Dieselkäyttöinen lautta
100% sähkökäyttöinen lautta
Sähkökäyttöinen lautta apudieselmoottorilla
Dieselkäyttöinen lautta apusähkömoottorilla
Nestekaasukäyttöinen lautta (LPG)
Nesteytetyllä maakaasulla käyvä lautta (LNG)
Köysirata
Helsingin toinen metrolinja (tunnelina Kampista)
Tunnelin laajentaminen bussiliikenteelle (mikä käyttövoima?)
Tunnelin laajentaminen johdinauto/raitiovaunuliikenteelle
Osaksi nykyistä rautatieverkkoa (esim. Iso Pisara tai radan jatko etelään päärautatieasemalta)
Osaksi Tallinnan ja Helsingin välistä rautatietä
Uusi silta bussiliikenteelle (mikä käyttövoima?)
Uusi silta johdinauto/raitiovaunuliikenteelle
Muu, mikä?
Suomenlinnan joukkoliikenneyhteys
Suokin lauttojen moottoriremppa vähensi päästöjä ja kulutusta, mutta nyt vielä ei ole käyty pakasta kuin ensimmäinen kortti läpi. Nyt ei tietenkään kannata heittää lauttoja kaatikselle, mutta on hyvä aika pohtia: kun lauttakalustoa seuraavan kerran uusitaan, millä käyttövoimalla sen pitäisi kulkea? HSL on ottanut tavoitteekseen joukkoliikenteen päästöjen merkittävän vähentämisen (joka samalla toimii hyvänä esimerkkinä koko kansalle). Myös kokonaiskustannuksia voisi olla mahdollista leikata siinä sivussa.
Muut vaihtoehdot eivät varmaan selittelyjä kaipaa, mutta sähkölautoista mainittakoon verran, että ainakin tälläinen 100% sähköinen vekotin löytyy Saksasta, tosin ei mereltä vaan järvialuuelta. Sähkölautta on siitä mielenkiintoinen, että nykytekniikka mahdollistaa pikalatauksen (tarvittaisiin energiakapasiteettia vain yhdensuuntaiselle matkalle kerrallaan) ja kevyemmät, tiheämmät akut sekä turvalliset, standardoidut vesisuojaukset. Litiumioniakkujen hinta laskee myös vuosittain. Haittapuolia on edelleen siitä huolimatta hankintahinta sekä se, että raskaan aluksen kuljettaminen vedessä vaatii paljon energiaa ja näinollen joko matalat nopeudet (yksi lautta lisää) tai runsaasti akkuja - eli jälleen hankintahinta. Toki huolto- ja varsinkin käyttökustannuksissa säästetään vastaavasti eniten rahaa. Sähkömoottorit ovat kehittyneitä, energitehokkaita, erittäin pitkäkestoisia ja vääntöä löytyy, joten niistä ei tarvitse huolehtia. Joskus ratkaisuksi ulkomailla on käytetty ajolankoja, mutta Suokin lautalle ko. ratkaisu ei käy. Olen löytänyt myös Youtubesta aikaisemmin 100% sähkörahtilautasta (ei suuri alus, muttei ihan pieni paattikaan) dokumentin (ei mitään aggregaatteja vaan ihan täysin akkuvoimin kulkeva laitos), harmi etten nyt tähän löytänyt. Aggregaattihybridi voisi toki vähentää akkujen määrää, kun varmuuden vuoksi ei tarvitsisi ylimääräisiä akkuja. Tekniikka on yleinen, sillä matkustaja-alusten potkurit toimivat usein suoran voimansiirron sijaan sähköllä, josta ainakin suurin osa tuotetaan aggregaatilla.
Vaikka dieselöljy on tähän mennessä suosituin vaihtoehto, dieselillä toimiva lautta on energiasyöppö ja päästöhirmu, koska sekä pottomoottori että vesi materiaalina ovat huonoja valintoja energiatehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen liikkumiseen. Viking Gracessa ollaan siirrytty energiatiheään ja vähäpäästöiseen (sekä hiukkaspäästöttömään) vaihtoehtoon, nesteytettyyn maakaasuun. Ihan tavallinen maakaasu taas on edullisempaa, eikä sitä tarvitse nesteyttää ja taas purkaa kaasuksi - riittäisiköhän sekin jo noinkin lyhyelle välille kuin Kauppatori-Suokki?
