Viestiketju: M/S Silja Europa uudella reitillä

Alunperin kirjoittanut Hape

Silja Europan oli alunperin tilannut Vikinglinjan ruotsalainen osakuusvarustamo Slite. Yhtiö ajautui konkurssiin -90-luvulla ja silloin Silja osti vielä rakenteilla olllen laivan ja laittoi sen samalle reitille kuin se oli alunperin tarkoitetu. Myös ahvananmaalaisella Vikingin osakkuusyhtiöllä SF-Linella oli optio toiseen samanlaiseen laivaan, mutta sitä ei koskaan käytetty.

Selvennetään nyt ihan ensiksi, että Europa oli tarkoitettu nimenomaan Helsinki-Tukholma -reitille (jolle Silja sen siis ensiksi asetti). Toisekseen Silja ei ostanut alusta vaan vuokrasi sen rakentajatelakka Meyer Werftin muodostamalta yhtiöltä (tässä vaiheessa Siljan omistajalla EffJohnilla meni jo niin huonosti, ettei sillä varaa ostoksiin ollut). Siljasta tuli myöhemmin vähemmistöosakas Europan omistajayhtiössä ja 2002-2006 Silja silloinen omistaja Sea Containers osti loput yhtiöstä. Silja Europa Oy siirettiin kokonaan Siljan omistukseen vasta 2006 Tallinkin ostaessa Silja Linen liikenteen Sea Containersilta.

SF Linen optiosta Europan sisareen en ole koskaan kuullut - siitä ei esimerkiksi ole mainintaa Vikingin 50-vuotishistoriikissa, joka kyllä muuten varsin ansiokkaasti kertoo myös toteutumatta jääneistä projekteista.

Millainen voimansiirto Europassa (ja muissa 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alun välillä tehdyissä laivoissa) on?

Mekaaninen voimansiirto. Neljä keskinopeaa pääkonetta, kytkettynä alennusvaihteiden kautta kahteen säätölapapotkuriin. Tehontarpeen ja ohjailutilanteen mukaan tätä systeemiä voidaan sitten käyttää erilaisilla variaatioilla, koneita voi olla käytössä akselia kohden joko yksi tai kaksi. Tehonsäätö tapahtuu joko ns. kombinaattorin kautta, jolloin muutetaan sekä koneiden kierroksia, että potkurin lapakulmia, tai vaihtoehtoisesti ajamalla koneita vakiokierroksilla ja säätämällä vain lapakulmia.

Tämäntyyppinen perusratkaisu on valtaosassa maailman suurista autolautoista ja esim. myös monissa ro-ro -rahtilaivoissa. Myös kahden koneen mallia löytyy. Säätölapapotkureilla saavutetaan hyvä ohjailukyky, hyötysuhde on aina jonkin verran huonompi verrattuna vastaavaan kiintolapapotkuriratkaisuun (mekaanisella voimansiirrolla). Sähköisen voimansiirron hyötysuhteen kasvaminen on ymmärtääkseni tapahtunut vasta viime vuosikymmenillä.

Sähkövoimansiirrolla varustetun laivan kokonaishyötysuhdetta nostaa myös siirtyminen ns. voimalaitosratkaisuun, eli kaikki laivan tarvitsema sähkö tuotetaan pääkoneilla, eikä erillisiä apukoneita enää tarvita. Tätä on sovellettu risteilyaluksissa jo jonkin aikaa, ja nyt esim. myös Gracessa.

Miksi siinä ei ole ruoripotkureita, en tiedä.

Azipodeja (tai muidenkaan valmistajien ruoripotkureita...) ei tosiaan autolautoissa liiemmin ole. Syynä on Azipodin ohjaus- ja jäähdytyskoneiston korkeussuunnassa vaatima tila. Autolautan rungonmuodosta johtuen peräsinkonehuone on melko matala, ja podin koneistot eivät yksinkertaisesti mahdu sinne, kun suoraan yläpuolella tulee vastaan autokansi.

Graceenkin tiettävästi olisi kyllä podit alunperin haluttu, mutta realiteetit tulivat vastaan.

Jokunen kuva Silja Europan saapumisesta Helsinkiin eilen: http://kships.blogspot.fi/2013/01/si...uary-2013.html

Alunperin kirjoittanut KaMeWa

Azipodeja (tai muidenkaan valmistajien ruoripotkureita...) ei tosiaan autolautoissa liiemmin ole. Syynä on Azipodin ohjaus- ja jäähdytyskoneiston korkeussuunnassa vaatima tila. Autolautan rungonmuodosta johtuen peräsinkonehuone on melko matala, ja podin koneistot eivät yksinkertaisesti mahdu sinne, kun suoraan yläpuolella tulee vastaan autokansi.

Autolauttojen azipodien puutetta olen miettinyt minäkin, nyt asia selvisi. Kiitokset siitä. Tosin, muistanko ihan omiani vai eikö yksi ensimmäisistä ruoripotkurilaivoista ollut japanilainen autolautta?

