Viestiketju: Henkilöautojen hyvät ja huonot puolet

Oma poikittainen työmatkani Vallilasta Otaniemeen hoituu autolla hiukan alle 20 minuutissa ja samaan aikaan 505:llä vaihtelevasti 20-25 minuutissa. Ero ei ole suuren suuri ja yleensä teenkin matkan 505:llä. Toki viivyttämällä lähtöä nykyisestä klo 7.15:stä lähemmäs kahdeksaa tai yli kahdeksan lisää sekä matka-aikaa että sen hajontaa.

Alunperin kirjoittanut Lauri Räty

(On muuten melko yhtenevä matka Albertin kanssa sikäli, että autolla matkaan kuluu 10-15 minuuttia, joukkoliikenteellä 30-45 minuuttia. Tämän ja muiden empiiristen havaintojeni perusteella pääkaupunkiseudulla auto-joukkoliikenne -kerroin on 3. Joukkoliikenteellä saman matkan kulkeminen kestää kolminkertaisesti autoon verrattuna. Kerroin ei huomioi odotteluaikoja.)

Kerroin vaihtelee toki huomattavasti. Kuljen erään kollegani kanssa lähes identtistä työmatkaa Lauttasaaresta Pitäjänmäelle. Minulla matka kestää reilut puoli tuntia, koska olen suunnitellut lähtöni niin, että vaihdossa ei kestä montaa minuuttia. Kollegani ei suunnittele vaihtoja etukäteen eikä käytä keskustan ja Pitäjänmäen välillä muita kulkuneuvoja kuin A-junaa, joten hän tekee matkaa pahimmillaan tunnin. Oma matka-aikani ei ole kovin montaa minuuttia hitaampi kuin henkilöautolla.

Kun menen iltapäivällä harrastuksiin Kruununhakaan, voittaa joukkoliikenne henkilöauton matka-ajassa. Vaikka rautatieasemalta kävelee Krunikkaan, kestää matka hyvin ennustettavasti tasan 25 min. Henkilöauton ajaminen Hakaniemen sillan alla oleville ilmaisille parkkipaikoille kestää iltapäiväruuhkassa yli puoli tuntia. Vielä illalla kotimatkalla joukkoliikenteellä pääsee yhtä nopeasti Lauttasaareen kuin henkilöautolla keskustan ruuhkissa seistessä, kun aikataulut menevät sopivasti.

Vuorotyössä matka-aikojen erot sitten tosiaan näyttävät ihan erilaisilta. Tyypillisessä vuorotyössä, jossa ei ole mitään työaikaliukumia, joutuu harvakseen kulkevia joukkoliikennevälineitä odottelemaan usein kauemmin kuin mitä itse matka kestää. Henkilöautolla saa taas ajella tyhjillä teillä ja matka menee ainakin kolmanneksen nopeammin kuin päiväsaikaan.

Alunperin kirjoittanut Lauri Räty

Tutkin CCC:n käyttökelpoisuutta omalla työmatkallani Pitäjänmäki - Nihtisilta.
......
(On muuten melko yhtenevä matka Albertin kanssa sikäli, että autolla matkaan kuluu 10-15 minuuttia, joukkoliikenteellä 30-45 minuuttia. Tämän ja muiden empiiristen havaintojeni perusteella pääkaupunkiseudulla auto-joukkoliikenne -kerroin on 3. Joukkoliikenteellä saman matkan kulkeminen kestää kolminkertaisesti autoon verrattuna. Kerroin ei huomioi odotteluaikoja.)

Tuttu tilanne. Olen itse n 15 vuotta sitten kulkenut töihin Pitäjänmäestä (tai pikemmin Konalasta) Nihtisiltaan. Ensimmäisen vuoden kuljin bussilla ja junalla ja kävellen, nopeimmillaan meni matkaan vain puoli tuntia. Mutta sitten alkoi tympiä se, että joutui usein jäämään ylitöihin ja tekemään pitkiä päiviä, ja klo 1800 jälkeen busseja ja junia ei kulkenutkaan niin usein, vaihdot eivät osuneet kohdalleen, joten matkaan upposi helposti 45 minuuttia-1 tunti, ja ostin auton, ja aloin kulkea sillä. Autolla kulkeminen oli lisäksi edullista, koska bensa oli siihen aikaan halpaa ja julkisilla kulkiessani joutui ylittämään kaupunginrajan, jonka ansiosta joutui maksamaan kalliin seutulipun. Matka linnun- (ja auto-) tietä oli kilometreissä alle 10. Myöhemmin, kun työmaani siirtyi Vallilaan, ryhdyin taas kulkemaan julkisilla koska autolla ei "voittanut" mitään.

t. Rainer

Edellä esitetyt esimerkit eivät minusta kuvaa joukkoliikenteen kelvottomuutta edes vuortyöläisille, vaan joukkoliikenteen heikkoa järjestämistä. Nämä asiat on todettu ja opittu jo ajat sitten muissa kaupungeissa, joita paremmaksi Helsingin joukkoliikennettä kuitenkin kehutaan.