Lisäsin vaihtoehdoiksi myös (toivottavasti) kaikki mahdolliset vaihtoehdot lautalle (jätin nyt sukellusveneen kuitenkin pois), koska foorumilta löytyy runsaasti lauttaliikennevastustusta.
Vs: Suomenlinnan joukkoliikenneyhteys
Nykyisen lautan hankinta käynnistettiin 1980-luvulla selvittämällä, kannattaako Suomenlinnaan ajaa lautalla vai jotenkin muuten. Kustannustehokkain oli raitiovaunutunneli.
Nykyisillä turvallisuusvaatimuksilla ja mitoituksilla raitiovaunutunneli on edelleen kustannuksiltaan samaa luokkaa lauttavaihtoehdon kanssa.
Uusi lautta kuitenkin hankittiin, koska Suomenlinnan liikenne "kuuluu" hoitaa lautalla.
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Vs: Suomenlinnan joukkoliikenneyhteys
Lautan käytön puolesta puhuu minusta se, että Suomenlinna on maailman mitassakin uniikki turistikohde ja merilinnoitukseen on luonnollista mennä lautalla. Lautan polttoaineeksi sähkö taitaa olla vähän hankala, erityisesti talvella. Diesel, maakaasu tai LNG lienevät kuitenkin luonnollisimmat polttoainevaihtoehdot.Alunperin kirjoittanut 339-DF
Vs: Suomenlinnan joukkoliikenneyhteys
Olen tyyli- ja perinnesyistä lautan kannalla. Suomenlinna on museo, se tehty kävelykaupungiksi ja se on saari, jonne perinteisesti tullaan lautalla. Tosin voi sanoa niin, että jos kerran hyväksytään moderni lautta, niin onko sen kummempaa, jos saaren reunalla on yksi ratikkapysäkki ja siellä käy moderni ratikka?
Vesiliikenne on aina energiaintensiivistä, jos ei purjehdita. Mutta se ei onnistu säännöllisessä ja tiheässä kaupunkiliikenteessä. Ympäristöhaittaan on kaksi ratkaisua: biodiesel tai höyrykone uusiutuvalla polttoaineella. Biodiesel on realistisempi, höyrykone olisi nostalginen ja museaalinen, mutta kallis. Biodieseliin voi siirtyä myös heti, ei vaadi mitään. Ja lautan kokonaiskustannus kaupungin liikenteessä on niin vähäinen, ettei nykyinen biodieselin korkeampi hinta maaöljydieseliin nähden kaupunkia mihinkään hetkauta. Jos ympäristöystävällisiä tahdotaan olla.
Antero
Vs: Suomenlinnan joukkoliikenneyhteys
Kysymys Suomenlinnan liikenneyhteydestä ei ole ensisijaisesti liikennekysymys, vaan kysymys siitä, millainen Suomenlinnan halutaan olevan.
Kiinteän yhteyden puute rauhoittaa Suomenlinnaa. Lauttayhteys myös rajaa Suomenlinnaan pääsevien kokonaismäärän niin, ettei sitä tarvitse rajoittaa muuten. Vastaavalla logiikalla kuin ruuhkamaksut vähentävät ruuhkia, Suomenlinnaan voisi olla kiinteä yhteys, joka pystyisi kuljettamaan kaikki halukkaat sinne, mutta halukkaiden määrää rajoitettaisiin pääsymaksulla. Tai jos Suomenlinnassa tehtäisiin kiinteistökehitystä rankalla kädellä, olisi kiinteä yhteys perusteltu palvelemaan uusia asukkaita. Kumpikaan näistä ei taida kuitenkaan olla kenenkään vakavasti otettavan päättäjän agendalla.