Alunperin kirjoittanut Kaid

Autolauttojen azipodien puutetta olen miettinyt minäkin, nyt asia selvisi. Kiitokset siitä. Tosin, muistanko ihan omiani vai eikö yksi ensimmäisistä ruoripotkurilaivoista ollut japanilainen autolautta?

Kiitti samoin joo KaMeWalle. Mainittakoon, että Azipodien historia on varsin mielenkiintoinen: koko homma on lähtenyt alunperin liikkeelle Helsingin metrosta ja Pitäjänmäen Strömbergistä, josta se jatkojalostui Sv1:n ja Dr16:n kautta laivojen invertterikäyttöihin. Moni ei tätä muista, mutta todellakin Helsingin metro on ollut suurien oikosulkumoottoreiden koekenttä ja mikä hienointa, Helsingin metro on edelleen yksi maailman täsmällisimmistä joukkoliikennejärjestelmistä.

Aika hyvä meriitti meille suomalaisille. Lätkästä tuttu juttu: aina kun voitetaan, me suomalaiset voitamme - aina kun MM-joukkue häviää, niin silloin joukkue häviää, emme me muut suomalaiset; tässäkin Strömppa ja me suomalaiset voitimme. Vaan miten olisi ollut, mikäli invertterikäyttö suurissa moottoreissa olisi Strömbergin keksinnön osalta epäonnistunut? Strömberg olisi hävinnyt, emme me suomalaiset. Ei kukaan ole enää vuosiin puhunut Suomesta Nokialandiana. Miksi? Voit lukea edeltä syyn tälle.

Alunperin kirjoittanut Hape

silloin Silja osti vielä rakenteilla olllen laivan

Vuokrasi, EI KOSKAAN omistanut. Conttishippi osti Europan 2002 kun telakka halus vuokrata sen Stenalle.

http://www.valkeatlaivat.net/laivast...1993/index.htm tosta lisätietoa. Stena juttua ei ole, sen ongin ruotsalaisfoorumilta.

Alunperin kirjoittanut JSL

Vuokrasi, EI KOSKAAN omistanut. Conttishippi osti Europan 2002 kun telakka halus vuokrata sen Stenalle.

Mites laivojen vuokraus- tai leasing-homma oikein menee? Millaiset tahot sitä rahoittavat? Tossahan täytyy olla aivan järkyttävät pääomat taustalla, paljon, paljon suuremmat kuin lentokonevuokrausbisneksessä. Toimiiko homma niin, että nimi tuohon kohtaan sopimusta ja laiva on sun seuraavat 24 kuukautta.

"Palautat sitten parin vuoden päästä laivan ja paperin tuonne meidän kakkosluukulle. Tsemppiä yrittäjyyteen, pidä lippu korkealla ja kaikkea hyvää jatkossa!"

Alunperin kirjoittanut Kaid

SF Linen optiosta Europan sisareen en ole koskaan kuullut - siitä ei esimerkiksi ole mainintaa Vikingin 50-vuotishistoriikissa, joka kyllä muuten varsin ansiokkaasti kertoo myös toteutumatta jääneistä projekteista.

Mun ymmärtääkseni SF-Linen Cinderellan oli tarkoitus olla Sliten Europan parina Helsinki-Tukholma reitillä ja vanhat Mariella ja Olympia joko myydä tai vuokrata pois tai siirtää jollekin toiselle reitille, mahdollisesti "oikeaan" risteilykäyttöön tai Leningrad -reitille tai mahdollisesti Suomi-Saksa reitille.

Olin niihin aikoihin kun Cinderellaa juuri oltiin ottamassa liikenteeseen eräässä infotilaisuudessa jossa kerrottiin että uudet isot laivat tulevat nimenomaan pääkaupunkilinjalle. Ennen Sliten konkkaa tosin Viikkarilla oli 3 laivaa Hki-Stokis reitillä, sen piti tosin olla väliaikaisrtakaisu, mutta paletti piti laittaa uusiksi kun konkka tuli. Onko muuten pian 28 vuotias Mariella vanhin matkustajapaatti Suomi-Ruotsi liikenteessä nykyään vai onko vanhempia? Sea Windhan ei taida ottaa matkustajia vai ottaako, ja onko Eckeröllä jotain vanhoja Papenburg-systereitä vielä käytössä Ahvenanmaa-ruotsi välillä?

t. Rainer

Viikkarin pressissä mainittiin silloin pari viikkoa sitten, että NG LI keskittyy jatkossa pääreitteihinsä, Tku-Sto ja Hki-Tll-väleihin siis. Voin jostain yrittää kaivaa tämän lausunnon, mutta just nyt ei ehdi, kun Facebookissa on hyvät keskustelut menossa...

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Onko muuten pian 28 vuotias Mariella vanhin matkustajapaatti Suomi-Ruotsi liikenteessä nykyään vai onko vanhempia? Sea Windhan ei taida ottaa matkustajia vai ottaako, ja onko Eckeröllä jotain vanhoja Papenburg-systereitä vielä käytössä Ahvenanmaa-ruotsi välillä?

Mariellaa vanhempi lautta länsinaapurin liikenteessä löytyy samalta varustamolta; monella reitillä hyvin palvellut veteraani M/S Rosella. Tai siis nythän se viettää talven liikenteestä suunniteltua taukoa Virossa, mutta kuitenkin.
Ikä on vain numeroita kun aluksista on pidetty aina hyvää huolta. Moni paljon uudempi kippo on huonommassa kunnossa kuin esim.Mariella.

Papenpurgilaiset on tainneet siirtyä ajelemaan hieman eksoottisimpiin kohteisiin ja lieneekö jokunen laitettu jo nauloiksikin?

Muistinpa aiheeseen liittyen, että nythän on aloittanut uusi varustamo ajamaan Vaasasta Uumajaan. Alus on nimeltään Wasa Express ja on kulkenut reitillä aikaisemminkin. Se on iältään Rosellan luokkaa.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Mun ymmärtääkseni SF-Linen Cinderellan oli tarkoitus olla Sliten Europan parina Helsinki-Tukholma reitillä ja vanhat Mariella ja Olympia joko myydä tai vuokrata pois tai siirtää jollekin toiselle reitille, mahdollisesti "oikeaan" risteilykäyttöön tai Leningrad -reitille tai mahdollisesti Suomi-Saksa reitille.

Olympian osalta oltiin jo ehditty sopia laivan vuokraamisesta P&O Ferriesille, mikä sitten toteutuikin - aluksen omistajaksi vaan tuli Sliten konkurssin jälkeen Irish Ferries. Mariellasta ei ole ainakaan minulla tietoa siitä, mitä laivalla oli tarkoitus tehdä. Todennäköisesti Cinderella olisi tosiaan ottanut sen paikan Helsinki-Tukholma -linjan vakiolaivana. Alkujaan Cinderellan valmistuessa Viking suunnitteli (huhujen mukaan) uuden linjan avaamista Helsingistä Norrköpingiin Mariellalla, mutta tämä jäi toteutumatta. Suomi-Saksa -välille Mariella olisi ollut aivan liian matkustajapainotteinen.

Alunperin kirjoittanut Mikle

Mariellaa vanhempi lautta länsinaapurin liikenteessä löytyy samalta varustamolta; monella reitillä hyvin palvellut veteraani M/S Rosella. Tai siis nythän se viettää talven liikenteestä suunniteltua taukoa Virossa, mutta kuitenkin.

Tosin Rustella ei ole ajanut koko ikäänsä Suomen ja Ruotsin välillä, se kun kävi muutaman vuoden ajan Helsinki-Tallinna -linjalla. Mariella on pisimpään yhtäjaksoisesti Suomesta Ruotsiin liikennöinyt laiva ja myös pisimpään yhtäjaksoisesti samalla linjalla kulkenut laiva.

Alunperin kirjoittanut Mikle

Papenpurgilaiset on tainneet siirtyä ajelemaan hieman eksoottisimpiin kohteisiin ja lieneekö jokunen laitettu jo nauloiksikin?

Papenburgereita ei tosiaan enää Eckerönkään liikenteessä ole pariin vuoteen ollut. Alustyypille tuli kuitenkin kunnoitettavat yli 30 vuotta käyttöikää Suomen ja Ruotsin välillä. Ja kyllä, useampikin papenburgeri on romikselle purjehtinut - tosin sinne menivät ensimmäisenä Meksikon liikennettä varten rakennetut kappaleet, eivät Itämeren burgerit.

Alunperin kirjoittanut Mikle

Muistinpa aiheeseen liittyen, että nythän on aloittanut uusi varustamo ajamaan Vaasasta Uumajaan. Alus on nimeltään Wasa Express ja on kulkenut reitillä aikaisemminkin. Se on iältään Rosellan luokkaa.

Taitaa olla vuoden nuorempi, muistaakseni toimitettiin pari päivää Siljan Finlandian jälkeen eli vuonna 1981 (kun Rosella on vuodelta 80).

Alunperin kirjoittanut KaMeWa

Azipodeja (tai muidenkaan valmistajien ruoripotkureita...) ei tosiaan autolautoissa liiemmin ole. Syynä on Azipodin ohjaus- ja jäähdytyskoneiston korkeussuunnassa vaatima tila. Autolautan rungonmuodosta johtuen peräsinkonehuone on melko matala, ja podin koneistot eivät yksinkertaisesti mahdu sinne, kun suoraan yläpuolella tulee vastaan autokansi.

Graceenkin tiettävästi olisi kyllä podit alunperin haluttu, mutta realiteetit tulivat vastaan.

Tää alkoi kiinnostaa vielä hivenen. Miten Azipodien jäähdytys on toteutettu? Eikö jäähdytys toimi merivedellä? Ja miksi ne vaativat niin paljon tilaa pystysuunnassa?