Kuukanko kuvaili omaa ja kaverinsa työmatkaa, jossa Kuukanko itse matkustaa noin puolta nopeammin kun on vaivautunut suunnittelemaan lähtöajan niin, että vaihdot onnistuvat. Kunnollisessa joukkoliikenteen suunnittelussa vuorovälit ja aikataulut on suunniteltu niin, ettei matkustajan tarvitse suunnitella matkaansa. Aikataulut toistuvat joka tunti samoilla minuuteilla, joten myös matkaketjut toistuvat aina. Mutta on selvä, että jos matka koostuu vaikka kolmesta osasta, jossa ensimmäisen vuoroväli on 15 min, seuraavan 4 ja sitä seuraavan 20, niin on selvä, että joskus onnistuu hienosti, yleensä huonosti.

Sama pätee iltaliikenteessä. Albert varmasti voisi matkustaa joukkoliikenteellä kotiin yhtä nopeasti illalla kuin päivälläkin, vaikka lähtöbussin vuoroväli olisi 30 min., jos vain jatkovaihto on synkattu. Jos ei, niin sitten käy kuten on selostettu. Ei siis edes tarvitse ajaa tarpeettoman tiheätä vuoroväliä illan kysyntään nähden, kunhan vain ajetaan ne vuorot toistensa tahdissa. Esim. Prahassa ja Freiburgissa myöhäisvuoroilla on järjestettyjä vaihtopysäkkejä, joissa vaunut ja bussit ovat yhtä aikaa ja seisovat pari minuuttia, että matkustajat ehtivät vaunuista toisiin.

Ja vaikeudet näkyvät selvästi olevan kehäyhteyksillä. Seudun joukkoliikenteessähän on pantu satoja miljoonia ja halutaan edelleen panna satoja miljoonia säteittäisiin yhteyksiin silloinkin kun ne jo toimivat erinomaisesti. Kehäyhteydet on jätetty sovinnolla autoilijoille. Ei tämä ole joukkoliikenteen vika, vaan joukkoliikenteen suunnittelijoiden vika. On vain valittu, että keskitetään kaikki kulkemaan H:gin keskustan kautta. Muualla ajetaan kehälinjoja bussein tai rakennetaan metrokaupungeissa (esim. Pariisi) ratikoita. Ja jälleen, aikataulut ovat synkassa, vaihdot pelaavat. Aikaa kuluu vain matkustamisessa, ei odottamisessa.

Täällä saa sitä mitä tilataan. Ja kehuja päälle siitä, miten asiat ovat parhaalla mahdollisella tolalla. Pankaa toistuvaa palautetta HKL:ään ja YTV:lle!

Antero

Alunperin kirjoittanut Albert

Mutta pakko kertoa, että erään aiemman liikennöitsijän aikana illalla sattui monesti niin, että 58B jäi odottamaan 22:sta Pasilan asemalla.

On muuten näillä linjoilla palvelu huonontunut, kun PL tuli kuvaan. PL:n kuskeilla tuntuu olevan hirveä kiire jatkuvasti. Samoin kävi aikoinaan 17:lla.

Syy:

Aiemmin nuo 22:n kuljettajat olivat sehkä siltä edelliseltä firmalta pois potkittuja (ja tunsivat ehkä sympatiaa) ja sittemmin YTV-alueen bussinkuljettajat ovat alkaneet suhtutua hyvin välinpitämättömästi toisiinsa. Nykyään jokainen on oma firmansa ja ne muut ovat vihollisia. Olen vain huomannut tämän monta kertaa.

Alunperin kirjoittanut Albert

Nimenomaan. "Varma" kotimatka jättäisi auton pihalle.
Tämä menee nyt vähän sivuun aiheesta. Mutta pakko kertoa, että erään aiemman liikennöitsijän aikana illalla sattui monesti niin, että 58B jäi odottamaan 22:sta Pasilan asemalla.

Tämä osoittaa hyvin, mistä kenkä puristaa. Eihän tällainen ole asia, joka on kiinni kuljettan palveluhalusta. Hyvän palvelun tulee kuulua järjestelmään ja olla suunniteltua, ei sattumanvaraista. Silloin vaihdon synkronointi on osa tuotetta, ja asian hoitaminen käytännössä kuljettajan työhön kuuluva ohjeistettu tehtävä samalla tavoin kuin linjan ajaminen ylipäätään.

