LinkBack URL
About LinkBacks
Vastaa lainaamalla viestiäTuleeko siis Amorella Mariellan tilalle Hki-Tukholma reitille? Onko Amorellassa vielä se disko perässä ylhäällä? Mitään kunnon diskoahan ei Gabriellalla eikä Mariellalla ole!Alunperin kirjoittanut KMT
t. Rainer
Vs: Yleinen laivakeskustelu
Ja eihän Amorellan päivämatkustustilat Gabriellaan verrattuna eroa kuin sen isomman kahvilan myötä. Ja hyttitiloja Gabriellalla sen takia enemmän, että sillä on pienempi kahvila, eikä sitä garagea ja sitten se ylin kansi mikä Amorellalta puuttuu vallan..
Toisaalta eipä Cinderellakaan juurikaan eroa sisätiloiltaan muista. Toki 20 metriä pituutta tuo lisätilaa per kansi.
Vs: Yleinen laivakeskustelu
Tuleeko siis Amorella Mariellan tilalle Hki-Tukholma reitille? Onko Amorellassa vielä se disko perässä ylhäällä? Mitään kunnon diskoahan ei Gabriellalla eikä Mariellalla ole!
t. Rainer
Vs: Yleinen laivakeskustelu
Mitään virallista tietoa mistään ei ole, ei edes siitä, ollaanko HEL-STO-linjaa ylipäätään avaamassa uudelleen. Tämä sesonkihan siinä on joka tapauksessa menetetty, ja mikään varsinainen kultakaivos se ei millekään varustamolle ole enää aikoihin ollut. Rahtikaan ei mitenkään välttämättä sitä tarvitse. Linjan avaaminen talvea vasten ei olisi kovin järkevää, mutta mikäli Ruotsin koronatilanne helpottaa, saattaa Gabriella ajaa sitä syksyn yksinään, jolloin saadaan jotain osviittaa reitin tulevista mahdollisuuksista tai niiden puutteesta. Jos Amorella Vikingillä jatkaa -kuten toivottavaa olisi- sen soisi tulevan Helsingin ja Tallinnan välille XPRS:n rinnalle kolmanteen vuoroon viikonpäivien mukaan kiertävään aikatauluun.
Vs: Yleinen laivakeskustelu
Pitäisin avaamista 12.6.2021 melkein varmana, koska se tehdään sen eri aikataulun mukaan kuin yleensä. Lähinnä voi olla, että aikataulu, jossa laiva seisoo Tukholmassa noin tunnin, on käytössä paljon pidemmän aikaa kuin 26.6.2021 asti.
Vs: Yleinen laivakeskustelu
Ei sitä vielä tiedä kuinka liikennöidään jatkossa.
Eikö se discon paikka ole nykyään panoramabaarina. Disco poistettu Cinderellaltakin. Ehkä se huonoa bisnestä..
Vs: Yleinen laivakeskustelu
Jo on kumma! Discossa paljon parempaa musaa kuin humppa-humppa yökerhossa ja tunnin pidempään auki. Väki pakkautui discoon klo 02 paikkeilla ja tunnelma katossa! Drinkit melkein yhtä kalliit kuin maissa joten ihmettelen kyllä miksi ei olisi kannattavaa?
t. Rainer
Vs: Yleinen laivakeskustelu
Ajatus Amorellasta HEL-STO-linjalla olisi saattanut olla relevantti silloin, kun laiva oli uudempi, mutta yli 30-vuotiaaseen ja jatkuvassa kovassa höykyssä saaristolinjalla kulahtaneeseen kiuluun sellaisia remontteja, joita tuo linja vaatisi, ei tehdä. HEL-TLL on Amorellalle mahdollinen linja, ja siinä se voisi joinakin vilkkaimpina viikonpäivinä ottaa kyytiinsä myös yön yli risteilijöitä -tuohon se olisi kiistattomasti enemmän linjalaivaksi rakennettua VXPRS:ää parempi. Mutta se (juuri mainitun ison kafeteriansa ansiosta) sopii hyvin myös hytittömille ylimenijöille, joita tuolla reitillä aina on, Gabriellan ja Cinderellan yleiset tilat perustuvat ajatukselle, että kaikki matkustajien henkilökohtaiset tavarat ovat hyteissä. Luonnollisesti Viking myy Amorellan, jos jostain maailmankolkasta löytää sille ostajan, sen verran kuralle viime ajat ovat varustamon likviditeetin ajaneet.
Luultavasti yön yli kruisaileminen on ainakin heti koronakurjimuksen hellitettyä niin suosittua, että ainakin joitakin aluksia kannattaa keskittää pelkästään siihen. Väittäisin, että Tallinkillekin olisi tuossa tilanteessa järkevämpää keskittyä ajamaan Silja Serenadella yön yli-reissuja kuin epävarmoja HEL-STO-reittivuoroja. Mene tiedä.
