Henkilöautojen hyvät ja huonot puolet

Liittynyt
27 Helmikuu 2006
Viestit
1
Mitä hyvää ja mitä huonoa henkilöautoissa on? Itselleni ei tullut paljoa mieleen mutta toivottavasti teille tulisi enemmän.

Hyvät puolet:
  • mukavampi kuin joukkoliikennekulkuneuvot
  • voi ajaa minne ja mihin tahansa aikaan haluaa
  • erittäin hyvä vaihtoehto joskus kuten maaseuduilla (pitkät välimatkat)
Huonot puolet:
  • saasteet
  • kallis
 
Hyviä puolia lisäksi:
  • Voi ottaa mukaan enemmän tavaraa
Huonoja puolia lisäksi:
  • Pitää etsiä pysäköintipaikka
  • Asiointiliikenteessä pysäköintipaikan takia erittäin sitova matkustusmuoto.
 
mendal sanoi:
  • mukavampi kuin joukkoliikennekulkuneuvot
Tästä olen isokokoisena eri mieltä. Taskuista täytyy löytyä paalua aika tavalla, että voi ostaa henkilöauton, jossa on kunnolla tilaa. Nykypäivän junissa ja busseissa on paljon paremmin tilaa. Jos jalat puutuvat, voi aina nousta seisomaan. Jos jalat puutuvat henkilöautossa, täytyy yleensä pysähtyä tai sitten vain kärsiä.

Satunnaisella keskustamatkalla talvipäivänä auton mukavuus on myös kyseenalainen, kun se ei ehdi lämmetä koko matkan aikana. Bussi sen sijaan on lämmin lukuunottamatta aivan aamun ensimmäisiä lähtöjä. Auton nopeampaa matka-aikaa kompensoi se, että se täytyy ensin kaivaa esiin lumihangesta ja raaputtaa ikkunat puhtaiksi.
 
Autoja on niin monenlaisia, ja kaikki joukkoliikennevälineetkään eivät ole mukavuudeltaan samantasoisia.

Yhdistäviä tekijöitä liikennemuodoille ovat kuitenkin seuraavat:

Hyvä puoli henkilöautossa on se että saa valita (useimmissa tapauksissa) matkaseuransa. Joukkoliikenteessä on kyydissä aina joku matkustaja joka ei osaa käyttäytyä ja huomoida toisia matkustajia riittävän hyvin, ja asialle ei taideta yksinkertaisesti voida mitään.

Huono puoli henkilöautossa on se, että jos ajaa itse eikä saa ketään muuta kuskiksi, ei saa olla päihdyttävien aineiden vaikutuksen alaisena. Tällä on joskus merkitystä vapaa-ajan viettoa suunniteltaessa. Pakkoautoilu voi näinollen rajoittaa liikkumista.

Henkilöautossa on huonoa myös turvallisuuden tunteen puute joskus, esim ruuhkaisilla tieosuuksilla jossa autot ajavat peräkanaa tappituntumalla, ja rekkakuskit ja muut ammattiautoilijat ja kokeneet kuskit "ottavat koko tien haltuunsa". Lisäksi kolaritilanteissa, vaikka vahingot rajoittuisivat vain aineellisiin vahinkoihin, kaikki osapuolet kärsivät, koska vaikka vakuutukset korvaavat, niin kolariin joutuneen auton jälleenmyyntiarvo alenee aina, oli syyllinen sitten kumpi osapuoli tahansa.
 
Hyvää:
  • Nopea
  • Joustava
  • Tavarankuljetusmahdollisuus
  • Ei tarvitse nähdä muita ihmisiä
  • Ei tarvitse välittää tariffirajoista tai lippujärjestelmistä
Huonoa:
  • Edistää kasvihuoneilmiötä
  • Aiheuttaa meluhaittoja
  • Teiden rakentaminen pilaa luontomaisemia
  • Kuolema- ja vammautumisriski paljon suurempi joukkoliikenteeseen nähden
  • Autoistuminen edistää liikalihavuutta
  • Ei voi jaloitella matkan pysähtymättä
  • Pitkät ajomatkat rasittavia
  • Ikkunoiden raapiminen talvisin
  • Rahanmeno
  • Pysäköintipaikan löytäminen
 
