Viestiketju: Paikannimet linjojen nimissä

Onhan noita mm. 90 Kallvikintie ja 519A Vuosaari, toisaalta pituusero on aikamoinen. (Ja eihän linjan 90 kohdalla voisi lukea Aurinkolahti - Vuosaari(M) - Vuosaari. )

68 Latokartano ja 506 Viikki lähtevät kuitenkin samalta asuntoalueelta. Mites näiden kahden alueen raja taas meneekään?

Koko Viikki/Latokartano on nyt vähän kaupungilla hakusessa. Samoin kuin Viikinmäki, jonka minä katson kuuluvan Pihlajistoon. Puhekielessä vakiintuneet termit ratkaisevat yleensä tällaisten nimien kohtalot.

Liityn vanhaan viestiketjuun, koska päivittäin näen kotikadullani pysäkkikilpiä, joiden "linjannimien" käyttö on mielestäni hölmöläisten hommaa.

Vuosikymmeniä vanha juttuhan on se, että linja 54 eli nykyinen 66 jatkettiin Länsi-Pakilasta Paloheinään. Linjan nimenä säilyi kuitenkin Rautatientori - Länsi-Pakila. Tuo nimi komeili myös auton sivulinjakilvessä.

Ei siinä mitään vielä 60-luvulla, kun HKL:n pysäkkikilvissä oli vain linjanumerot. Mutta kun 70-luvulla tuli pysäkkikilpiin määränpäätekstit, niin onhan se ollut kummallista, kun vielä Paloheinäntien, Repovuoren ja Kivimäen pysäkeillä lukee "Länsi-Pakila", joka todelisuudessa on jäänyt taakse (oikeasti Elontie on viimeinen Pakilan puolella oleva pysäkki).

Tosin puutteellisesta informaatiosta on syyttäminen myös kadunvarren paikannimikilpien asettajiakin. Maunulasta tullessa Pakilantiellä on kyltti "Länsi-Pakila" ja Kuusmiehentiellä on Torpparinmäestä tullessa kyltti "Paloheinä". Sen sijaan Pakilan ja Paloheinän rajalla (Nuotiokujan kohdalla) ei ole kumpaakaan kilpeä.

Paikallisille asukkaille nämä eivät tietenkään ole tarpeen, mutta muukalaisten suunnistamistahan ne helpottaisivat. (Länsi-Pakila ja Paloheinä ovatkin jo aluperin kasvaneet yhteen, mutta edellinen kuitenkin on Pakilan kaupunginosan osa-alue ja jälkimmäinen Tuomarinkylän, joka on siis oikeasti paljon isompi kuin se pelkkä kartanon kohta Vanhan Tuusulantien varressa). Aina silloin tällöin kohtaa ihmetteleviä autoilijoita ja joskus kävelijöitäkin, jotka jo Paloheinässä ollessaan kyselevät, onko vielä pitkä matka Paloheinään. Eivätkä he suinkaan aina ole menossa ulkoilumajalle tai jäähallille tai hiihtoladulle, vaan johonkin jo ohittamaansa osoitteeseen.

Tuota ongelmaa suurempi on kuitenkin tänä vuonna pysäkkikilpiin ilmestynyt palvelulinjojen tekstimuutos. Aikaisempi mitäänsanomaton Palvelulinja-teksti on korvattu linjan nimellä. Äly hoi! Vaikka toiselta puolelta bussi menee Koskelan sairaalaan ja tien toiselta puolelta Torpparinmäkeen, niin molemmilla puolilla on teksti "P17 Pakila-Oulunkylä".

Mielestäni pysäkkikilpien pitäisi kertoa pääteaseman tai -pysäkin nimi. Linjan nimi on matkustajalle ihan sivuseikka. Mutta olen ruvennut entistä enemmän epäilemään, että pysäkkikilpien tarkoituksena ei olekaan antaa informaatiota, vaan toteuttaa jonkin "designerin" luomaa "brändiä."

