Yleinen laivakeskustelu

Amorella mennyt kaupaksi 19,1 miljoonalla Italiaan.

https://yle.fi/uutiset/3-12564241

Mikäköhän alus myydään seuraavaksi?

"Alus toimitetaan uudelle omistajalleen lokakuun aikana. Viking Line jatkaa Helsingin ja Tukholman välistä liikennöintiä talven ajan yhdellä aluksella."

Mistäköhän Viking taikoisi toisen aluksen Helsingin ja Tukholman välille ensi kesäksi? Jollei sitten kuitenkin Cinderella.

Turun ja Tukholman välillä Vikingin asema onkin ns viihdemerenkulussa todella vahva kun Siljan toinen alus poistuu muuhun käyttöön.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008986607.html

Vielä ehtii kuitenkin matkustamaan legendaarisella Amorellalla.
 
Pitäisin sekä vaihtoehtoa, että Helsingin ja Tukholman välillä ajetaan yhdellä laivalla, että vaihtoehtoa, jossa Cinderella siirtyy Helsingin ja Tukholman välille, aivan mahdollisina. Cinderellan matkustajat saatettaisiin siirtää uuteen Gloryyn, kun aikaisemmin matkustajat olisi pitänyt siirtää vanhaan Amorellaan.

Toisaalta Cinderellan henkilökunta ja viihde on nimenomaan ruotsalaista ja Tukholmassa oltaisiin takaisin vasta 18.45, mikä voi olla liian myöhään joillekin asiakkaille Cinderellan kello 14.00 verrattuna. Amorellan henkilökunta on Suomesta, joskin laivan turvallisuuskieli on ruotsi, mikä tarkoittaa sitä, että miehistön jäsenten tulee osata ruotsia.

Asiakaskunnasta todettakoon vielä, että Cinderella on suunnattu enemmän sellaisille, joita kiinnostaa juhliminen ja alkoholin ostaminen maihin, samaan tapaan kuin Helsingin ja Tallinnan välinen liikenne, ja Helsingin laiva on puolestaan suunnattu enemmän sellaisille, joita kiinnostaa nähdä toinen kaupunki. Näin ollen Cinderellan asiakaskuntaa ei voi siirtää Helsingin-linjalle, mutta Turun-linjasta ei kai olisi mahdotonta tehdä bilelinjaa.
 
Viimeksi muokattu:
Pitäisin sekä vaihtoehtoa, että Helsingin ja Tukholman välillä ajetaan yhdellä laivalla, että vaihtoehtoa, jossa Cinderella siirtyy Helsingin ja Tukholman välille, aivan mahdollisina. Cinderellan matkustajat saatettaisiin siirtää uuteen Gloryyn, kun aikaisemmin matkustajat olisi pitänyt siirtää vanhaan Amorellaan.

Toisaalta Cinderellan henkilökunta ja viihde on nimenomaan ruotsalaista ja Tukholmassa oltaisiin takaisin vasta 18.45, mikä voi olla liian myöhään joillekin asiakkaille Cinderellan kello 14.00 verrattuna. Amorellan henkilökunta on Suomesta, joskin laivan turvallisuuskieli on ruotsi, mikä tarkoittaa sitä, että miehistön jäsenten tulee osata ruotsia.

Asiakaskunnasta todettakoon vielä, että Cinderella on suunnattu enemmän sellaisille, joita kiinnostaa juhliminen ja alkoholin ostaminen maihin, samaan tapaan kuin Helsingin ja Tallinnan välinen liikenne, ja Helsingin laiva on puolestaan suunnattu enemmän sellaisille, joita kiinnostaa nähdä toinen kaupunki. Näin ollen Cinderellan asiakaskuntaa ei voi siirtää Helsingin-linjalle, mutta Turun-linjasta ei kai olisi mahdotonta tehdä bilelinjaa.
Tässä yhteydessä on muistettava että Cinderella (nyk. Viking Cinderella, huom) suunniteltiin alunperin nimenomaan Helsinki - Tukholma -linjalle (Mariellan korvaajaksi) ja se muuttui ryyppäyslautaksi vasta kun se siirrettiin Tallinnanlinjalle. Helsinki -Tukholma -linjalle paluu olisi siis Viking Cinderellalle nimenomaan paluu alkuperäiselle linjalle. Niinikään Cinderella oli alunperin liputettu Suomeen joten lipunvaihto takaisin Suomen lipun alle (ja mahdollinen nimenmuutos takaisin alkuperäiseen) ja henkilökunnan vaihtaminen takaisin suomalaiseen ei ole ongelma ellei sitä välttämättä sellaiseksi haluta tehdä.
 