Vs: Suomenlinnan joukkoliikenneyhteys
Omasta mielestäni pääjoukkoliikenneyhteys Suomenlinnaan tulisi jatkossakin olla lautta. Kaikki lautan vaatima infra on jo valmiina, ja helposti muunnettavissa, mikäli lautan koko kasvaa. Lautta on myös yksi osa Suomenlinnaa. Ja vaikka äänestin dieselkäyttöistä lauttaa, voisi se olla myös muilla polttoaineilla tai jopa sähköllä toimiva.
Vs: Suomenlinnan joukkoliikenneyhteys
Mä en oikein osaa muodostaa tuosta asiasta mielipidettä, eikä toisaalta tarvitsekaan, kun se lautta siellä nyt kuitenkin on eikä ole siitä mihinkään lähdössä.
Tavallaan ratikkatunneli olisi hyvä, sillä se kytkisi suomenlinnalaisetkin osaksi kaupunkia (pääteasema olisi ammusluolassa maan alla, eli se ei vaikuttaisi miljööseen) ja yksityiset kyllä huolehtivat turistiliikenteestä, johan siellä nytkin on yksityisiä vesibusseja, joille riittää matkustajia, vaikka yhteistariffilautta on edullisempi. Toisaalta sitten taas tämä "sinne on aina menty lautalla" on ihan validi argumentti tuollaisen alueen kohdalla.
Valtio maksoi ennen lauttaliikenteestä osan, mutta nykyisin kulut ovat kokonaan Helsingin kontolla. Toisaalta nykyisillä turvamääräyksillä se ratikkatunneli ei välttämättä toisi säästöä, joten rahakaan ei ole argumentti suuntaan eikä toiseen.
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Vs: Suomenlinnan joukkoliikenneyhteys
Viaporin merilinnoituksen (joksi Suomenlinnan nimi absoluuttisesti pitäisi muuttaa) liikenteessä voisi oikeasti kehitellä uusia meriliikenteen energiamuotoja. Jopa täysin akkulatauksella toimiva lautta voisi olla mahdollinen, koska matka ei ole tuon pidempi. Ja rannassa voisi aina olla seuraavaa matkaa varten latautumassa tuulimyllyn, aurinkopaneelin ja aaltogeneraattorin voimin seuraava akku...
Pitää muistaa myös, että liikenne vaatii käytännössä aina vähintään kolme alusta. Huoltolautan lisäksi on oltava kaksi "normilauttaa", jotka vuorottelevat päälinjalla siten, että toinen on tarvittaessa varalauttana. Vanha Suomenlinna-Sveaborg-lautta vuodelta 1952 (nykyinen ms.Suokki) on lisäksi suojeltu, eli se pysynee ainakin kesäruuhkien tasaajana niin kauan kuin viranomaiset sille liikennöintiluvan antavat.
Viimeisin muokkaaja kuukanko; 14.08.2013 kello 22:04. Syy: offtopic pois
Vs: Suomenlinnan joukkoliikenneyhteys
On hieman hankalaa ottaa osaa tällaiseen äänestykseen, kun noiden merenpinnalla kulkevien liikennevälineiden vaihtoehdot eivät ole kovin hyvin teknisesti eriteltyjä.
Mutta Suomenlinnan kaltaisen suojellun kulttuurikohteen liikenne on ilman muuta syytä hoitaa lautoilla meille maakravuille ja muille turisteille (sillä nykyinen tietunneli kuulukoon pelastuslaitokselle ym. välttämättömälle huoltoliikenteelle).
Koska nimenomaan Azipod-sähkömoottorikäyttöiset laivat kuljettavat tätä väliä todella hyvin, kunhan myös miehistö osaa operoida näitä aluksiaan (vrt. esim. nämä linkit):
http://www05.abb.com/global/scot/sco...t_guide_v5.pdf
http://www.turvallisuustutkinta.fi/S...pplication/pdf
Viimeisin muokkaaja kuukanko; 14.08.2013 kello 22:04. Syy: offtopic pois
Vs: Suomenlinnan joukkoliikenneyhteys
Yhdyn edellisten kirjoittajien näkemyksiin: lautalla Suomenlinnaan kuuluu saaren luonteesta johtuen mennä. Äänestin LNG-lauttaa johtuen olemattomista hiukkaspäästöistä ja periaatteessa hyvin helposta tankkaamisesta.
