Bussivarikoiden viemä tila

Tai sitten pinotaan bussit päällekkäin, vie vähemmän tilaa. Nosturilla siirtelee sitten tarpeen mukaan.
Tällä ratkaisulla voitaisiin tietysti korjata myös kantakaupungin pysäköintiongelmat. Siirretään autot kadulta talojen katoille katukuvaa pilaamasta ja tilaa viemästä. Etenkin raitiotiekaduilla tästä hyödyttäisiin varmasti.
Talojen katohan ne suurinta hukkatilaa kaupungissa ovat, joten miksi ei sitten siirrettäisi bussivarikoita ja pysäköintiä muutenkin talojen katoille :D
 
Vaikka en yleensä oikein pysy nimimerkki "Kantokosken" visioiden perässä, tämä kysymys kaupunkiympäristön bussivarkoista on mielestäni ihan aiheellinen. Ainakin pohtia sitä.

Kun Ruhan peruskorjausta suunniteltiin, oli ymmärtääkseni yksi vaihtoehdoista sellainen, että se olisi louhittu maan alle.

Maailmalla (mm. Hongkongissa) olen nähnyt parkkitalo-tyyppisiä bussivarikoita, joka on siis monikerroksinen, bussimittakaavalla toteutettu "pysäköintitalo". Tällaisten laitosten alakerrassa on korjaamo ja siinä on myös kaikki päivittäishuollon vaatimat tilat.

Tukholmassa (muistaakseni esim. Danderyd Sjukhuset) olen nähnyt, että suurimpien liityntäterminaalien yhteydessä on joitakin sähköpistokeilla varustettuja pysäköintipaikkoja busseille.

Toki on niin, että bussivarikon toimivuus on sen tärkeimpiä ominaisuuksia, mutta sen vaatimat tilat ja niiden tehokkuus kaupunkiympäristössä ovat varmastikin painavia kriteerejä tulevaisuudessa.
 
Kun Ruhan peruskorjausta suunniteltiin, oli ymmärtääkseni yksi vaihtoehdoista sellainen, että se olisi louhittu maan alle.
1960-luvulla kun Ruhan varikkoa on ruvettu rakentamaan, sitä varten kaivettiin ns. miljoonamonttu.
Tarkoitus oli siis saada osa tiloista maan alle. No, monttu kuitenkin kaivamisen jälkeen täytettiin ja varikko rakennettiin kokonaan maan pinnalle.
 
Ainiin se Koskelan parakki oli suojeltu, mitähän siinäkin nähdään? Nyt ylisuojellaan kaikenlaiset hökkelitkin 60-luvun purkamisvimman jälkimainingeissa. Huh. Koskelan varikko on tietysti kyllä mainio paikka raitiovarikolle - ei siinä mitään, mutta alueen kavennukseen on varmasti edellytyksiä.

Minua iljettää tuollainen tapa että vitsiä väännätte tästä aivan merkittävästä asiasta, bussivarikot paitsi vievät paljon tilaa hyvillä rakennusalueilla, myös näyttävät 'rumilta'. Pakko niitä on kaventaa, kaventaa ja kaventaa, luopua joistain paikoista kokonaan. Tietysti yksi hyvä keino on satsata raideliikenteeseen, niin vähenee ylipäätään bussivarikkojen tarve.
 
tämä kysymys kaupunkiympäristön bussivarkoista on mielestäni ihan aiheellinen.

Mielestäni varikolle riittää aivan hyvin niiden pinta-alan vaatima tila, jos tila käytetään käytetään kunnolla hyväksi....

Kun Ruhan peruskorjausta suunniteltiin, oli ymmärtääkseni yksi vaihtoehdoista sellainen, että se olisi louhittu maan alle.

...eli miksi louhia uutta tilaa maan alle kun toimivat tilat on jo olemassa. Itse varikko vie yhden kerroksen rakennusalasta ja sen päälle voi ainakin periaatteessa kaavoittaa vaikka pilvenpiirtäjän, jossa sitten on joko asuntoja tai toimistoja riippuen alueen luonteesta. Ruhan tapauksessa olisi käynyt kumpi tahansa. Mutta ei: toimistot piti rakentaa kadun varteen viemään tilaa ennestäänkin ahtaalta Manskulta.