"Vanha ketju" mutta vasta nyt sattui silmään.
Ekologiaan ja yksityisautoilun kalleuteen puuttumatta täytyy todeta, että ns. iltavuorolaiselle henkilöauto on Helsingissäkin ehdoton vaihtoehto.
Työmatkani "Pasilan suolta" Itä-Helsinkiin ei ole kilometreissä pitkä. Mutta illalla 22 jälkeen se kestää 45 min - 1.30 min julkisilla (2 vaihtoa) riippuen siitä miten raskas kaasujalka bussinkuljettajilla on. Ja se vaihtelee kovasti, uskokaa tai älkää.
Jos sama matka henkilöautolla kestää max. 15 min niin tuskin kannattaa miettiä kumman valitsee jos henkilöauto on käytettävissä. Eihän ajansäästö (eli vapaa-ajan lisääntyminen) ole kovin paljon per päivä. Mutta entäpä per työvuosi.
Mielelläni käyttäisin julkisia. Mutta kun henkilöauto on käytettävisä, olisi hulluutta olla sitä käyttämättä.
Odotan kovasti syksyllä alkavaa Jokeri-liikennettä. Siinä saattaisi olla vaihtoehto. Mutta aikatauluthan sen sitten ratkaisevat.
 
Albert sanoi:
Eihän ajansäästö (eli vapaa-ajan lisääntyminen) ole kovin paljon per päivä. Mutta entäpä per työvuosi.

Kertoisitko, miten säästät tuota aikaa työvuositasolla? Minä kun en ole siihen kyennyt ja kuljen siksi paljon mieluummin joukkoliikenteellä vuorotyöhön säästäen sievoisen summan rahaa työvuodessa. Rahan säästäminen kun on mahdollista. En tosin saa enempää vapaa-aikaa, mutta välitön vaikutus sillä vapaa-aikaani kuitenkin on.
 
Lauri Räty sanoi:
Kertoisitko, miten säästät tuota aikaa työvuositasolla? Minä kun en ole siihen kyennyt ja kuljen siksi paljon mieluummin joukkoliikenteellä vuorotyöhön säästäen sievoisen summan rahaa työvuodessa. Rahan säästäminen kun on mahdollista. En tosin saa enempää vapaa-aikaa, mutta välitön vaikutus sillä vapaa-aikaani kuitenkin on.
Tähän sisältyy tärkeä kysymys: Mikä on ajan arvo ja sen mittari?

On selvä, että jos ajaa autolla jonkin matkan ja sitten tehdään tien oikaisu ja autolla ajamiseen kuluva aika lyhenee, siitä on etua. Mutta aika ei ole samaa ja saman arvoista, jos se on käytettävä auton ajamiseen tai joukkoliikenteessä matkustaen lukemiseen tai lepoon.

Tiedän voivani hurjastella kotoota Otaniemeen autolla parhaimmillaan noin 20 minuutissa (pysköintipaikalle), joskin realistinen aika on 35-45 minuuttia (perille laitokselle). Joukkoliikenteellä menee 45-60 minuuttia (perille laitokselle) ja on vaihdettava kahdesti.

Aamulla voin vaikka lukea, ja olen jopa tehnyt harjoituksia matkalla. Iltaisin usein panen silmät kiinni ja lepään. Ajatus autolla ajamiseta joko Kehä 1:n tai keskutan ruuhkissa on vastenmielinen. Enkä halua sitä pahaa oloa jonka liikenteen stressi tuottaa.

Autolla ajamisen aika on lähes aina menetettyä aikaa, ellei kuljettaja todellakin halua ajaa ja nauti ja koe mielihyvää ajamisesta. Ruuhkaliikenteestä sitä on kuitenkin vaikea uskoa. Sen sijaan joukkoliikenteessä vietetty aika ei ole aina menetettyä aikaa. Parhaimmassa tapauksessa se on voitettua aikaa (tulee tilaisuus rentoutua).