Tässä yhteydessä on muistettava että Cinderella (nyk. Viking Cinderella, huom) suunniteltiin alunperin nimenomaan Helsinki - Tukholma -linjalle (Mariellan korvaajaksi) ja se muuttui ryyppäyslautaksi vasta kun se siirrettiin Tallinnanlinjalle. Helsinki -Tukholma -linjalle paluu olisi siis Viking Cinderellalle nimenomaan paluu alkuperäiselle linjalle. Niinikään Cinderella oli alunperin liputettu Suomeen joten lipunvaihto takaisin Suomen lipun alle (ja mahdollinen nimenmuutos takaisin alkuperäiseen) ja henkilökunnan vaihtaminen takaisin suomalaiseen ei ole ongelma ellei sitä välttämättä sellaiseksi haluta tehdä.

Laiva tuli alunperin ns. kolmanneksi (3) laivaksi Helsinki - Tukholma-linjalle, mutta viikonloppuisin oli 24 h risteily Tallinnan edustalle. Lähtöaika Helsingistä oli vasta klo 19.30 ja Tukholmasta jo klo 17.00. Mariella ja Olympia lähtivät klo 18.00. Huhtikuussa 1993 alus korvasi Olympian Helsingin ja Tukholman välisellä reitillä, koska alumperin Olympian paikalle kaavailtu Europa meni Siljalle. Syyskuussa 1994 jatkuivat taas 20 tunnin risteilyt. https://fi.wikipedia.org/wiki/M/S_Viking_Cinderella

Siis yhteensä vajaat viisi (5) vuotta Helsinki - Tukholma reittiliikennettä ja loput ajat pääsääntöisesti ns. vuorokauden risteilyjä sekä muutamia erikoisristeilyjä mm. Riikaan, Visbyhyn ja Högakustenille.
 
Laiva tuli alunperin ns. kolmanneksi (3) laivaksi Helsinki - Tukholma-linjalle, mutta viikonloppuisin oli 24 h risteily Tallinnan edustalle. Lähtöaika Helsingistä oli vasta klo 19.30 ja Tukholmasta jo klo 17.00. Mariella ja Olympia lähtivät klo 18.00. Huhtikuussa 1993 alus korvasi Olympian Helsingin ja Tukholman välisellä reitillä, koska alumperin Olympian paikalle kaavailtu Europa meni Siljalle. Syyskuussa 1994 jatkuivat taas 20 tunnin risteilyt. https://fi.wikipedia.org/wiki/M/S_Viking_Cinderella

Siis yhteensä vajaat viisi (5) vuotta Helsinki - Tukholma reittiliikennettä ja loput ajat pääsääntöisesti ns. vuorokauden risteilyjä sekä muutamia erikoisristeilyjä mm. Riikaan, Visbyhyn ja Högakustenille.
Sekä vuoden 1995 kesällä Rosellan korvaajana toimiminen Turku - Tukholma -linjalla.
Isabellahan oli muuten se laiva joka varsinaisesti aloitti päivittäiset 24 (myöhemmin 20) tunnin ryyppyreissut Helsingistä Tallinnan edustalle / Muugaan vuonna 1990. Syy siihen, että Cinderella siirrettiin Tukholmanlinjalta näille vuorokauden risteilyille ja Isabella Cinderellan tilalle Tukholmanlinjalle vuonna 1994 oli Cinderellan isompi hyttikapasiteetti jonka johdosta sen katsottiin sopivan Isabellaa paremmin vuorokauden risteilyille.
Wikipediaa tarkemmin näitä historian kiemuroita pystyy muuten tutkimaan Pär-Henrik Sjöströmin vuonna 2009 valmistuneesta Viking Linen historiaa varsin kattavasti käsittelevästä teoksesta "Tie meren yli -Uranuurtajasta markkinajohtajaksi".
 
Isabellahan oli muuten se laiva joka varsinaisesti aloitti päivittäiset 24 (myöhemmin 20) tunnin ryyppyreissut Helsingistä Tallinnan edustalle / Muugaan vuonna 1990.

Ja jo ennen Viikkaria tuon koko konseptin lanseerasi Sally Albatross joskus 1986 tai niillä paikkeilla. Laiva ei toki käynyt maissa Neuvostoliitossa, vaan ajoi vain merelle. Kansa juhli taxfree-hinnoilla.
 
Ja jo ennen Viikkaria tuon koko konseptin lanseerasi Sally Albatross joskus 1986 tai niillä paikkeilla. Laiva ei toki käynyt maissa Neuvostoliitossa, vaan ajoi vain merelle. Kansa juhli taxfree-hinnoilla.

Pitää paikkansa. Eli entinen Viking Saga.
 
Ja jo ennen Viikkaria tuon koko konseptin lanseerasi Sally Albatross joskus 1986 tai niillä paikkeilla. Laiva ei toki käynyt maissa Neuvostoliitossa, vaan ajoi vain merelle. Kansa juhli taxfree-hinnoilla.