Ei ole ihme, että suorittavalla tasolla ymmärretään, miten työ pitää tehdä. Siellähän asia nähdään. Valitettavasti jossain ylempänä organisaatiossa ollaan vaan paljon viisaampia ja keskitytään kehumaan itseä sen sijaan että kehitettäisiin joukkoliikennettä edes tavanomaiselle eurooppalaiselle tasolle.

En väitä, ettei täällä olisi mitään hyvää ja ettei jossain olisi paljonkin huonommin. Muttei ole mikään syy ajatella, että jos jossain on huonommin, omaa joukkoliikennettä ei tarvitse enää kehittää.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Hyvän palvelun tulee kuulua järjestelmään ja olla suunniteltua, ei sattumanvaraista. Silloin vaihdon synkronointi on osa tuotetta, ja asian hoitaminen käytännössä kuljettajan työhön kuuluva ohjeistettu tehtävä samalla tavoin kuin linjan ajaminen ylipäätään.

Esimerkiksi Jyväskylässä saattaa olla ajosarjassa ohjeena "odota Linja X paikasta Y, paikassa Z. Vaihtomatkustajia", Tiedä sitten miksi tämä ei ytv-alueella toimisi. Lieneekö liian vaikeaa saada tieto kulkemaan kahden eri liikennöitsijän välillä että pitäisi odottaa toista?

Alunperin kirjoittanut tkp

Esimerkiksi Jyväskylässä saattaa olla ajosarjassa ohjeena "odota Linja X paikasta Y, paikassa Z. Vaihtomatkustajia", Tiedä sitten miksi tämä ei ytv-alueella toimisi. Lieneekö liian vaikeaa saada tieto kulkemaan kahden eri liikennöitsijän välillä että pitäisi odottaa toista?

Sillähän se tieto kulkee, että tilaaja kertoisi mitä pitää odotella. Joitakin järjestettyjä vaihtoja onkin nyt YTV-alueen laitamilla, missä vuorovälit ovat todella harvoja.

YTV-alueella syynä on ihan yksinkertaisesti suunnittelun puute. HKL:llä aikatauluja ei suunnittele edes ihmiset, vaan suunnittelijat vain syöttävät automäärän ja kierrosajan tietokoneelle ja tietokone tekee aikataulut. Järjestettyjä vaihtoja voisi alkaa ilmestyä, jos niitä suunnittelemaan palkattaisiin henkilöstöä.

Alunperin kirjoittanut kuukanko

HKL:llä aikatauluja ei suunnittele edes ihmiset, vaan suunnittelijat vain syöttävät automäärän ja kierrosajan tietokoneelle ja tietokone tekee aikataulut.

MItä ihmettä? Onko tuo täysin totta?

Alunperin kirjoittanut enqvisti

Itse en pysty esim. lukemaan bussissa enkä ratikassa, koska siitä seuraa matkapahoinvointia. Parhaimmillaan matkustaminen on maisemien katselua, huonoimmillaan huutavien lasten kuuntelua ja toisten ihmisten kännykkäpuheluiden seurantaa.

Vanha viesti, mutta tämä kiinnitti huomioni ja piti ihan rekisteröityä foorumille. (Mielenkiintoinen foorumi!)

Itsellänikin matkapahoinvointi esti lukemisen, kirjoittamisen ja esim. kännykällä pelaamisen busseissa ja ratikoissa. Viime syksynä aloin totuttamaan itseäni hiljalleen lukemiseen liikkuvassa liikennevälineessä ja kas kummaa, sehän auttoi.

Aloitin niin, että luin vain vähän, ja heti kun alkoi tulemaan huono olo lopetin loppumatkan ajaksi. Vähitellen pystyin lukemaan enemmän ja enemmän ja nyt voin ihan rauhassa hyvinvoivana lueskella kirjaa tai päivän lehteä koko työmatkan ajan 30-45 min täydessä ja tunkkaisessa ruuhkabussissa.

Työmatkat muuttuivat paljon mukavammiksi ja bussissa kuluva aika odotetuksi rentoutumiseksi. Ja jos sattuu olemaan esim. opiskeluun liittyviä tehtäviä tekemättä, voi niitäkin raapustaa matkalla. Luulen, että samanlainen "siedätyshoito" voisi auttaa monia muitakin samasta vaivasta kärsiviä, vaikka ei ehkä kaikkia.