Albertin tilanne vuorotyön kanssa on tietenkin vähän eri asia. Menee minullakin vaikeaksi, kun päivä venyy yli klo 20:n. Joukkoliikennematka pitenee ratkaisevasti ja muuttuu epävarmaksi, autolla ajoon liittyvät kielteiset tekijät sen sijaan vähenevät liikenteen vähentyessä.

Sitten on tietenkin se kustannuspuoli. Joukkoliikenteen rajaton käyttöoikeus maksaa saman verran kuin auton vakuutus. "Bensan hinta" joukkoliikenteessä on siis puhdas nolla.

Antero
 
Antero Alku sanoi:
Autolla ajamisen aika on lähes aina menetettyä aikaa, ellei kuljettaja todellakin halua ajaa ja nauti ja koe mielihyvää ajamisesta. Ruuhkaliikenteestä sitä on kuitenkin vaikea uskoa. Sen sijaan joukkoliikenteessä vietetty aika ei ole aina menetettyä aikaa. Parhaimmassa tapauksessa se on voitettua aikaa (tulee tilaisuus rentoutua).

Tartuin tähän asiaan, koska se on mielestäni merkittävämpi kuin näistä keskusteluista yleensä tulee ilmi. Sikäli kuin autoilevia ihmisiä tunnen, he nimenomaan pitävät ajamisesta, autoilu on osa elämää ja itsestäänselvyys, ja ruuhkat koetaan vain välttämättömänä pahana. Vähän aikaa sitten taisi olla jossain lehdessä artikkeli HKL:n markkinointikampanjasta, jossa todettiin että haasteellisin kohderyhmä on 30 - 50 -vuotiaat miehet, jotka nauttivat autolla ajamisesta.

Itse en pysty esim. lukemaan bussissa enkä ratikassa, koska siitä seuraa matkapahoinvointia. Parhaimmillaan matkustaminen on maisemien katselua, huonoimmillaan huutavien lasten kuuntelua ja toisten ihmisten kännykkäpuheluiden seurantaa. On pakko myöntää, että mieluummin istuisin ruuhkassa ilmastoidussa autossa, missä on hiljaista ja mukava penkki, mutta en sitä tee, koska tiedän liian paljon liikenteen ongelmista ja ympäristöasioista kokonaisuutena. Autofanit eivät tiedä, ja valitsevat tunteella autoilun. Ehkä valitsisivat toisin, jos ottaisivat laskimen käteen. Ja siltikin monet päätyvät tulokseen, että mitä enemmän ajaa, sen halvemmat kilometrit.

Aika paljon saa tehdä, että tuohon autoilijaryhmään vaikutetaan.
 
enqvisti sanoi:
Tartuin tähän asiaan, koska se on mielestäni merkittävämpi kuin näistä keskusteluista yleensä tulee ilmi. Sikäli kuin autoilevia ihmisiä tunnen, he nimenomaan pitävät ajamisesta, autoilu on osa elämää ja itsestäänselvyys, ja ruuhkat koetaan vain välttämättömänä pahana.
Tämä on hyvä pointti. Tosin täytyy oivaltaa, ettei tämäkään varamasti kaikkia koske. Eikä joukkoliikenteenkään tavoite ole saada kaikkia autoista joukkoliikenteeseen.

Kiintoisa näkökohta tämän autoliusta pitämisen kannalta on se, että meillä tieliikenteen investoinnit perustuvat täysin päinvastaiseen uskomukseen tai väitteeseen. Eli juuri siihen, että autolla ajamiseen kuluvan ajan vähentäminen on hyvä ja arvokas asia, koska tämä aika kuluu hukkaan.

Jos autoilijat nimenomaan haluavat ajaa autoa, silloinhan autolla ajamisen väheneminen ei ole hyöty vaan haitta. Ja silloin tieinvestoinnin tuoma autolla ajamiseen kuluvan ajan lyhennys pitää joko jättää huomiotta tai laskea peräti rahassa mitattavaksi haitaksi.