Vai onko jonkun mielestä järkeä siinä, että pysäkkikilvet selkeine numeroineen ja tekstit (vaikka sitten olivatkin linjannimiä) poistettiin Jokeri-pysäkeiltä? Ne korvattiin minikokoisilla numeroilla katoksen sivussa ja määränpäät (anteeksi, linjannimet) ovat näkyvissä ainoastaan aikatauluissa, jotka on välillä lätkitty ihan epäloogiseen järjestykseen. Sitä paitsi Jokeritolppa näyttää kaukaa katsottuna siltä, että siinä olisi sekä kaukoliikenteen (sininen) että paikallisliikenteen (keltainen) pysäkki. Muutamassa paikassa onkin molemmat, mutta useimmissa ei.

Alunperin kirjoittanut Ilmari Syrjälä

Vai onko jonkun mielestä järkeä siinä, että pysäkkikilvet selkeine numeroineen ja tekstit (vaikka sitten olivatkin linjannimiä) poistettiin Jokeri-pysäkeiltä? Ne korvattiin minikokoisilla numeroilla katoksen sivussa ja määränpäät (anteeksi, linjannimet) ovat näkyvissä ainoastaan aikatauluissa

Ihmettelin tätä taas viimeksi sunnuntaina Pitäjänmäessä. Miten ihmeessä on mennyt läpi, että se vähä informaatio, joka pysäkkikilvissä on, on hävitetty? En pysty käsittämään. Onko linjaliuskateline niin ruma, ettei se mitenkään sovi sinne sinisen katoksen katolle? Onneksi sentään sopii vihreiden katoksien yhteyteen, muuten palaisimme kymmeniä vuosia taaksepäin...

Aikataulut ja linjakartta siellä katoksen sisällä palvelevat tietenkin, mutta menee siinä hetki poikineen, kun yrittää etsiä sopivan tiedon sieltä. Ja seutubussien kohdalla ei onnistu; YTV:n pysäkkiaikataulu kertoo vain ohitusajan ja linjanumeron.

Alunperin kirjoittanut Tuomas Kyheröinen

68 Latokartano ja 506 Viikki lähtevät kuitenkin samalta asuntoalueelta. Mites näiden kahden alueen raja taas meneekään?

Jos oletetaan että Viikki tarkottaa ainoastaan kampusaluetta niin silloin 506:n päättärin nimi tuntuu oikealta, sillä eihän se kovin hyvin palvele Latokartanoa, mutta voi myös ajatella Viikin alueena johon käsittyy lisäksi Viikinmäki sekä Latokartano. Tällöin lienee helpompaa että lyhyemmälle Helsingin sisäiselle linjalle 68:lle päättärin nimi on tarkempi eli Latokartano kun taas pitemmälle seutulinjalle 506 on tavallisen matkustajan helpompi käsittää sana Viikki kuin vain se pienehkö Latokartanon osa.

Sama periaate näkyy myös ydinkeskustassa, jossa Kampista, Elielinaukiolta sekä Rautatientorilta lähtevien linjojen päättärinimet on erotettu sen mukaan onko kyseessä sisäinen linja vai seutulinja. Aikatauluista huomaa, että Helsingin sisäisillä linjoilla pääte on esim. Elielinaukio kun taas seutulinjoilla Helsinki. Tosin on selvää, ettei esim. sisäisen linjan reitiksi voi sanoa Helsinki - Hakuninmaa. Seutuaikatauluissakin kuitenkin ilmoitetaan lähtöterminaali lähtöaikojen yläpuolella. En sitten tiedä mikä seutulinjojen busseissa olisi oikea periaate; ilmoittaa määränpääkilvissä Helsinki vai Elielinaukio -molempia kuitenkin näkyy aika fifty-fifty.

Tampereelta löytyy myös ainakin yksi aiheeseen sopiva pointti, sillä vaikka 7:n ja 27:n päätteet sijaitsevat samassa paikassa niin silti 7:n päätepysäkki on Ruotula 27:lla Irjala, ja kun kartasta katsoo niin voisi olettaa paikan olevan enämmänkin Takahuhtia. Tuo ei ole nyt sinällä niin vakavaa, kun 7 ja 27 ovat ainoita linjoja, jotka palvelevat Ruotulaa ja Irjalaa.

