Viestiketju: Henkilöautojen hyvät ja huonot puolet

Alunperin kirjoittanut mendal

• mukavampi kuin joukkoliikennekulkuneuvot

Tästä olen isokokoisena eri mieltä. Taskuista täytyy löytyä paalua aika tavalla, että voi ostaa henkilöauton, jossa on kunnolla tilaa. Nykypäivän junissa ja busseissa on paljon paremmin tilaa. Jos jalat puutuvat, voi aina nousta seisomaan. Jos jalat puutuvat henkilöautossa, täytyy yleensä pysähtyä tai sitten vain kärsiä.

Satunnaisella keskustamatkalla talvipäivänä auton mukavuus on myös kyseenalainen, kun se ei ehdi lämmetä koko matkan aikana. Bussi sen sijaan on lämmin lukuunottamatta aivan aamun ensimmäisiä lähtöjä. Auton nopeampaa matka-aikaa kompensoi se, että se täytyy ensin kaivaa esiin lumihangesta ja raaputtaa ikkunat puhtaiksi.

Autoja on niin monenlaisia, ja kaikki joukkoliikennevälineetkään eivät ole mukavuudeltaan samantasoisia.

Yhdistäviä tekijöitä liikennemuodoille ovat kuitenkin seuraavat:

Hyvä puoli henkilöautossa on se että saa valita (useimmissa tapauksissa) matkaseuransa. Joukkoliikenteessä on kyydissä aina joku matkustaja joka ei osaa käyttäytyä ja huomoida toisia matkustajia riittävän hyvin, ja asialle ei taideta yksinkertaisesti voida mitään.

Huono puoli henkilöautossa on se, että jos ajaa itse eikä saa ketään muuta kuskiksi, ei saa olla päihdyttävien aineiden vaikutuksen alaisena. Tällä on joskus merkitystä vapaa-ajan viettoa suunniteltaessa. Pakkoautoilu voi näinollen rajoittaa liikkumista.

Henkilöautossa on huonoa myös turvallisuuden tunteen puute joskus, esim ruuhkaisilla tieosuuksilla jossa autot ajavat peräkanaa tappituntumalla, ja rekkakuskit ja muut ammattiautoilijat ja kokeneet kuskit "ottavat koko tien haltuunsa". Lisäksi kolaritilanteissa, vaikka vahingot rajoittuisivat vain aineellisiin vahinkoihin, kaikki osapuolet kärsivät, koska vaikka vakuutukset korvaavat, niin kolariin joutuneen auton jälleenmyyntiarvo alenee aina, oli syyllinen sitten kumpi osapuoli tahansa.

Hyvää:

• Nopea
• Joustava
• Tavarankuljetusmahdollisuus
• Ei tarvitse nähdä muita ihmisiä
• Ei tarvitse välittää tariffirajoista tai lippujärjestelmistä

Huonoa:

• Edistää kasvihuoneilmiötä
• Aiheuttaa meluhaittoja
• Teiden rakentaminen pilaa luontomaisemia
• Kuolema- ja vammautumisriski paljon suurempi joukkoliikenteeseen nähden
• Autoistuminen edistää liikalihavuutta
• Ei voi jaloitella matkan pysähtymättä
• Pitkät ajomatkat rasittavia
• Ikkunoiden raapiminen talvisin
• Rahanmeno
• Pysäköintipaikan löytäminen

"Vanha ketju" mutta vasta nyt sattui silmään.
Ekologiaan ja yksityisautoilun kalleuteen puuttumatta täytyy todeta, että ns. iltavuorolaiselle henkilöauto on Helsingissäkin ehdoton vaihtoehto.
Työmatkani "Pasilan suolta" Itä-Helsinkiin ei ole kilometreissä pitkä. Mutta illalla 22 jälkeen se kestää 45 min - 1.30 min julkisilla (2 vaihtoa) riippuen siitä miten raskas kaasujalka bussinkuljettajilla on. Ja se vaihtelee kovasti, uskokaa tai älkää.
Jos sama matka henkilöautolla kestää max. 15 min niin tuskin kannattaa miettiä kumman valitsee jos henkilöauto on käytettävissä. Eihän ajansäästö (eli vapaa-ajan lisääntyminen) ole kovin paljon per päivä. Mutta entäpä per työvuosi.
Mielelläni käyttäisin julkisia. Mutta kun henkilöauto on käytettävisä, olisi hulluutta olla sitä käyttämättä.
Odotan kovasti syksyllä alkavaa Jokeri-liikennettä. Siinä saattaisi olla vaihtoehto. Mutta aikatauluthan sen sitten ratkaisevat.