Syntyy siis kysymys siitä, mikä osuus on autoilusta pitäviä ja mikä autoa pakosta käyttäviä ja haluttomia. Ja edelleen, onko näille molemmille ajan muutos saman arvoinen. Jos esim. puolet haluaa ja puolet ei halua autoilla ja ajan lisäys tai vähennys on molemmille saman arvoinen rahana mitattuna, tieinvestoinnilla ei ole aikaan perustuvia rahassa mitattavia vaikutuksia vapaa-aikana tapahtuvan autoilun osalta. Jos nämä vaikutukset jäävät pois, mikään tieinvestointi ei ole kannattava sillä tavoin kuin kannattavuus nykyään arvioidaan.

Antero
 
Minä olen yksi autoilusta pitävä, mutta mieluiten teen sen bussilla ja matkustajia palvelleen. Kun allani on hyvälaatuinen kaupunkibussi (yksi suosikeistani on Volvo B10BLE/Carrus City L) on työnteko sillä miellyttävää ja sen käsittely suorastaan nautittavaa. Samalla siitä saa jopa palkkaa.

Arvostan myös laadukkaita ja taloudellisia henkilöautoja (merkkejä mainitsematta) ja niiden vaivatonta sekä muista riippumatonta käyttöä. Tilava farmariauto, jossa on hieman "poweriakin", on kieltämättä huokutteleva vaihtoehto täällä Fuzhoussakin kaksilapsisen perheen kulkemiseen. Mutta fossiilipohjaiset polttonesteet kallistuvat täälläkin ja toivottavasti tulevaisuudessa tulee joitain vaihtoehtoja niille.

Joillekin henkilöauto saattaa olla ainoa vaihtoehto ja jotkut haluavat ajaa vain niillä. En minä heitä tuomitse, jokainen tehkööt omat valintansa. Pakottamalla ei saada lisää maksavia asiakkaita joukkoliikenteeseen, ainoastaan vihaisia kansalaisia. Joukkoliikenteestä pitää tehdä nopea, houkutteleva, mukava ja myös edullinen, että se voittaa tuollaisen 30-50-vuotiaan miehen mukavuudenhalun ja todella antaa vaihtoehdon. Siihen on varmasti vielä pitkä matka. Näitä kampanjoitahan on ajoittain ollut ja muistankin erään tuohon ryhmään kuuluneen miehen vastauksen haastattelijalle autonsa ratin takaa. "Mä olen herrasmies: jätän joukkoliikenteen naisille ja lapsille.": hän totesi naurahtaen.
 
Viimeksi muokattu:
Aikaisempaan viestiini: Yli 30 vuotta työelämässä olleena arvostan vapaa-aikaa aina vain enemmän. Varmaan oli väärin sanoa, että säästän aikaa. Mutta vapaa-aika lisääntyy. Ja olen valmis sittä maksamaankin. En käytä henkilöautoa periaatteesta enkä vapaa-ajan liikkumiseen ollenkaan. Mutta en myöskään periaatteesta käytä joukkoliikennettä. Sen täytyy tarjota "järkevä matka-aika" suhteessa matkan pituuteen. Jos voisin olla varma, että kotimatkaan illalla busseilla riittää 45 min., valitsisin ilman muuta bussin. Mutta en halua seistä Pasilan aseman pysäkillä iltamyöhällä esim. pakkasviimassa rankan työpäivän jälkeen 20 minuuttia. (Näin bussi 22:sta 58B:n perävalot.) Vihdoin kun 58B tulee iUtäkeskukseen näen kuinka "liityntäbussini" juuri lähti. 20 tai 30 minuuttia odottamista lisää. Itiksessä pääsee kuitenkin sentään sisälle lämpimään.
Voisi mennä 22:lla Sörnäisiin. Joo mutta se ei paljon auta. Taitaa 22 olla Suomen hitaimpia linjoja reittinsä takia.
Joka syksy kun tulee uusi aikataulukirja, tutkin sen tarkkaan ja teen jopa "koeajoja". Vielä ei ole ns. natsannut. Nyt odottelen kovasti tulevan Jokerin aikataulutietoja.
Kyllä henkilöauto puolustaa paikkaansa silloin kun joukkoliikenne ei.
 