Alunperin kirjoittanut JT

Kampista, Elielinaukiolta sekä Rautatientorilta lähtevien linjojen päättärinimet on erotettu sen mukaan onko kyseessä sisäinen linja vai seutulinja. Aikatauluista huomaa, että Helsingin sisäisillä linjoilla pääte on esim. Elielinaukio kun taas seutulinjoilla Helsinki. Tosin on selvää, ettei esim. sisäisen linjan reitiksi voi sanoa Helsinki - Hakuninmaa. Seutuaikatauluissakin kuitenkin ilmoitetaan lähtöterminaali lähtöaikojen yläpuolella. En sitten tiedä mikä seutulinjojen busseissa olisi oikea periaate; ilmoittaa määränpääkilvissä Helsinki vai Elielinaukio -molempia kuitenkin näkyy aika fifty-fifty.

Välillä täällä Pääkaupunkiseudulla ollaan olevinaan niin yhtä seutua ja joka kunta on niin kaupunkia, niin kaupunkia. Taitaa kuitenkin tässä aikataulujen ja linjakilpien tekstittämisessä paljastua, että Helsinki on kaupunki ja naapurikunnat maaseutua.

Vai muutetaankos nimikoinnit esim. tyyliin
231 Elielinaukio - Vantaa, 360 Elielinaukio - Vantaa, 452 Elielinaukio - Vantaa
tai vaikkapa
510 Vantaa - Espoo, 530 Vantaa - Espoo, 535 Vantaa - Espoo
puhumattakaan sellaisista linjaveljeksistä kuin
103 Kamppi - Espoo, 501T Lauttasaari - Espoo, 506 Viikki - Espoo ja 550 Itäkeskus - Espoo?

Koko jako "sisäisiin" ja "ei-sisäisiin" linjoihin on johtanut tunnettuun päättömyyteen, että samannumeroisia linjoja on ihan lähialueillakin. Ja moni sisäinen linja menee kuitenkin kuntarajan yli. Vaikka kustannustenjako tai muu kuntien keskinäinen vääntö olisi millaista tahansa, niin hyvää matkustajapalvelua ja kaikkien yhteinen etu olisi yhtenäinen linjanumerointi koko seudulla. Ja yhtenäiset pysäkkiaikataulut sisäisyydestä ja seudullisuudesta riippumatta.

Alunperin kirjoittanut ultrix

Tarkalleen ottaenhan se menee niin, että seiskan päättäri on kääntöympyrän pohjoisosassa (5056 Ruotula) ja 27:n sen eteläosassa (5055 Irjala). Etäisyyttähän pysäkeillä on n. 10-20 m.

Göteborgin raitiotieverkolla on täysin vastaavanlainen ominaisuus. Linja 3 menee idässä "Kålltorpiin", linja 5 taas Torpiin, vaikka kyse on yhdestä ja samasta paikasta päätepysäkin suhteen (sama kaksoissilmukka). Linjat saapuvat ko. paikkaan vastakkaisista suunnista.

Oltiin eilen katsomassa Viettelysten vaunua, ja pikkuveli totesi että "They told me to take a streetcar named 'Desire',transfer to one called 'Cemetery',ride six blocks and get off,at Elysian Fields" ei vaan oikein käänny suomeksi. Syytän Helsingin ratikoiden nimeämiskäytäntöä.

Pohjois-Haagan lähijuna-asemahan on oikeastaan radan kanssa samaan aikaan rakennetussa Lassilan kaupunginosassa, kun taas varsinainen Pohjois-Haaga on väljempää 50-luvun lähiötuotantoa. Ainakin minut tuo nimi on oikeasti johtanut harhaan, sillä olen Pohjois-Haagaksi kutsunut juurikin tuota 70-luvulla rakennettua aluetta.