Tukholmassa –– suurimpien liityntäterminaalien yhteydessä on joitakin sähköpistokeilla varustettuja pysäköintipaikkoja busseille.

Joku tällainen ratkaisu voisi olla hyvä, kun busseja seisotetaan päivätaukojen ajan kaukana varikolta (ts. keskustassa.) Mutta yöparkkia ei kannattane meidän mittakaavalla tehdä.
 
Tietysti yksi hyvä keino on satsata raideliikenteeseen, niin vähenee ylipäätään bussivarikkojen tarve.

Liikennöikö raideliikennevälineet sitten 24/7? Kai nekin varikkotilaa tarvitsee ja nähdäkseni raideliikennevälineet tarvitsevat tilaa vielä enemmän kun bussit.

Entisessä ruhan alahallissa oli aika massiiviset tilat maanpinnan alapuolella, mutta sinne ei autolla tai ainakaan bussilla ollut mitään asiaa. Siellä oli mm. HKL:n moottoripyöräkerhon talvisäilytys paikkoja ja romua ja roinaa ;)
 
Kallion sisään louhittavat varikot ovat varsin hyvä idea toteuttavaksi, tosin vain uutena. Nykyisiä varikkoja en lähtisi siirtämään maan alle, ainakaan nykyisille paikoille. Jos jokin uusi varikko tullaan rakentamaan, niin sitten voi tilannekohtaisesti harkita siitä kallioon louhittavaa. Mutta ei maanalaisuuden siltikään tarvitse olla ensimmäinen prioriteetti varikkoa rakennettaessa. Varikolle voi löytyä hyvä sijainti maan päältä paikasta, jossa se ei rajoita muuta kaavoitusta. Tästä hyvä esimerkki on Hakunilan varikon siirtäminen Kuninkaanmäkeen. Uuden varikon paikalle ei oikein voi teollisuustoimintojen lisäksi muuta kaavoittaa. Nykyisen varikon paikka taas on varsin otollinen asuntojen tai kauppojen kaavoittamiselle.
 
Olen siltä osin Kantokosken kanssa samaa mieltä, että bussivarikoiden sijainti ja niiden viemä tila sekä niistä aiheutuvat ongelmat ovat tärkeä ja mielenkiintoinen asia keskusteltavaksi. Jokaisella on varmasti asiasta omat mielipiteensä. Mutta Kantokosken ehdotuksia ja ratkaisuja varikoiden sijoittelun ja rakenteen muuttamiseen pidän varsin epätodellisina ja tuulesta temmatuilta.

Maankäytön vaihtoehtoja tuskin kukaan kiistääkään. On totta, että moni varikko sijaitsee kekseisellä paikalla, johon olisi hyvä rakentaa vaikkapa asuntoja tai liiketilaa. Bussivarikoilla on kuitenkin sellainen esimerkiksi keskitetyn metrolinjan varkiosta eroava ominaisuus, että bussilinjat eivät ole keskitettyjä keskustan ulkopuolella, joten bussivarikoiden parhaat sijainnit ovat siellä, missä linjasto on tiheintä. Eli käytännössä kalliilla ja muillekin toiminnoille tarpeellisella keskusta-alueella, josta mahdollisimman moni linja-auto pääsee varikolta lähdettyään mahdollisimman nopeasti linja-ajoon. Mikäli tällaista tehokkuutta nyt halutaan, ja miksipä ei kilpailutetussa liikennöinnissä haluttaisi.

Ketjun aloittaja tosiaan esitti mitä villeimpiä kehitysajatuksia nykytilanteelle ja käynnisti näillä ideoillaan foorumin yhden hulvattomimmista ketjuista. Hänellä on muuten erittäin mielenkiintoninen ajatuskulku siitä, että bussimatkustajien siirtäminen muihin joukkoliikennemuotoihin vähentää varikkopinta-alan tarvetta. En siksi ihmettele, että ketjuun on kasaantunut muun muassa pohdintaa aloittajan tarkoitusperistä foorumilla, mutta olivatpa ne mitkä tahansa, hauskaa minulla ainakin on ollut.
 
Ruhan ja Varhan varikot kyllä puolustavat paikkaansa koska ovat liikennöinnin kannalta erittäin hyvin sijoitettu. Mun mielestä nämä isot varikot pitäisi kuitenkin saada HSL:n hallintaan jolloin Helbillä ei olisi enää yksinoikeutta niiden käyttöön. Tällöin HSL voisi vuokrata varikkotilaa aina sitä tarvitsevalle liikennöitsijälle, esimerkiksi nyt Veolian voittamat linjat 55, 63, 68, 69 ja 71 olisi voitu ajaa ruhasta ja varhasta kuten hebulikin ajoi, eikä Koskelalle olisi ollut tarvetta. Tietenkin jos Koskelan hallirakennus on suojeltu, niin silloin tuolla ei ole niin merkitystä. Koskelan ratikkavarikostahan tehtiin perinpohjainen selvitys jossa mukana oli myös maan alle sijoitettu varikko, kuitenkin päädyttiin maanpäälliseen ratkaisuun, eiköhän tuossa ollut iso syy tunneliratkaisun paljon kalliimmalla hinnalla? Nythän Espookin on selvittänyt E-Espoon uusia bussivarikkomahdollisuuksia kun Suomenojan varikkokeskittymä tulevaisuudessa jää rakentamisen alle. Espoossakin yhtenä vaihtoehtona oli tunneliratkaisu mutta muistaakseni sitä ei pidetty kovin realistisena kalliin hinnan vuoksi. Uutta korvaavaa varikkoa aletaan kai suunnittelemaan jonnekin Kivenlahden teollisuusalueelle. Aika nurinkurista mun mielestä että metroa kyllä rakennetaan kalliilla hinnalla maan alle, mutta varikoiden suhteen tunneliratkaisuja pidetään kalliina.
 
Kallion sisään louhittavat varikot ovat varsin hyvä idea toteuttavaksi, tosin vain uutena..

Pitääkö melkein kaikki nykyään mennä maan alle? :lol: oma mielipiteeni tosta asiasta on että ei mitään järkeä, tulisi aika kallis varikko jos lähetään louhimaan.
 
Voi hellanlettas sentään, nimimerkki Kantokoskea iljettää, jos joku ei pysy hänen ajatustensa mukana. Kerrotaan tässä, että kyseessä on keslustelupalsta ja sellaiselle kirjoittavan täytyy kestää myös jos joku on eri mieltä. Vaikka bussivarikot ja myös raitiovaunu- ja rautatievarikot ovat rumia ja vievät hyvää rakennusmaata, ovat ne kuitenkin välttämättömiä. Jos ne sijoitetaan Helsingistä käsin niin kauaksi että maata on tuhlattavaksi asti, niin seurauksena on vastaavasti siirtoajon lisääntyminen, energiankulutuksen ja palkkakulujen kasvu. Ideat parkkiluolista puhumattakaan hissillä toimivista pysäköintilaitoksista ovat kuitenkin niin kalliita, ettei niissä ole järkeä. Hongkongissa on vapaa tonttimaa, jos sitä edes löytyy, kuitenkin aivan toisenlaisissa hinnoissa. Sinänsä: kyllä Helsingin seudulta löytyy vapaita tontteja asuntotuotantoon, vaikka entiseltä Sipoon alueelta vain esimerkkinä.
 
Pitääkö melkein kaikki nykyään mennä maan alle? :lol: oma mielipiteeni tosta asiasta on että ei mitään järkeä, tulisi aika kallis varikko jos lähetään louhimaan.
Ruhan tapauksessa muistan, että homma tyssäsi hintaan. Sen jälkeen homma toteutettiin aika eri tavalla ja lopputulos on se, mitä Ruha nykyään on.