Albert sanoi:
Joka syksy kun tulee uusi aikataulukirja, tutkin sen tarkkaan ja teen jopa "koeajoja". Vielä ei ole ns. natsannut. Nyt odottelen kovasti tulevan Jokerin aikataulutietoja.

Kannattaa kokeilla Reittiopasta ja HKL:n Omat Lähdöt-palvelun asentamista kännykkään. Reittioppaalla löytää sopivan reitin, Omat Lähdöt näyttää itselle sopivien bussien aikataulut tietyllä pysäkillä. Kaikilla ratikkalinjoilla ja joillain bussilinjoilla järjestelmä seuraa reaaliaikaisesti kulkuvälineen liikettä ja tekee sen perusteella ennusteen, milloin kulkuväline on pysäkillä. Oikein näppärä ohjelma. Jos on uudehko kännykkä, Reittiopas toimii myös kännykkäversiona. Ei tarvitse odotella suoraa linjaa, jos vaihdollinen yhteys on aikaisemmin perillä.
 
Nuo kännykkäjutut ovat nyt kuitenkin ihan aikuistenoikeesti sellaista lisähuviketta. Ei "nallea" näpylöimällä, kuten ruotsinkieliset lemmikkiään joskus kutsuvat, ei sieltä mitään uutta vuoroa tule ja synny, jota ei jo oikeasta kunnon alkuperäisestä painetusta aikataulujulkaisusta olisi selailemalla löytynyt. Jos yhteyksiä ei ole, niin ei niitä ole, vaikka kuinka kapulaa hiplaisi.

Ymmärrän hyvin Albertin ongelman. Tuohon mainittuun iltamyöhään aikaan pitkän työrupeaman jälkeen kuka tahansa haluaa lähteä kotiinsa koisimaan mahdollisimman nopeasti, koska useimmiten tuollaisen työvuoron jälkeen saattaa olla edessä toinen, yhtä kammottavan aikainen edessä. Pöhkö se on joka haluaa siinä vaiheessa ryhtyä seikkailemaan linjalta toiselle tai kolmannellekin ympäri kaupunkia. Silloin vaaditaan suoria järkeviä yhteyksiä aasta beehen ja useimmiten sellaisen tarjoaa vain oma, jo kaikista maksuista ja vakuutuksista aiemmin selvitetty auto, joka vie perille problemaattisistakin yhteysväleistä alle aikayksikön. Harmittavinta siinä on vain se, että "valoisan aikana" töihin mennessään olisi kenties voinut hyödyntää vain valtaväestöä palvelemaan suunniteltua joukkoliikennettä. Mutta koska paluu on poikkeavaan aikaan, maantielle on painettava omalla autolla myös silloin kun olisi tarjolla kunnollistakin joukkoliikennettä.
 
Compact sanoi:
Harmittavinta siinä on vain se, että "valoisan aikana" töihin mennessään olisi kenties voinut hyödyntää vain valtaväestöä palvelemaan suunniteltua joukkoliikennettä.

Tähän toisi ratkaisun kattava autopooli, jossa voisi ottaa auton käyttöön ympäriinsä sijoitetuilta parkkipaikoilta ja palauttaa sen minne tahtoo. Jatkaa sitten sieltä vaikka joukkoliikenteellä. City Car Clubillahan on tämän tapainen järjestelmä käytössä. Tämä olisi todella näppärä heille, jotka joutuvat menemään töihin tai palaamaan töistä aikaan, jolloin liikennekysyntä on niin vähäistä, ettei ole mieltä ajattaa busseja.

Öiseen aikaan voitaisiin harkita kutsuohjattuja pikkubusseja, jonka voisi tilata etukäteen ja se poimisi kyytiin kaikki samalta suunnalta tulevat. Jos vaihto olisi tarpeen, se olisi aikataulutettu niin, että toiseen suuntaan lähtee heti auto vaihtopaikalta. Vaihdolle voi olla tarvetta, jos on kysyntää kahdelta tai kolmelta suunnalta, joka kohdistuu yhteen liikennesuuntaan ja laittaa nämä matkustajat suoraan yhteen autoon, ilman että turhaan ajatettaisiin useamman kuskin ja auton voimin heitä perille.
 
Takaisin
Ylös