Kannelmäessä toistuu jokseenkin sama ilmiö. Esimerkiksi Kannelmäen ostari on aivan toinen rakennus, kuin aseman viereinen palvelukeskittymä (sitäkin olen pitkään luullut Kannelmäen ostariksi). Tosin, Kannelmäessä aseman ympärille myöhemmin rakennetulla alueella ei ole muutakaan nimeä, joten moka ei ole niin ilmiselvä. Ainakin olisi järkevää puhua erikseen Itä- ja Länsi-Kannelmäestä, sillä rata halkoo ko. "kaksoislähiön" kahteen hyvin erilaiseen alueeseen.

Alunperin kirjoittanut jpe

Pohjois-Haagan lähijuna-asemahan on oikeastaan radan kanssa samaan aikaan rakennetussa Lassilan kaupunginosassa, kun taas varsinainen Pohjois-Haaga on väljempää 50-luvun lähiötuotantoa. Ainakin minut tuo nimi on oikeasti johtanut harhaan, sillä olen Pohjois-Haagaksi kutsunut juurikin tuota 70-luvulla rakennettua aluetta.

Pahimmin harhaanjohtajat asemanimet pk-seudulla, eivät vastaa kaupunginosaa jossa sijaitsee tai muuten johtaa harhaan, aiheuttaa pahimmassa tapauksessa paikkakuntaa huonosti tuntevalle eksymistä, mielipahaa ja turhia taksireissuja

1) Helsinki/Helsingfors pitäisi olla kansainvälisen nimikäytännön mukaan: Helsinki keskus/Helsingfors centrum, tai vaihtoehtoisesti Hki päärautatieasema/H:fors centralstation
2) Pasila/Böle p.o. Helsinki-Pasila / Helsingfors-Böle (koska toinen Helsingin kaukojuna-asemista)
3) Huopalahti/Hoplax p.o. Haaga/Haga (pahin nimimoka koko Suomen rataverkolla)
4) Valimo/Gjuteriet p.o. Valimotie/Gjuterivägen (Valimo-nimistä kaupunginosaa ei kukaan tunne. Valimoita on Helsingissä ollut varmaan satoja mutta on vain yksi Valimotie)
5) Kera p.o Karamalmi/Karamalmen ("Kera" nimistä kaupunginosaa tai kylää ei ole koskaan ollut olemassa)
6) Koivuhovi/Björkgård p.o. Ymmersta (seisakkeen paikkaa siirrettiin 90-luvulla 1 km länteen Ymmerstan uutta lähiötä palvelemaan, mutta nimi unohdettiiin jostain syystä muuttaa. Jos suomenkielisillä vaikea ääntää "Ymmersta" niin kirjoittakoot sitten suomeksi erikseen "Ymmerstä")
7) Espoo/Esbo p.o. Espoo keskus/Esbo centrum (kaukojuna-asema, ja ei suinkaan koko Espoon ainoa rautatieasema. Moni ulkopaikkakuntalainen luulee että "Espoon asema" on jossain Tapiolan lähellä!
8) Pohjois-Haaga/Norra Haga p.o. Lassila/Lassas (syy jo kerrottu)
9) Tikkurila/Dikkursby p.o. Vantaa-Tikkurila/Vanda-Dickursby (kaukojuna-asema, ja olisihan syytä kertoa missä kaupungissa ollaan)
10) Korso p.o. Korso/Korsrå (lähinnä kuriositeetti,mutta koska ruotsi on virallinen kieli myös Vantaalla, olisi kiva jos paikkakunnan alkuperäinen ruotsinkielinen nimi näkyisi myös aseman nimenä)

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

4) Valimo/Gjuteriet p.o. Valimotie/Gjuterivägen (Valimo-nimistä kaupunginosaa ei kukaan tunne. Valimoita on Helsingissä ollut varmaan satoja mutta on vain yksi Valimotie)

Mutta Vantaalta Valimotie löytyy, ja on vielä sellainen kaupan keskittymä että nimenä Valimotie tuo monelle mieleen ensiksi sen Vantaalla olevan.