Se lillui 24 h risteilyllä kuitenkin niin lähellä Tallinnan rantaa ainakin 1987, että rantatiellä ajavat ajoneuvot pystyi tunnistamaan Ladoiksi ilman kiikareita. Mutta maihin ei todellakaan menty.
 
Ja jo ennen Viikkaria tuon koko konseptin lanseerasi Sally Albatross joskus 1986 tai niillä paikkeilla. Laiva ei toki käynyt maissa Neuvostoliitossa, vaan ajoi vain merelle. Kansa juhli taxfree-hinnoilla.
Laivan kylkeen ajoi Neuvostoliiton Pilot-vene ja sieltä nousi Sallille, ja muillekin sen ajan vastaaville risteilypaateille - niitähän oli muitakin, neuvostotullin miehet ja leimasivat laivan käyneeksi Neuvostoliitossa. Taxfreen edellytys. Edulliset hinnat oli toki käytössä laivalla heti Katajanokalta irrottauduttua. Laiva ajoi siis melko nopsaan Hesasta lähdettyään Tallinnan edustalle, hoiti muodollisuudet ja sen jälkeen siirryttiin Suomenlahden keskelle kansainväliselle alueelle vajaaksi vuorokaudeksi kellumaan. Nyt kun noita reissuja muistelee, niin olipa aika erikoista. No, ei tarvinnut viisumia, mutta passi kuului olla. Useimmiten nämä olivat "kokousristeilyjä", ensiksi palaverit jne. ruokailut meribuffetissa ja sitten baariin ja katsomaan kansainvälistä viihdeohjelmaa. Yökerhossa sai kukkua aamuun asti, jota ei maissa olisi pystynyt tekemään ja lopuksi sai nukkua hytissä lopun risteilyajan itsensä virkeäksi maihintuloa varten. Kaupan kautta: litra vahvoja, kaksi mietoja ja olutta oliko se neljä litraa. Tupakkakartonki tai 200 g piipputupakkaa, suklaata, parfyymejä... Passintarkastus "oli" palatessa näissäkin vuoroissa, periaatteessa.
 
Oliko Neuvostoliitossa käyminen jotenkin vaikeaa tai riskialtista vai eikö siellä vain haluttu käydä?
 
Oliko Neuvostoliitossa käyminen jotenkin vaikeaa tai riskialtista vai eikö siellä vain haluttu käydä?

Ei siinä kait mitään muuta ongelmantapaista ollut kuin viisumipakko. Jos Neukku-Tallinnassa olisi haluttu käydä maissa olisi jokaiselta laivan matkustajalta vaadittu viisumi (ja ehkä jotain muutakin, en tiedä kun en kertaakaan neukkulassa käynyt). Ja kaikkihan me tiedämme miten pitkät jonot siitä olisi satamiin muodostunut. Ja tuskinpa siellä (Tallinnassa) niihin aikoihin olisi vapaasti saanut edes kulkea...

Viron itsenäistyttyä (jo aikana ennen Viron EU-jäsenyyttä) tuli mahdolliseksi tehdä viisumivapaita risteilyjä Tallinnaan (mitä Silja Line Silja Festival ja myöhemmin Wasa Queen -aluksillaan hyödynsikin) mutta Vikingin kohdalla Isabellan ja myöhemmin Cinderellan osalta tässä oli ongelmana Tallinnan sataman kapasiteettirajoitus, eli ei ollut laituripaikkaa joten aluksi Isabella ja sittemmin Cinderella seilaisvat (nyt mennään muistin varassa) Sally Albatrossin tavoin Tallinnan redille ja myöhemmin varmuudella Muugaan josta "teoriassa" oli järjestetty bussikuljetus Tallinnan keskustaan mutta tätä mahdollisuutta käytti kuulopuheiden perusteella korkeintaan muutama kymmenen laivan matkustajaa -joillakin lähdöillä ei kukaan. Isabella ja Cinderella eivät liikennöineet koskaan säännöllistä liikennettä Tallinnan satamaan.

Tallinnan sataman laituripaikkaongelman ratkettua Viking Line alkoi myös liikennöimään Tallinnan satamaan, ensin Cinderellan korvanneella Rosellalla ja sen jälkeen Viking XPRS -laivallaan kuten nykyisinkin.
 
Ei siinä kait mitään muuta ongelmantapaista ollut kuin viisumipakko. Jos Neukku-Tallinnassa olisi haluttu käydä maissa olisi jokaiselta laivan matkustajalta vaadittu viisumi (ja ehkä jotain muutakin, en tiedä kun en kertaakaan neukkulassa käynyt). Ja kaikkihan me tiedämme miten pitkät jonot siitä olisi satamiin muodostunut. Ja tuskinpa siellä (Tallinnassa) niihin aikoihin olisi vapaasti saanut edes kulkea...