Jos Helsingin sataman suunnitelmat terminaalien jakamisesta reittien mukaan toteutuvat, Viking varmasti lopettaa HEL-STO-linjansa ainakin vanhassa muodossaan. Se ei missään tapauksessa rupea jakamaan toimintojaan yhdessä kaupungissa useampaan satamaan. Eikä niin varmasti halua tehdä Tallinkkaan, joten lopputulos saattaakin olla, että Helsinki pääsee ihan omalla ansiollaan kummankin varustamon Tukholman vuoroista eroon.
Vs: Yleinen laivakeskustelu
Tallink liikennöi jo ennenkin useammasta terminaalista: Olympiaterminaali, Länsiterminaali 2 ja Länsiterminaali 1.
Vs: Yleinen laivakeskustelu
Ja kyllä Helsingistä Tukholmaan mennään ainakin yhdellä laivalla kerran päivässä.
Vs: Yleinen laivakeskustelu
Ja Vuosaarestakin taitaa joku kulkea, ainakin kesäisin ja "normaalitilanteessa".
t. Rainer
Vs: Yleinen laivakeskustelu
Käytännössä Tallink on kuitenkin Helsingissä liikennöinyt matkustaja-aluksilla vain kahdesta satamasta, eli Länsiterminaaleista ja Olympiasta, Vuosaaren kautta kulkee vain rahtia ja joitakin autoja (SeaWindin matkustajamäärä oli muistaakseni Viron lipulle siirryttäessä 119, jossa luvussa siis rekkakuskit mukana). Länsiterminaaleilla on ajoneuvojen lähtöselvitys yhteinen ja matkustajapuolellakin satamahenksan on helppo vaihtaa taloa, jos L1:ssä tarvitaan porukkaa.
Tallinkilla saattaa olla edessä isoja supistuksia Baltian ja Ruotsin välisillä risteilypainotteisilla linjoillaan, sillä DFDS:n Paldiski-Kapellskär- ja Stenan Ventspils-Nynäshamn ovat rahdin viejinä ylivertaisia. Tässä saattaa toki piillä yksi mahdollisuus myös Helsingin ja Tukholman välin "pelastamiseen" jatkuvasti operoitavana: Reitille HEL-TLL-STO voidaan sijoittaa kaksi Viroon liputettua alusta, jolloin vajaat pokat yhdistettynä voidaan saada jotenkin kannattava tuote.
Huomattava määrä Tallinkin laivoja menee kuitenkin myyntiin, ja niille voi olla tekemistä löytää ostajaa, koska korkeahkon kirjanpitoarvon takia hintapyynnötkin ovat korkeahkot. Tosin Corsica&Sardinia maksoi Mariellasta yleisen näkemyksen mukaan ylihinnan...
Vs: Yleinen laivakeskustelu
Serelle ja Sympille en nää muita ostajia ku romukaupan. Nyt viimeistään Tallinkin pitäis herätä ja tehä se keikaus että Helsinki-Tukholma seilataan Tallinnan kautta niin saadaan halvempi virolainen miehistö joka on palveluhalukkaampaa. Viime vuosina Tallinkin suomalainen ja ruotsalainen henkilöstö on pääasiassa ollut erittäin kehnoa asiakaspalvelutaidoiltaan ja virolaiset pesee ne mennen tullen. Tohon Viikkarin likviditeettiongelmiin sanoisin että voi olla juu, että näyttää kirjanpidossa pahalta mutta kyllä nuukien ahvenanmaalaisen taskusta tarvittaessa rahaa löytyy. Tyhjästä se Gunnar Eklund koko homman nyhjäs aikanaan
Vs: Yleinen laivakeskustelu
Olisiko yksi mahdollisuus myydä tarpeettomia isoja ruotsinlaivoja esim Norjaan? Heillähän on paljon risteilybisnestä ja esim Hurtigruten on käytännössä sitä, joskin sillä on myös paikallisiikenteen funktio jolloin autokantta tarvitaan.Serelle ja Sympille en nää muita ostajia ku romukaupan. Nyt viimeistään Tallinkin pitäis herätä ja tehä se keikaus että Helsinki-Tukholma seilataan Tallinnan kautta niin saadaan halvempi virolainen miehistö joka on palveluhalukkaampaa. Viime vuosina Tallinkin suomalainen ja ruotsalainen henkilöstö on pääasiassa ollut erittäin kehnoa asiakaspalvelutaidoiltaan ja virolaiset pesee ne mennen tullen. Tohon Viikkarin likviditeettiongelmiin sanoisin että voi olla juu, että näyttää kirjanpidossa pahalta mutta kyllä nuukien ahvenanmaalaisen taskusta tarvittaessa rahaa löytyy. Tyhjästä se Gunnar Eklund koko homman nyhjäs aikanaan
Toinen kohde olisivat Norja-Tanska / Saksa reitit, koska Norja ei kuulu EU:hun niin alkoholin ym tax-free myynti on sallittua ja sitä myös menee runsaasti johtuen Norjan kalliista hintatasosta.
t. Rainer
Vs: Yleinen laivakeskustelu
Romut eivät taida kelvata Norjaan, koska...
