 873K) menneenä en pistänyt merkille linjan epätäsmällisyyttä. Hyvin toimi 87/742+873K Hakunilasta, vaikka reitti onkin äärimmäisen pitkäveteinen. 742 puolestaan tuntuu nykyisin ajavan järjestään minuuttikaupalla etuajassa kaupunkiin päin Hakunilan kohdalla.

Vastaavia viestiketjuja

  1. Histan suunnittelu ja joukkoliikenneyhteydet
    kirjoittanut Antero Alku foorumissa Kehittämishankkeet
    Vastauksia: 100
    Viimeisin viesti: 07.10.2013, 10:49
  2. TJ: Kaupunkiraitiotien tarkempi suunnittelu alkamassa
    kirjoittanut RSS foorumissa Joukkoliikenneuutiset
    Vastauksia: 0
    Viimeisin viesti: 22.11.2012, 14:30
  3. HSL: Pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteen suunnittelu ja valvonta keskitetään HSL:lle
    kirjoittanut RSS foorumissa Joukkoliikenneuutiset
    Vastauksia: 0
    Viimeisin viesti: 04.06.2010, 14:10
  4. Tutkimus: Tampereen seudun joukkoliikenteen suunnittelu yhtenä kokonaisuutena
    kirjoittanut Allison foorumissa Tampereen paikallisliikenne
    Vastauksia: 17
    Viimeisin viesti: 29.12.2007, 20:14
  5. Raide-Jokerin suunnittelu alkaa
    kirjoittanut kemkim foorumissa Kehittämishankkeet
    Vastauksia: 24
    Viimeisin viesti: 18.01.2006, 21:54

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •