M/S Silja Europa uudella reitillä

Tallink nähtävästi tajunnut laittaa uudemman laivan liikennöimään Turku-Tukholma-reittiä, jotta Viking Grace ei vie kaikkia asiakkaita.
Ja taisi tuo Europa kuluttaakin enemmän kuin Baltic Princess.
 
Tallink nähtävästi tajunnut laittaa uudemman laivan liikennöimään Turku-Tukholma-reittiä, jotta Viking Grace ei vie kaikkia asiakkaita.
Ja taisi tuo Europa kuluttaakin enemmän kuin Baltic Princess.

No nyt ne asiakkaat ainakin katoavat Viking Line:lle.
Ei Galaxy ja Princess pysty vastaamaan millään tasolla Gracen vetovoimaan ja tarjontaan.
Jopa viikkarin vanhemmat laivat ovat houkuttelevampia kuin Tallinkin sisarukset.
 
No nyt ne asiakkaat ainakin katoavat Viking Line:lle.

Jopa viikkarin vanhemmat laivat ovat houkuttelevampia kuin Tallinkin sisarukset.

TallinkSilja:n laivojen laatu on vain huonontunut.. Ennen Silja Line (nyk. TallinkSilja) oli se vähän "paremman luokan" -laiva, mutta nykyään se taitaa olla Viking Line. Olin viime vuoden puolelle M/S Serenadella ja olin järkyttynyt kuinka huonoon kuntoon laiva oli päässyt verrattuna Viking Line:n Gabriellaan tai Mariellaan...
 
Miten sen huomaa?

Siis yleinen huonokunto oli ihan silmin nähtävillä seinissä, käytävillä jne. Hyteissä löyty paljonkin ruostejälkiä jne. Melkein kannattaisi itse mennä katsomaan niin huomaisi. Ja tämä rapistuminenhan on sen jälkeen alkanut kun Silja Line meni virolaisten omistukseen. Tästä varmasti löytyy keskustelupalstoilta paljonkin juttua.
 
Koko Siljaa ei 2000-luvulla ole ollut kuin paperilla, Seacontainers omisti laivat. Nyt Tallink pikkuhiljaa onneksi häivyttää koko tuotemerkin.
Silja ei omistanut koskaan Europaa, vaan se oli vuokrattu.
 
Olen huomannut että jostain syystä Serenade vaikuttaa sisätiloiltaan Huonokuntoisemmalta, kuin Symphony. Pari vuotta sitten Menin Ruotsiin Syphonylla ja takaisin tulin Serenadella. Symphonyssa en tarkalleen huomannut mitään erikoisimpia jälkiä verrattuna Serenadeen. (Serenade on kyllä vain vuoden vanhempi kun Sypmhony). Olen kuullut huhun myös siitä, että nämä molemmat Siljan alukset aijotaan Peruskorjata ja kunnostaa parempaan kuntoon jossain vaiheessa.

http://www.youtube.com/watch?v=5puKhVNaJx8 - Video Europan ensimmäisestä lähdöstä
 
Viimeksi muokattu:
Komppaan kirjoittajia Siljan -siis nimenomaisesti Silja-brändin alla olevista- laivoista. Tallinkin väreissä olevat fartygit ovat toki huomattavasti uudempia kuin Siljan väreissä olevat, mutta se ei selitä koko totuutta: Silja oli vuosikymmenet Itämerellä se The Varustamo, vaikka laivat iäkkäitä olivatkin, mutta Tallinkin ostettua Siljan laivojen ulko- ja sisänäkö on rapistunut selvästi. Heräsin tähän todellisuuteen vuonna 2009, kun ajelin muutamaan kertaan Sympparilla ja kiinnitin kerta toisensa jälkeen huomion mitä erilaisimpiin repsottaviin ja ruostuneisiin yksityiskohtiin. Ihan hirveän syvälle internetin syövereihin ei tarvitse kajota löytääkseen tästä asiasta faktoja kuvien muodossa.
 
Tallink nähtävästi tajunnut laittaa uudemman laivan liikennöimään Turku-Tukholma-reittiä, jotta Viking Grace ei vie kaikkia asiakkaita.

Mitä tulee TallinkSiljan laivanvaihtoihin, sanoisin että nyt yritetään saada loppujakin asiakkaita karkoitettua TKU-STO-reitiltä Viking Linen (Gracen) kyytiin, kun Europa siirrettiin reitiltä pois.

TallinkSilja:n laivojen laatu on vain huonontunut.. Ennen Silja Line (nyk. TallinkSilja) oli se vähän "paremman luokan" -laiva, mutta nykyään se taitaa olla Viking Line. Olin viime vuoden puolelle M/S Serenadella ja olin järkyttynyt kuinka huonoon kuntoon laiva oli päässyt verrattuna Viking Line:n Gabriellaan tai Mariellaan...

Olen kanssasi täysin samaa mieltä, alkaa Viking Line olla todellakin se laadukkaampi valinta Itämerellä.

Nyt Tallink pikkuhiljaa onneksi häivyttää koko tuotemerkin.

Niin tämähän siis toteutuu periaatteessa näin: aina kun Siljan väreissä ja nimissä oleva laiva vaihdetaan Siljan reiteiltä Tallinkin reiteille, muutetaan laiva Tallinkin väreihin ja nimiin. Tosin päin vaihdettaessa saatetaan laivan kylkeen laittaa Silja Line -logo, mutta savupiipun logoa tai mitään muutakaan ei laivassa vaihdeta.
 
Silja Europan oli alunperin tilannut Vikinglinjan ruotsalainen osakuusvarustamo Slite. Yhtiö ajautui konkurssiin -90-luvulla ja silloin Silja osti vielä rakenteilla olllen laivan ja laittoi sen samalle reitille kuin se oli alunperin tarkoitetu. Myös ahvananmaalaisella Vikingin osakkuusyhtiöllä SF-Linella oli optio toiseen samanlaiseen laivaan, mutta sitä ei koskaan käytetty.
 
Silja Europan oli alunperin tilannut Vikinglinjan ruotsalainen osakuusvarustamo Slite. Yhtiö ajautui konkurssiin -90-luvulla ja silloin Silja osti vielä rakenteilla olllen laivan ja laittoi sen samalle reitille kuin se oli alunperin tarkoitetu. Myös ahvananmaalaisella Vikingin osakkuusyhtiöllä SF-Linella oli optio toiseen samanlaiseen laivaan, mutta sitä ei koskaan käytetty.

Europahan on niin sisä- kuin ulkotiloiltaan täysverinen Viikkari. Alla pari linkkiä Viking Europan kuviin:
http://estoniahj.bloggsida.se/files/2011/09/Europa02fof.jpg
http://www.simplonpc.co.uk/Viking-Line/Europa02fof.jpg
 
Siis yleinen huonokunto oli ihan silmin nähtävillä seinissä, käytävillä jne.

Tietysti matkustaja näkee "kakun kermavaahdon" ja tekee siitä omat päätelmänsä.
Kuitenkin Hel-Sto ja Euroopan aikataulut ovat niin löysiä pitkine satamaoloaikoineen, että niitä pystytään huoltamaan paljon paremmin kuin Turun laivoja jotka seilaavat ympäri vuorokauden. Laivoissa on neljä pääkonetta ja ei juuri koskaan käytetä kuin kolmea konetta, joten yksi kone voi olla hyvin täyshuollossa. Maalaukset ovat helppo tehdä satamassa jne.
 
Tietysti matkustaja näkee "kakun kermavaahdon" ja tekee siitä omat päätelmänsä.
Kuitenkin Hel-Sto ja Euroopan aikataulut ovat niin löysiä pitkine satamaoloaikoineen, että niitä pystytään huoltamaan paljon paremmin kuin Turun laivoja jotka seilaavat ympäri vuorokauden. Laivoissa on neljä pääkonetta ja ei juuri koskaan käytetä kuin kolmea konetta, joten yksi kone voi olla hyvin täyshuollossa. Maalaukset ovat helppo tehdä satamassa jne.

Millainen voimansiirto Europassa (ja muissa 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alun välillä tehdyissä laivoissa) on? Azipodiahan ei vielä tuolloin rakennettu suuriin aluksiin, joten kaiketi niissä jonkinlainen hydraulinen systeemi sitten on. Mikähän lie moisten hyötysuhde verrattuna sähköiseen voimansiirtoon?
 
Takaisin
Ylös