Hurtigruta ei enää liikennöi 12:lla aluksella Bergenin Kirkkoniemen väliä. Norjan valtio kilpailutti laivalinjan kolmen paketin osassa. Hurtigruta voitti kaksi pakettia ja kolmas meni uudelle varustamolle Havila Kystruten AS:lle. Havilan piti aloittaa liikenne tammikuun alussa neljän aluksen voimin, mutta elektronimikroskooppisen syyn takia liikenne alkaa vasta heinäkuun alkupuolella, kun kaksi (Havila Castor ja Havila Capella) neljästä aluksesta saadaan liikenteeseen. Loput kaksi (Havila Polaris ja Havila Pollux) saataneen liikenteeseen vuoden lopulla. Castorin ja Capellan liikenteen aloituksen viivästys johtuu turkkilaisen laivanrakentajan Koronaviipeestä. Polariksen ja Polluxin myöhästyminen johtuu siitä, että alunperin valittu espanjalainen laivanrakentaja joutui taloudellisiin vaikeuksiin, jolloin varustamo päätti rakennuttaa nämäkin alukset Turkissa. Polttoaineena Havilan aluksille tulee nesteytetty maakaasu ja niihin on lisäksi asennettu maailman suurin laiva-akusto. Niistä irtoaa sähköistä matkantekoa jopa neljäksi tunniksi. Hiilidioksidipäästöt vähenevät neljänneksellä ja typen oksidien määrä 90%:lla.
Tällä hetkellä Hurtigruta liikennöi seitsemällä aluksella (Nordkapp, Polarlys, Nordlys, Richard With, Kong Harald, Vesterålen ja Nord Norge), valmistuneet 1983 ja 1997 välisenä aikana. Laivat on peruskorjattu vuosina 2016-19. Ne tullaan uudistamaan myöhemmin nesteytetylle maakaasulle + akustolle, Havilan alusten tyyliin. "Nestorialuksen" Lofoten (vuosikerta 1964) kohtalosta en ole vielä löytänyt tietoa ja sama koskee uusinta hankintaa, Spitsbergen, hankittu 2015, valmistunut 2009. Loput kolme vuosien 2002-03 vuosikerran alusta Trollfjord, Midnatsol ja Finnmarken, aiotaan muuttaa maakaasulle, jonka jälkeen ne saavat uudet nimet, järjestyksessä Maud, Eirik Raude ja Otto Sverdrup. Alukset tulevat risteilyliikenteeseen. Norjan armeijalla oli muuten kahdesta vm. aluksesta erikoinen vuonna 2005 solmittu sopimus. Kriisiaikoina laivat pitää 10 vuorokaudessa olla muunnettavissa kelluviksi kenttäsairaaloiksi. Autokannelle tulisi tuolloin 70 lääkärin sairaala.
Risteilypuolella taas on tulevien alusten Maud, Eirik Raude ja Otto Sverdrupin lisäksi kaksi uudehkoa, vuonna 2019 valmistunutta alusta, Fritdjof Nansen ja Roald Amundsen. Nämäkin ovat hybridialuksia, diesel + akkusähkö -käyttöisiä.
Siljan tms Itämerenromut vaatisivat melkoisen suuria remppoja. Vaikein remppakohde saattaisi olla uusi ramppi autokannelle. Hurtigrutan nykyisissä aluksissa autokannen ramppi sijaitsee paapurin kyljessä, eikä edessä/perässä kuten meille tutuilla Ruotsinlaivoilla.
:P
Matkustajat, tehkää kasoja kadun reunaan!
Vs: Yleinen laivakeskustelu
Olen löytänyt uusia tositteita. Samalla voidaan varmistaa ns. laiva-ajo aluksella m/s Wasa Queen ja kahdella eri reitillä. Myös laivatapahtuma 5.3. 1994 voidaan varmentaa, jolloin alus joutui merihätään. Laiva on, ns. Nantesin sisar. Etelä-Ranskan Nantesissa valmistettuja roro-aluksia ei olla hyväksytty (wikipedia) omaksi ryhmäkseen. Näitä valmistui kuitenkin useita ja Silja Linen aluksia olivat: Svea Corona ja Silvia Regina. Laivoja yhdistää ainakin kokoluokka, kantavuus ja profiili.