Viron itsenäistyttyä (jo aikana ennen Viron EU-jäsenyyttä) tuli mahdolliseksi tehdä viisumivapaita risteilyjä Tallinnaan (mitä Silja Line Silja Festival ja myöhemmin Wasa Queen -aluksillaan hyödynsikin) mutta Vikingin kohdalla Isabellan ja myöhemmin Cinderellan osalta tässä oli ongelmana Tallinnan sataman kapasiteettirajoitus, eli ei ollut laituripaikkaa joten aluksi Isabella ja sittemmin Cinderella seilaisvat (nyt mennään muistin varassa) Sally Albatrossin tavoin Tallinnan redille ja myöhemmin varmuudella Muugaan josta "teoriassa" oli järjestetty bussikuljetus Tallinnan keskustaan mutta tätä mahdollisuutta käytti kuulopuheiden perusteella korkeintaan muutama kymmenen laivan matkustajaa -joillakin lähdöillä ei kukaan. Isabella ja Cinderella eivät liikennöineet koskaan säännöllistä liikennettä Tallinnan satamaan.

Tallinnan sataman laituripaikkaongelman ratkettua Viking Line alkoi myös liikennöimään Tallinnan satamaan, ensin Cinderellan korvanneella Rosellalla ja sen jälkeen Viking XPRS -laivallaan kuten nykyisinkin.

Tallinnan satamassa oli pitkään keinotekoinen pituusrajoitus laivoille (200 metriä). Eivät muka mahtuneet satamaan (lue: haluttiin suojata omia varustamoita). No ainakin Silja Serenade oli siellä käynyt ja mahtunut kääntymään satama-altaassa, siis aikana ennen D-terminaalia. Tästä johtuen Muugaan rakennettiin ns. kelluva terminaali, jota ainakin Finnjet käytti. Sittemmin Tallinnan satama höllensi pituusrajoitusta. https://www.ts.ee/vanasadam/
 
Oliko Neuvostoliitossa käyminen jotenkin vaikeaa tai riskialtista vai eikö siellä vain haluttu käydä?

Kuten tässä on jo todettu, passin lisäksi viisumi olisi pitänyt olla, jos laiva olisi rantautunut Tallinnaan ja siis olisi ollut myös tosiasiallinen mahdollisuus myös poistua alukselta. Kun laiva jäi aluevesille ja leimattiin käyneeksi Neuvostoliitossa, ei viisumia keneltäkään vaadittu. Viisuminhankinta oli lisäksi tuolloin hieman monimutkaisempi toimenpide mitä se nykyään on, vaikkapa Venäjälle. Georg Ots -tyyppiset laivat tyydyttivät NL:n aikaan maihin haluavien määrät ja tarpeet ja matkathan olivat oikeastaan aina hotellimajoituksen sisältäneitä seuramatkapaketteja. Omin nokin sai kyllä kaupungilla liikkua mielin määrin, mutta matka oli perusrakenteeltaan ryhmämatka täysi- tai puolihoidoin.

Viron itsenäistyttyä 1990-luvulla Viroon oli myös alkuvuosina viisumipakko. Voi sitä nälkävuoden mittaista jonoa Helsingin suurlähetystössä kun kerran itsekin sieltä viisumia hain. Ja sitten niin Helsingissä kuin Tallinnassakin oli aivan hervoton jonotus passin ja viisumin tarkastuksissa, meillä ja heillä. Matkat tapahtuivat kyllä rivakasti kun oli käytössä myös kantosiipialuksia. Melkein laivareitin tapainen merenylitys oli myös helikopterilinja Hernesaaren kärjestä Linnahallin sataman katolle, 25 min.
 
Mulla on vieläkin tallessa vanha sinikantinen Suomen passi, jossa on Viron viisumi, muistaakseni vuodelta 1994. Viisumin sai silloin lentokentältä, ei tarvinnut hakea mistään etukäteen. Se piti maksaa käteisellä, jota en ollut tajunnut ottaa riittävästi mukaan, mutta onneksi vastaanottajalla oli rahaa. Passintarkastaja lähti sitten hakemaan rahaa sieltä tuloaulasta :)

Helikopteri oli veikeä tapa saapua Tallinnaan. En mene riitelemään lentoajasta, mutta minusta se oli aika lailla 18 minuuttia. 25 tuntuu pitkältä! Siinä ei todellakaan ollut tunne, että olisi yhtäkkiä ulkomailla. Myös muodollisuudet olivat todella sujuvat, kun terminaalia käytti vain se helikopterin maksimimatkustajamäärä, olikohan 12 vai 16. Passintarkastus ja turvatarkastus kuin lentoasemilla ikään, mutta ilman jonoja.
 
Takaisin
Ylös