---------- Viestit yhdistetty klo 1:10 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 1:00 ----------

Voi hellanlettas sentään, nimimerkki Kantokoskea iljettää, jos joku ei pysy hänen ajatustensa mukana. Kerrotaan tässä, että kyseessä on keslustelupalsta ja sellaiselle kirjoittavan täytyy kestää myös jos joku on eri mieltä. Vaikka bussivarikot ja myös raitiovaunu- ja rautatievarikot ovat rumia ja vievät hyvää rakennusmaata, ovat ne kuitenkin välttämättömiä. Jos ne sijoitetaan Helsingistä käsin niin kauaksi että maata on tuhlattavaksi asti, niin seurauksena on vastaavasti siirtoajon lisääntyminen, energiankulutuksen ja palkkakulujen kasvu. Ideat parkkiluolista puhumattakaan hissillä toimivista pysäköintilaitoksista ovat kuitenkin niin kalliita, ettei niissä ole järkeä. Hongkongissa on vapaa tonttimaa, jos sitä edes löytyy, kuitenkin aivan toisenlaisissa hinnoissa. Sinänsä: kyllä Helsingin seudulta löytyy vapaita tontteja asuntotuotantoon, vaikka entiseltä Sipoon alueelta vain esimerkkinä.
Tuota ei nimimerkki Kantokoski sanonut, vaan minä. Ja sanoin vaan mitä maailmalla olen nähnyt. Enkä tarkoittanut, että Helsingin seudulla pitäisi kopioida sitä. Pointtini on siinä, että miten toteutetaan ympäristöystävällinen bussivarkkio urbaaniympäristöön, vaikkapa kerrostalojen keskelle. On ihan eri asia, vaikkapa Espoon pelloille, kuin Helsingin kaupunkiympäristöön. Siinä mielessä olen sitä mieltä, että sähköisen raideliikenteen osuuden lisäys ei ole ollenkaan pahitteeksi.
 
On ihan hyvä olla tietoinen kaikesta siitä mitä maailmalla tapahtuu, mutta meillä Helsingissä pärjätään kyllä aika pitkään sillä, että varikot siirtyvät hiljakseen tiiviimmän kaupungin tieltä kauemmas esikaupunkeihin päin.

Koko alkuperäinen kysymyksenasettelu on aivan typerä: tietenkin varikot vievät tilaa joltain muulta, mutta niinhän kaikki muutkin kaupungin toiminnot tekevät. Ihan minkä tahansa rakennuksen tai rakennelman tilalla voisi olla jokin toinenkin. Kyse on suhteellisesta edusta, minkä toiminto on tarkoituksemukaisinta missäkin. On pelkkä trivialiteetti todeta, että bussivarikon sijaan jossain paikassa voisi olla jotain muuta. Jos, ja siis jos, bussivarikko voidaan korvata jotenkin toisin, niin sehän on erinomainen asia, koska niukkaa kaupunkitilaa vapautuu jollekin muulle, mutta tätä on ihan turha tuoda esille, jos ei pysty esittämään mitäänn vaihtoehtoa bussivarikoille.

Siis jos on esittää jokin ideä, millä varikot voi korvata, niin sehän olisi aivan erinomaista. Jos ei ole, niin on jokseenkin alkeellista ja itsestäänselvää todeta, että varikoiden käyttämä pinta-ala voitaisiin käyttää toisinkin. Ja ohimennen sanoen, raideliikenteeseen siirtyminen ei muuta perusasetelmaa miksikään: raidekulkuneuvotkin tarvitsevat varikot, ja varikkopinta-ala on jokseenkin sama niin raide- kuin bussiliikenteessä. Tässä suhteessa raideliikenteeseen siirtymisestä ei ole mitään etua. (Ja kuten huomaatte, olen nauttinut muutaman lasillisen brandyä, kun vaivaudun tällaista selittämään..)
 
On ihan hyvä olla tietoinen kaikesta siitä mitä maailmalla tapahtuu, mutta meillä Helsingissä pärjätään kyllä aika pitkään sillä, että varikot siirtyvät hiljakseen tiiviimmän kaupungin tieltä kauemmas esikaupunkeihin päin.
Mä ajattelen pikemminkin sitä, miten EU-normit täyttävä bussivarikko siljoitettaisiin tiiviin kaupunkirakenteen sisään. Koska sellaista tarvitaan. Göteborgissa näin Veolian bussivarikon satama-alueella.

Mä olen ihan varma, että tällaisia asioita pohditaan Helsingin päättäjien keskuudessa, aikanaan. Itse asuin Koskelan bussivarikon naapuritaloissa aikanaan ja kyllähän käynnistyivät bussit tulivat useasti tutuiksi aamuisin.
 
Takaisin
Ylös