Alunperin kirjoittanut Lauri Räty

Kertoisitko, miten säästät tuota aikaa työvuositasolla? Minä kun en ole siihen kyennyt ja kuljen siksi paljon mieluummin joukkoliikenteellä vuorotyöhön säästäen sievoisen summan rahaa työvuodessa. Rahan säästäminen kun on mahdollista. En tosin saa enempää vapaa-aikaa, mutta välitön vaikutus sillä vapaa-aikaani kuitenkin on.

Tähän sisältyy tärkeä kysymys: Mikä on ajan arvo ja sen mittari?

On selvä, että jos ajaa autolla jonkin matkan ja sitten tehdään tien oikaisu ja autolla ajamiseen kuluva aika lyhenee, siitä on etua. Mutta aika ei ole samaa ja saman arvoista, jos se on käytettävä auton ajamiseen tai joukkoliikenteessä matkustaen lukemiseen tai lepoon.

Tiedän voivani hurjastella kotoota Otaniemeen autolla parhaimmillaan noin 20 minuutissa (pysköintipaikalle), joskin realistinen aika on 35-45 minuuttia (perille laitokselle). Joukkoliikenteellä menee 45-60 minuuttia (perille laitokselle) ja on vaihdettava kahdesti.

Aamulla voin vaikka lukea, ja olen jopa tehnyt harjoituksia matkalla. Iltaisin usein panen silmät kiinni ja lepään. Ajatus autolla ajamiseta joko Kehä 1:n tai keskutan ruuhkissa on vastenmielinen. Enkä halua sitä pahaa oloa jonka liikenteen stressi tuottaa.

Autolla ajamisen aika on lähes aina menetettyä aikaa, ellei kuljettaja todellakin halua ajaa ja nauti ja koe mielihyvää ajamisesta. Ruuhkaliikenteestä sitä on kuitenkin vaikea uskoa. Sen sijaan joukkoliikenteessä vietetty aika ei ole aina menetettyä aikaa. Parhaimmassa tapauksessa se on voitettua aikaa (tulee tilaisuus rentoutua).

Albertin tilanne vuorotyön kanssa on tietenkin vähän eri asia. Menee minullakin vaikeaksi, kun päivä venyy yli klo 20:n. Joukkoliikennematka pitenee ratkaisevasti ja muuttuu epävarmaksi, autolla ajoon liittyvät kielteiset tekijät sen sijaan vähenevät liikenteen vähentyessä.

Sitten on tietenkin se kustannuspuoli. Joukkoliikenteen rajaton käyttöoikeus maksaa saman verran kuin auton vakuutus. "Bensan hinta" joukkoliikenteessä on siis puhdas nolla.

Antero

Alunperin kirjoittanut enqvisti

Tartuin tähän asiaan, koska se on mielestäni merkittävämpi kuin näistä keskusteluista yleensä tulee ilmi. Sikäli kuin autoilevia ihmisiä tunnen, he nimenomaan pitävät ajamisesta, autoilu on osa elämää ja itsestäänselvyys, ja ruuhkat koetaan vain välttämättömänä pahana.

Tämä on hyvä pointti. Tosin täytyy oivaltaa, ettei tämäkään varamasti kaikkia koske. Eikä joukkoliikenteenkään tavoite ole saada kaikkia autoista joukkoliikenteeseen.

Kiintoisa näkökohta tämän autoliusta pitämisen kannalta on se, että meillä tieliikenteen investoinnit perustuvat täysin päinvastaiseen uskomukseen tai väitteeseen. Eli juuri siihen, että autolla ajamiseen kuluvan ajan vähentäminen on hyvä ja arvokas asia, koska tämä aika kuluu hukkaan.

Jos autoilijat nimenomaan haluavat ajaa autoa, silloinhan autolla ajamisen väheneminen ei ole hyöty vaan haitta. Ja silloin tieinvestoinnin tuoma autolla ajamiseen kuluvan ajan lyhennys pitää joko jättää huomiotta tai laskea peräti rahassa mitattavaksi haitaksi.

