Yleinen laivakeskustelu

Viron itsenäistyttyä 1990-luvulla Viroon oli myös alkuvuosina viisumipakko. Voi sitä nälkävuoden mittaista jonoa Helsingin suurlähetystössä kun kerran itsekin sieltä viisumia hain. Ja sitten niin Helsingissä kuin Tallinnassakin oli aivan hervoton jonotus passin ja viisumin tarkastuksissa, meillä ja heillä. Matkat tapahtuivat kyllä rivakasti kun oli käytössä myös kantosiipialuksia. Melkein laivareitin tapainen merenylitys oli myös helikopterilinja Hernesaaren kärjestä Linnahallin sataman katolle, 25 min.

Baltian maiden viisumit kelpasivat kaikissa kolmessa Baltian maassa ja Latvian suurlähetystöstä sen sai pienimmällä vaivalla. Ei tarvinnut esittää hotellivarausta tai virallista kutsua.

Viisumivapaita risteilyjä joihin sisältyi maissakäynti tehtiin joillakin pienemmällä aluksella kuten Kristina Reginalla jo ennen itsenäistymistä. Maissakäynti edellytti kiertoajeluun osallistumista.

Suomi keksi 1990-luvun laman aikaan periä matkustajaveroa laivamatkustajilta ja se vaihteli 20-100 mk /henkilö matkan pituudesta riippuen. Lisäksi alkoholin maahantuonti edellytti 24 tunnin oleskelua Suomen ulkopuolella, siksi nuo risteilyt kestivät juuri niin kauan. Sally Albatrossin ajettua karille Porkkalassa lyhennettiin aika 20 tuntiin jotta laivojen ei tarvinnut ottaa riskejä.

t. Rainer
 
Lisäksi alkoholin maahantuonti edellytti 24 tunnin oleskelua Suomen ulkopuolella, siksi nuo risteilyt kestivät juuri niin kauan. Sally Albatrossin ajettua karille Porkkalassa lyhennettiin aika 20 tuntiin jotta laivojen ei tarvinnut ottaa riskejä.

Miten 24 tunnin matka-aika pakotti riskinottoon? Kai sitä turvallisesti voi toimia matka-ajasta riippumatta? Kuluja turvallisesti toimiminen kenties kasvattaa, mutta luulisi sen mahdollista olevan ja vastuullisen laivayhtiön pyrkivän turvallisuuteen.
 
Miten 24 tunnin matka-aika pakotti riskinottoon? Kai sitä turvallisesti voi toimia matka-ajasta riippumatta? Kuluja turvallisesti toimiminen kenties kasvattaa, mutta luulisi sen mahdollista olevan ja vastuullisen laivayhtiön pyrkivän turvallisuuteen.

Itseasiassa tuossa Sally Albatrossin havarissa oli osasyynä jäätilanne Suomenlahdella ja Helsingin sisääntuloväylällä.

--- Lainaus tuosta liitteestä ---

Sally Ab:n omistama ja Oy Silja-Line Ab:n liikennöimä matkustaja-alus M/S SALLY ALBATROSS lähti perjantaina 4.3.1994 klo 11.04 Tallinnasta kohti Helsinkiä. Alus oli 24 tunnin risteilymatkalla. Aluksella oli 1 101 matkustajaa ja 159 henkilökuntaan kuuluvaa.

SALLY ALBATROSSin päällikkö sai klo 12.30 tiedon, että jääolosuhteet aluksen normaalisti käyttämällä, Harmajan kautta kulkevalla reitillä ovat erittäin vaikeat. Päällikkö päättikin ajaa Helsinkiin Porkkalan kautta.

SALLY ALBATROSS oli kiinni jäissä keskellä Suomenlahtea klo 13.20 - 14.05 välisen ajan, mutta pääsi irti omin voimin. Tässä vaiheessa päällikkö ilmoitti Helsinkiin Oy Silja Line Ab:hen, että alus tulee myöhästymään tunnin ja tulee Katajanokan satamaan klo 17.00.

Kello 14.30 jälkeen SALLY ALBATROSS lähestyi Savinin matalaa. Sen tarkoituksena oli kiertää matala lounaispuolelta, jolloin se olisi päässyt Savinin matalan länsipuolitse kulkevalle, avomereltä saaristoon johtavalle Sommarön väylälle.

.
.
.
.

Ennen Savinin matalaa tutkakartta siirtyi luotsiperämiehen käyttämällä tutkalla kaksi kertaa paikaltaan. Luotsiperämies kohdisti molemmilla kerroilla päällikön opastuksella kartan uudelleen paikalleen. Pohjakosketuksen tapahduttua kartan todettiin jälleen olevan poissa paikaltaan.