Sähkökäyttöinen lautta voisi myös olla mielenkiintoinen vaihtoehto. Norjassa on toteutettu täyssähköisenä ensimmäisenä maailmassa 120 autoa ja 360 matkustajaa kantava "lossi", joka pystytään lataamaan kymmenessä minuutissa. Koska lataus tuossa ajassa vaatisi liian suuria virtoja sähköverkosta, sijaitsee pääteasemilla akustot, jotka hoitavat lautan latauksen latautuen itse lautan ollessa merillä. Aiheesta oli joskus keväällä Tekniikka&Talous lehdessä, jossa mainittiin lautassa olevan lisäksi dieselit varalla, mutta niitä ei normaalisti käytettäisi ollenkaan. Eli todennäköisesti lauttojen tullessa uusimisikään voisi sähköinen lautta hyvinkin olla paras ratkaisu.
Linkki Siemensin referenssiin aiheesta: http://www.siemens.com/innovation/en...nno_1301_2.htm
Vs: Suomenlinnan joukkoliikenneyhteys
Jos matka pystyttäisiin ajamaan yli kymmenessä minuutissa, voisi yksi alus hoitaa kaksi edestakaista matkaa tunnissa. Nyt se ei ihan onnistu, sekä SL II:n, Torin että Suokin matka-aika on sen verran nafti vartti, että lähtöväli voi olla vain 20 minuuttia. Tietysti silloin, kun kaksi lauttaa operoi, lähtöjä on tuon kahdenkymmenen minuutin välein.
Viimeisin muokkaaja kuukanko; 14.08.2013 kello 22:05. Syy: offtopic pois
Vs: Suomenlinnan joukkoliikenneyhteys
Suomenlinnan liikenteessä ei taida paljon ikärajoilla olla väliä. Ymmärrettävää on, että kesän ruuhkissa ajetaan kaikilla mahdollisilla aluksilla, mutta keskitalven aikataulussa alle 1/3 ajetaan "uudella" laivalla.
https://www.hsl.fi/sites/default/fil...s/lautta_0.pdf
Vs: Suomenlinnan joukkoliikenneyhteys
Tosiaan erikoista ettei Suomenlinna 2 ole ensi talvena kulussa lainkaan ainakaan aikataulun mukaan. Olisiko SL2 sitten jossain isommassa korjauksessa telakalla talven vai mistä talvitauko mahtaa johtua? Eipä kyseinen alus ole kyllä nyt kesälläkään ollut aikataulun mukaan liikenteessä kuin La-Su.
Vs: Suomenlinnan joukkoliikenneyhteys
Suomenlinna II:n lähdöt on niitä joiden kohdalle ei ole merkitty lauttaa osoittavaa kirjainta. Se kulkee siis talvella, ja kesällä myös arkipäivisin. Myös ainakin kahtena viime talvena on ollut sama logiikka. Vähemmän kuormittuneet lähdöt ajetaan vanhemmalla lautalla kai museaalisista syistä, onhan se vuodelta 1952. Harmi ettei tätä periaatetta sovelleta muussa joukkoliikenteessä.
Kun muualla menee joka kadunpätkälle Jouko-linjan auto, miten Suomenlinnan eteläosaan eli Susisaareen ja Kustaanmiekkaan ei ole minkäänlaista bussiyhteyttä? Pisimmillään asuinkerrostalosta on matkaa 1.5 km lauttalaituriin.
Vs: Suomenlinnan joukkoliikenneyhteys
Jos Suomenlinnan sisäinen linja perustetaan, hyväksyn kulkuvälineeksi vain akku(pikku)bussin.
Lähettämissäännöt
LinkBack URL
About LinkBacks
Vastaa lainaamalla viestiä