Syntyy siis kysymys siitä, mikä osuus on autoilusta pitäviä ja mikä autoa pakosta käyttäviä ja haluttomia. Ja edelleen, onko näille molemmille ajan muutos saman arvoinen. Jos esim. puolet haluaa ja puolet ei halua autoilla ja ajan lisäys tai vähennys on molemmille saman arvoinen rahana mitattuna, tieinvestoinnilla ei ole aikaan perustuvia rahassa mitattavia vaikutuksia vapaa-aikana tapahtuvan autoilun osalta. Jos nämä vaikutukset jäävät pois, mikään tieinvestointi ei ole kannattava sillä tavoin kuin kannattavuus nykyään arvioidaan.

Antero

Aikaisempaan viestiini: Yli 30 vuotta työelämässä olleena arvostan vapaa-aikaa aina vain enemmän. Varmaan oli väärin sanoa, että säästän aikaa. Mutta vapaa-aika lisääntyy. Ja olen valmis sittä maksamaankin. En käytä henkilöautoa periaatteesta enkä vapaa-ajan liikkumiseen ollenkaan. Mutta en myöskään periaatteesta käytä joukkoliikennettä. Sen täytyy tarjota "järkevä matka-aika" suhteessa matkan pituuteen. Jos voisin olla varma, että kotimatkaan illalla busseilla riittää 45 min., valitsisin ilman muuta bussin. Mutta en halua seistä Pasilan aseman pysäkillä iltamyöhällä esim. pakkasviimassa rankan työpäivän jälkeen 20 minuuttia. (Näin bussi 22:sta 58B:n perävalot.) Vihdoin kun 58B tulee iUtäkeskukseen näen kuinka "liityntäbussini" juuri lähti. 20 tai 30 minuuttia odottamista lisää. Itiksessä pääsee kuitenkin sentään sisälle lämpimään.
Voisi mennä 22:lla Sörnäisiin. Joo mutta se ei paljon auta. Taitaa 22 olla Suomen hitaimpia linjoja reittinsä takia.
Joka syksy kun tulee uusi aikataulukirja, tutkin sen tarkkaan ja teen jopa "koeajoja". Vielä ei ole ns. natsannut. Nyt odottelen kovasti tulevan Jokerin aikataulutietoja.
Kyllä henkilöauto puolustaa paikkaansa silloin kun joukkoliikenne ei.

Nuo kännykkäjutut ovat nyt kuitenkin ihan aikuistenoikeesti sellaista lisähuviketta. Ei "nallea" näpylöimällä, kuten ruotsinkieliset lemmikkiään joskus kutsuvat, ei sieltä mitään uutta vuoroa tule ja synny, jota ei jo oikeasta kunnon alkuperäisestä painetusta aikataulujulkaisusta olisi selailemalla löytynyt. Jos yhteyksiä ei ole, niin ei niitä ole, vaikka kuinka kapulaa hiplaisi.

Ymmärrän hyvin Albertin ongelman. Tuohon mainittuun iltamyöhään aikaan pitkän työrupeaman jälkeen kuka tahansa haluaa lähteä kotiinsa koisimaan mahdollisimman nopeasti, koska useimmiten tuollaisen työvuoron jälkeen saattaa olla edessä toinen, yhtä kammottavan aikainen edessä. Pöhkö se on joka haluaa siinä vaiheessa ryhtyä seikkailemaan linjalta toiselle tai kolmannellekin ympäri kaupunkia. Silloin vaaditaan suoria järkeviä yhteyksiä aasta beehen ja useimmiten sellaisen tarjoaa vain oma, jo kaikista maksuista ja vakuutuksista aiemmin selvitetty auto, joka vie perille problemaattisistakin yhteysväleistä alle aikayksikön. Harmittavinta siinä on vain se, että "valoisan aikana" töihin mennessään olisi kenties voinut hyödyntää vain valtaväestöä palvelemaan suunniteltua joukkoliikennettä. Mutta koska paluu on poikkeavaan aikaan, maantielle on painettava omalla autolla myös silloin kun olisi tarjolla kunnollistakin joukkoliikennettä.