SALLY ALBATROSS ajoi klo 14.44 noin 19 solmun nopeudella Savinin matalan jääpoijun koillispuolitse 4,8 metrin syvyydessä olleen karin ja keskimäärin 6,2 metriä syvän matalikon yli.

--- Lainaus loppuu ---

Onnettomuus ei siis johtunut "kireästä aikataulusta", vaan syyt voi lukea tuosta Tutkintaselostuksesta https://turvallisuustutkinta.fi/mat...tkinnat/FHLgxlFV1/1_1994_Tutkintaselostus.pdf
 
24 tunnin sääntö taxfreessä oli voimassa Suomen EU-jäsenyyden alkamiseen asti unionin ulkopuolisessa liikenteessä -Ahvenanmaan omaa vyöhykettä muodostettaessa asia oli käyty läpi, ja säädetty edelleen Ruotsissa voimassa oleva 20 tunnin sääntö. Ulkorajamääräykset tulkittiin siten, että päiväristeilyltäkin sai tuoda sovitun määrän, siis tuntuvasti enemmän kuin ennen unioniaikaa oli vuorokauden reissulta saanut. Suomen ja Ahvenanmaan välillä tapahtuva veroton myynti huomattiin lailliseksi pienellä viipeellä, mutta sekin alkoi jo samana vuonna.
Keväällä -96 syntyi mielenkiintoinen tilanne, kun silloinen toinen sosiaaliministeri Terttu Huttu-Juntunen keksi säätää omin päin (tai varmaan avustajiensa kanssa, mutta turhaan juristeja vaivaamatta) määräyksen, että 20 tunnin aikaraja pätisi myös ulkorajaliikenteessä. Se todettiin pian laittomaksi, ja sen jälkeen tilanne Suomenlahdella on ollut se, mikä se on nykyäänkin. Huttu-Juntusen poliittinen ura päättyi seuraaviin vaaleihin.

Mitä Sally Albatrossin karilleajoon tulee, on raportinkin perusteella helppo olla samaa mieltä sen merikapteenin kanssa, joka tuoreeltaan lausahti onnettomuuden olleen vältettävissä, jos olisi vilkaistu ikkunasta ulos.
 
Tallinkin Turun ja Tukholman välille jäävä laiva alkaa ajaa vain Kapellskäriin asti.

https://fi.tallink.com/documents/10...9-91e2-09e0-418f-2787648b11f5?t=1641210297259

Yllättävää, olisi luullut, että on tarpeeksi matkustajia Tukholmaan, jotta sinne kannattaa ajaa. Joskus olen miettinyt sitä, miksei Tukholmaan asti kulkevat laivat koskaan pysähdy Kapellskärissä. Laivathan ajavat aivan Kapellskärin sataman vierestä, joten kustannuksia tulee vain pysähdyksestä.
 
Tallinkin Turun ja Tukholman välille jäävä laiva alkaa ajaa vain Kapellskäriin asti.

https://fi.tallink.com/documents/10...9-91e2-09e0-418f-2787648b11f5?t=1641210297259

Yllättävää, olisi luullut, että on tarpeeksi matkustajia Tukholmaan, jotta sinne kannattaa ajaa. Joskus olen miettinyt sitä, miksei Tukholmaan asti kulkevat laivat koskaan pysähdy Kapellskärissä. Laivathan ajavat aivan Kapellskärin sataman vierestä, joten kustannuksia tulee vain pysähdyksestä.

Lisäksihän tulee pidennystä matka-aikaan varmaankin tunnin verran. On siinä kuitenkin matkaa suoralta väylältä sivuun, kääntymiset ja laiturissaoloaika (väh. 15 minuuttia). Ainakin nykyinen aikataulu voidaan unohtaa, kun Ahvenanmaan pysähdystä ei voi poistaa.

Kokonaisuuteena voi varmaankin verrata aikaan, joka kuluu Långnäsin pysähdyksen aiheuttamaan ajankuluun?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Tallinkin Turun ja Tukholman välille jäävä laiva alkaa ajaa vain Kapellskäriin asti.

https://fi.tallink.com/documents/10...9-91e2-09e0-418f-2787648b11f5?t=1641210297259

Yllättävää, olisi luullut, että on tarpeeksi matkustajia Tukholmaan, jotta sinne kannattaa ajaa. Joskus olen miettinyt sitä, miksei Tukholmaan asti kulkevat laivat koskaan pysähdy Kapellskärissä. Laivathan ajavat aivan Kapellskärin sataman vierestä, joten kustannuksia tulee vain pysähdyksestä.

Varmasti matkustajia olisi tarpeeksi mutta tässähän painaa vaakakupissa kaikkein eniten se, että tällä tavalla Turun iltalähtöä saadaan aikaistettua ja sitä kautta risteilijöiden laivalla viettämää aikaa (ja rahan kulutusta) lisättyä. Lisäksi, kun kuljettava matka lyhenee vaikuttaa se myös polttoainekuluihin (voidaan ajaa hitaammin eikä kuljettava matkakaan ole yhtä pitkä) joten kyllä tuo varsin järkevä ratkaisu on kun toista laivaa ei Tallink-Siljalla tuolla reitillä enää ole ja Maarianhaminan päiväristeilyt (aikatauluja ei tarvitse sovittaa siten että laivat yhtä aikaa Maarianhaminassa) sitä myöten on voitu unohtaa.
 
Varmasti matkustajia olisi tarpeeksi mutta tässähän painaa vaakakupissa kaikkein eniten se, että tällä tavalla Turun iltalähtöä saadaan aikaistettua ja sitä kautta risteilijöiden laivalla viettämää aikaa (ja rahan kulutusta) lisättyä. Lisäksi, kun kuljettava matka lyhenee vaikuttaa se myös polttoainekuluihin (voidaan ajaa hitaammin eikä kuljettava matkakaan ole yhtä pitkä) joten kyllä tuo varsin järkevä ratkaisu on kun toista laivaa ei Tallink-Siljalla tuolla reitillä enää ole ja Maarianhaminan päiväristeilyt (aikatauluja ei tarvitse sovittaa siten että laivat yhtä aikaa Maarianhaminassa) sitä myöten on voitu unohtaa.

Toisaalta, ratkaisu on Sillinkiltä kyllä käsien nostaminen Vikingin edessä kumipyöräliikenteen osalta. Jos matka on Tukholman eteläpuolelle, 90 kilometrin lisämatka ei ole aivan mitätön. Lisäksi se johtaa siihen, että etelään menevä liikenne osuu arkisin Essingeledenille juuri aamun ruuhkahuipun aikaan. Värtanille aamukuudelta tultaessa ehditään ruuhkan alta pois.

Mitä kysymykseen Kappelskärissä pysähtymiseen normaalitilanteessa tulee, vastaus on helppo: Ei ehdi. Koko Turku-Tukholma-reitillä on Ahvenanmeren ja Kihdin avoimia osuuksia lukuun ottamatta nopeusrajoitus. Edestakainen ajo vuorokaudessa edellyttää jokseenkin äärimmilleen vietyä satamalogistiikka kääntymisaikojen ollessa vain 70-75 minuuttia. Tästä varttitunninkin tinkiminen voi katkaista kamelin selän.
 
Mitä kysymykseen Kappelskärissä pysähtymiseen normaalitilanteessa tulee, vastaus on helppo: Ei ehdi. Koko Turku-Tukholma-reitillä on Ahvenanmeren ja Kihdin avoimia osuuksia lukuun ottamatta nopeusrajoitus. Edestakainen ajo vuorokaudessa edellyttää jokseenkin äärimmilleen vietyä satamalogistiikka kääntymisaikojen ollessa vain 70-75 minuuttia. Tästä varttitunninkin tinkiminen voi katkaista kamelin selän.

En nyt ota suoraan kantaa Kapellskärissä pysähtymiseen, mutta voinee tietysti kysyä, onko tuo mainitsemasi 70-75 min kääntöaika satamassa todella nopein mahdollinen?

Oman kokemuksen mukaan esim. matkustajien purkaminen laivasta ja lastaaminen laivaan on aivan "kivikautisen" hidasta, koska hommaa yritetään hoitaa aina vain yhden(?) "tuubin" kautta...
 
Noh Tallink voi kuitenkin ensi vuodeksi saada liki samanlaisen tilanteen kuin aiemminkin laivat vain vuokralla, noh Romantika vähän pidemmällä.

Viking kuitenkin myi Amorellan, että kuinka näkee miten hoitavat ensi vuoden. Heitänköhän vakioveikkauksen, että Cinderella hoitelee 20h risteilyitä kesäkuun alkuun(Toukokuussa kenties niitä Visbyn risteilyitä ja Höga Kustenia lisäksi) asti ja sitten on Tallinna-Helsinki-Tukholmassa toisena sillä aikavälillä, jolloin Vikingin Tukholman laivatkin käyneet Tallinnassa.
 
