Tarkoitin lähinnä juurikin paikallisjunilla matkustavia. En ole paikan päällä käynyt, mutta jotenkin vaikea kuvitella ihmisten sanovan, että he matkustavat Nørreportista (maanalainen asema aivan Kööpenhaminan ydinkeskustassa, turistikohteiden lähettyvillä) "Kööpenhaminaan", joka ikään kuin olisi kokonaan eri paikka. S-togien linjakartassahan tuo esintyy nimenomaan København Hovedbanegårdenina, tai lyhennettynä Kbh H:na.
Onhan Amsterdaminkin sisäisillä stoptrein-asemilla (jotka eivät sen koreampia ole kuin vaikkapa Käpylän tai Ilmalan asema) etuliite "Amsterdam", joka viestii, missä mennään. Ja näin, vaikka nuo stoptreinit ovat paikallisjunia, tai saksalaista junatermistöä käyttäen R-bahneja ("seutujuna" kai olisi paras käännös suomeen). Joten en Amsterdamia ajatellessa etuliitteettömyyttä perustelisi mitenkään Pasilan "pienuudella".
Omasta mielestäni yleisen selkeyden ansiosta Rautatientori on parempi, sillä kenellekään ulkopaikkakuntalaiselle, tai edes ulkomaalaiselle, ei nykyjärjestelyllä ole epäselvää, missä täytyy jäädä jos haluaa päärautatieasemalle. Sillä, minkä nimenomaisen kadun tai kadunpätkän alla itse asemalaituri on, ei ole kovinkaan väliä.
Ehtikö tuo nimenomainen asema toimia yhtään Puotinharju-nimellä? Megakauppakeskushan rakennettiin vasta 90-luvun alussa, kun taas metroasema oli siinä heti metron avautuessa 1982. No, Citymarket ja Tallinnanaukion toimistot taisivat olla siinä jo aikaisemmin, eli Itäkeskus oli jo metron tullessa idän keskus, josta Puotinharjun Puhos oli jo tuolloin jäämässä sivuun.
Tuo, että Puotinharjun puoleiset talotkin lasketaan Itäkeskukseen, kertoo kyllä selvää kieltä siitä, kuinka kaupunki hahmotetaan metron ja asemien mukaan. Sellaisessa tahattomassa päänsisäisessä kaupunginhahmottamisessa posti- ja suuntanumerot ovat toisarvoisia.