M/S Finnjet on varmennettu useilla tositteilla. Aluksen määräsatama oli Muuga Virossa, koska alus on ollut niin kookas, ettei se Reisisadamaan mahtunut. Sauna ja uima-allas on tosittein sekin varmennettu.
---------- Viestit yhdistetty klo 22:20 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 22:09 ----------
M/S Turella (Nli-Mh-Kps) tuli olemaan myöhempi M/S Fantaasia. Diana II (Nli-Mh-Kps) ja myöhempi M/S Meloodia (valmistaja: Jos. L. Meyer Werft, Papenburg, Germania) varmennetaan matkustetuiksi. Jäljempi molemmilla nimillä ja eri reiteillä (Hki-Tal)
Laiva-aiheisia reliikkejä, muistoesineitä on tallella. Koskevat laivoja: M/S Fennia ja sekä M/S Turella.
Satamien lyhennöksiä on sovellettu, eivät kaikki virallisia. Jos on huomauttamista mahd. vääristä lyhenteistä, niin tiedot otetaan vastaan.
---------- Viestit yhdistetty klo 22:28 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 22:20 ----------
M/S Wana Tallinn & M/S Georg Ots on varmennettu tosittein matkustetuiksi laiva-aluksiksi. Operoija on ollut Hansatee Tallink A/S.
---------- Viestit yhdistetty klo 22:43 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 22:28 ----------
Silja Festival on maihinnousukorteilla varmennettu, sama alus ja kahdella eri merireitillä. Varmennetaan, ja vielä tarkistusten jäljiltä, merimatkat väleillä: Tku - Sto (8.3.1993) & Hel - Tal (6.12.1996). Meriajojen tapahtumien välillä, karkeasti arvioiden, noin 3 ½ vuoden verran.
---------- Viestit yhdistetty klo 22:50 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 22:43 ----------
M/S Wasa Queen on matkustettu välillä, Vaasa - Uumaja. Siellä se ei, merihädän vuoksi pystynyt rantautumaan. Alus joutui avustetuksi jäänmurtajien toimesta, joita oli 2 kpl, ainakin M/S Atle (kotimaa Ruotsi) ja joutui palaamaan takaisin Vaasaan. Syynä olivat Merenkurkkuun ajautuneet ahtojäät ja voimakas merituuli.
M/S Wasa Queenilla matkustettu myös Tallinnaan myöhemmin / Hel - Tal. Kuitteja ja tositteita tästä laiva-ajon tapahtumasta on olemassa. Alus on Ranskan Nantesissa 1970-luvun keskivaiheilla valmistettu, noin 1200+ matkustajaa kantamaan kykenevä roro-alus. Hallussani on esim. laivan pelastusopas.
---------- Viestit yhdistetty klo 23:41 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 22:50 ----------
M/S Amorella Viking Linella on varmistettu. Kuittikuponki on kuitenkin himmennyt. Himmentyneessä kupongissa, mainitaan Stena Line. Selkeästi erottuu M/S Amorella. Merkintöjen päiväykset ovat; 7. 7. 1989 ja 9.7. 1989. Muistan myös tämän siitä, että tapasin Miss Suomi Åsa Lövdahlin (kotoisin Pietarsaaresta eli Jakobstadista) laivan kannella. Kirjoitin tästä tapaamisesta myös lyhyen runotekstin myöhemmin. Tuota runoa en ole julkaissut koskaan missään yhteydessä, käsittääkseni ja muistaakseni.
---------- Viestit yhdistetty klo 23:47 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 23:41 ----------
Matkareitti oli meno-paluu, ja välillä Turku-Kapellskär-Naantali. Matkustajien lukumäärä oli ollut 3 hlöä. Matkalipun yhteissumma oli ollut: 1 008 FIM/Smk. (n. 170€).
---------- Viestit yhdistetty klo 23:55 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 23:47 ----------
Laivalipuissa esiintyy lyhennystunnus: Waqu, eli WAQU, mikä on merkinnyt Wasa Queenia.
Viimeisin muokkaaja Assamies; 01.06.2021 kello 21:45. Syy: wikissä ei Nantesin sisaria, sen sijaan Papenburgin
P272:n konduktöörille lausuttua, Kem-Ol: -No niin mikkään ei oo parempata kun tulla eli mennä Dv-12 Punareevereitten parivedolla sinisessä konnarinvaunussa..!
Lähettämissäännöt