En nyt ota suoraan kantaa Kapellskärissä pysähtymiseen, mutta voinee tietysti kysyä, onko tuo mainitsemasi 70-75 min kääntöaika satamassa todella nopein mahdollinen?

Oman kokemuksen mukaan esim. matkustajien purkaminen laivasta ja lastaaminen laivaan on aivan "kivikautisen" hidasta, koska hommaa yritetään hoitaa aina vain yhden(?) "tuubin" kautta...

Matkustajaliikenne ei ole kriittisellä polulla. Kannattaa tarkkailla ajatuksella, mitä tapahtuu perä- ja keulaporttien tienoilla.
 
Kilpailun vähentyminen Tukholmasta Turkuun on kuitenkin ikävää. Galaxyn iltalähtö oli hyvin järkevä paluusuunnassa Saksasta/Tanskasta Helsingin laivoihin verratuna myöhäisemmän lähtöajan ja usein selvästikkin niitä ja Turun Vikingiä edullisemman hinnan vuoksi. Ainakin perävaunun kanssa tullessa hintero oli huomattava. Jatkossa pitää ilmeisesti ajella Kapellskärin asti, toivottavasti hinnat pysyvät siellä maltillisina uusienkin laivojen myötä. Pelkäänpä vain, että nousevat..
 
En nyt ota suoraan kantaa Kapellskärissä pysähtymiseen, mutta voinee tietysti kysyä, onko tuo mainitsemasi 70-75 min kääntöaika satamassa todella nopein mahdollinen?

Oman kokemuksen mukaan esim. matkustajien purkaminen laivasta ja lastaaminen laivaan on aivan "kivikautisen" hidasta, koska hommaa yritetään hoitaa aina vain yhden(?) "tuubin" kautta...

Viime kerrasta Turun terminaalissa on jo aikaa, mutta Gracen tullessa oli muistaakseni juttua nimenomaan siitä, että lastaus tehtäisiin mahdollisimman monen putken kautta. Niitä taisi olla 3-4 kappaletta, toki osin henkilökunnan ja siivoajien käytössä.

Mistähän johtunee tuo Tallink-Siljan väite Turun linjan kannattamattomuudesta; Viking ainakin tehnyt viime kesänä ko. linjalla kaikkien aikojen ennätyksen:
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009053950.html

Eiköhän se perustu Tallinkin pieneen markkinaosuuteen. Matkustajat valitsevat Vikingin jolloin Viking tekee ennätyksiä ja Tallink kärsii matkustajakadosta.
 
Viime kerrasta Turun terminaalissa on jo aikaa, mutta Gracen tullessa oli muistaakseni juttua nimenomaan siitä, että lastaus tehtäisiin mahdollisimman monen putken kautta. Niitä taisi olla 3-4 kappaletta, toki osin henkilökunnan ja siivoajien käytössä.

Mielestäni tuossa pääongelma on se, että lastaus pitää tehdä viime minuuteilla jotta hytit (ja yleiset tilat) keritään siivota lyhyen maissaoloajan sisällä ja koko terminaalin odotusalue pääsee ruuhkautumaan pahasti. Autolla tultaessa pääsee toki usein aiemmin, mutta joutuu sitten hissiaulassa odottamaan joskus puolikin tuntia hyttiin pääsyä (siivouksen ollessa vielä kesken). Ilmeisesti varustamo ei koe tuota ongelmaksi, onhan meno ollut sama vuosikymmeniä. Voisihan terminaalin odotusalueen jakaa pienempiin osiin, jotka muistuttaisivat lentokenttien lounge-aloja, joissa voisi ihmispaljoudessa seisomisen sijaan jopa levähtää ja nauttia ehkä lippuun kuuluvia eväksiä. Muutama lisäputki laivaan toki ei haittaisi.



Eiköhän se perustu Tallinkin pieneen markkinaosuuteen. Matkustajat valitsevat Vikingin jolloin Viking tekee ennätyksiä ja Tallink kärsii matkustajakadosta.

Olisi mukava lukea markkinaosuuksista tarkemmin. Oletan että rahtipuolella (joka on merkittävä(/-vin) tulonlähde ei varmaan suurta eroa ole, samoin tarvematkustajien parissa. Viikonlopun viihderisteilyillä ilmeisesti Viking dominoi, mikä ei varmaankaan johdu vain uudemmata laivasta, vaan siitä, että Viking on panostanut artisteihin enemmän, tämäkin on pitkäaikainen trendi.
 
Takaisin
Ylös