Kalliimpi lippu ja parempi joukkoliikenne

Liittynyt
22 Elokuu 2009
Viestit
951
Nykyisellään Helsingin sisäinen lippu maksaa 45,90 €/kk. Jos lipun hinta korotettaisiin seutulipun tasolle, 95,80 €/kk, lipputulot lisääntyisivät karkeasti noin 500 € x 200 000 = 100 M€. (200 000 henkilöllä on lippu ja kaksi kolmasosaa maksaaa täyden hinnan.) Jos tästä 100 M€:sta käyettäisiin investointeihin vuosittain 80 M€ – järkevimmät investoinnit olisivat ehkä Raide-Jokeri ja sitten kantakaupungin raitioteiden jatkeet – ja loput 20 M€ poikittaisliikenteen parantamiseen nykyisestä, olisiko joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus 10 vuoden kuluttua noussut vai laskenut Helsingin sisäisillä moottoroiduilla matkoilla? Entä kuinka moni jättäisi ostamatta kausilipun lähtötilanteessa, jossa lipun hinta yli kaksinkertaistuisi ja investointeja ei vielä olisi tehty?
 
Jos tästä 100 M€:sta käyettäisiin investointeihin vuosittain 80 M€ – järkevimmät investoinnit olisivat ehkä Raide-Jokeri ja sitten kantakaupungin raitioteiden jatkeet – ja loput 20 M€ poikittaisliikenteen parantamiseen nykyisestä

Laskitko pois muun joukkoliikenteen kustannuksen, eli linja-auto-, juna-, metro-, sekä raitiovaunuliikenteen?
 
Jos joku merkittävä määrä vaihtaisi omaan autoon, niin jäisi paitsi lipputulot saamatta mutta tulisi myös lisäautoilun haitat kustannettaviksi.
 
Nopeasti vaikuttavia ja hyödyllisiä joukkoliikenneinvestointeja olisi voitu tehdä kymmeniä ja käyttää niihin yli miljardi euroa korottamatta lippujen hintoja sentilläkään, jos mm. automaattimetrosekoiluun ja hyöty/kustannussuhteeltaan mitättömään länsimetroon ei olisi lähdetty.
 
Nykyisellään Helsingin sisäinen lippu maksaa 45,90 €/kk. Jos lipun hinta korotettaisiin seutulipun tasolle, 95,80 €/kk, lipputulot lisääntyisivät karkeasti noin 500 € x 200 000 = 100 M€. (200 000 henkilöllä on lippu ja kaksi kolmasosaa maksaaa täyden hinnan.)

Joukkoliikenteen arvioitu hintajousto on -0,3, eli kun lipun hinta kaksinkertaistetaan, lipun ostajien määrä vähenee 30 %. Siksi kaksi kolmasosaa on ihan ok nyrkkiarvio tähän, vaikka hintajousto ehdottomasti ei olekaan lineaarinen. Mutta mihin tuossa laskussa laitoit sen kolmasosan käyttäjämäärien vähenemisen? Eikö oikea lasku ole 40 x 12 x 200 000 x 0,67 eli 500 x 133 000 = 67 M€.

Mutta kuten hmikko totesi, 67 000 lisähenkilöautoilijaa (tai sanotaan 33 000, jos "vain" puolet vaihtaa autoon) on aika kallis ongelma. Joukkoliikenteen laatutason nousu ei oikein auta, jollei se tapahdu erittäin etupainotteisesti.
 
Joukkoliikenteen arvioitu hintajousto on -0,3, eli kun lipun hinta kaksinkertaistetaan, lipun ostajien määrä vähenee 30 %.

Onko koskaan tehty vertailua kahden samantyyppisen kaupunginosan välillä Helsingissä ja toisessa kaupungissa, siten että joukkoliikenteen palvelutason vaikutus olisi otettu huomioon?

Kaupunginosien vertailu autottomien kotitalouksien osuudet näyttävän kartan avulla tuntuu vähän hankalalta, koska palvelutaso tipahtaa heti kun kaupungin vaakunassa ei enää ole venettä, lisäksi Espoossa ja Vantaalla on sekä Länsiväylällä että junaratojen varsilla aluekeskus lähellä Helsingin rajaa.

Mutta kuten hmikko totesi, 67 000 lisähenkilöautoilijaa (tai sanotaan 33 000, jos "vain" puolet vaihtaa autoon) on aika kallis ongelma. Joukkoliikenteen laatutason nousu ei oikein auta, jollei se tapahdu erittäin etupainotteisesti.

Kuinka paljon kustannuksia 33 000 lisäautoilijaa sitten aiheuttavat? Liikenne on kuitenkin kohtuullisen sujuvaa jopa aamuruuhkassakin. Jos 67 M€/vuosi käytettäisiin joukkoliikenneinvestointeihin, eikö jo 10 vuoden kuluttua olisi saatu joukkoliikenteelle 33 000 käyttäjää lisää?
 
Joukkoliikenteen arvioitu hintajousto on -0,3, eli kun lipun hinta kaksinkertaistetaan, lipun ostajien määrä vähenee 30 %. Siksi kaksi kolmasosaa on ihan ok nyrkkiarvio tähän, vaikka hintajousto ehdottomasti ei olekaan lineaarinen. Mutta mihin tuossa laskussa laitoit sen kolmasosan käyttäjämäärien vähenemisen? Eikö oikea lasku ole 40 x 12 x 200 000 x 0,67 eli 500 x 133 000 = 67 M€.

Minusta -0,3 hintajoustoarvio on nykyisellä Helsingin seudun joukkoliikenteen hintatasolla ja liikennejärjestelmällä hyvin korkea arvio. Helsingin sisäisen kuukausilipun hinta on nykyään sen verran nimellinen, että on vaikea uskoa sen osalta noin suureen hintajoustoon. 2 vyöhykkeen seutulipun hinnan tuplauksella sen sijaan voisikin olla tuon verran vaikutusta.

Absoluuttisella summilla on varmasti merkitystä, kun autoilun kustannukset ovat usein noin 400-500 euroa kuussa lipun hinnan korotus 45,90 €/kk tasolta seutulipun tasolle 95,80 €/kk ei millään voi olla samaa (tai suurempaa) merkitystä kuin vaikka seutulipun hinnan tuplaamisella 95,80 tasolta 191,60 tasolle.
 
Viimeksi muokattu:
Absoluuttisella summilla on varmasti merkitystä, kun autoilun kustannukset ovat usein noin 400-500 euroa kuussa lipun hinnan korotus 45,90 €/kk tasolta seutulipun tasolle 95,80 €/kk ei millään voi olla samaa (tai suurempaa) merkitystä kuin vaikka seutulipun hinnan tuplaamisella 95,80 tasolta 191,60 tasolle.

Ne jotka käyttävät pääasiallisesti joukkoliikennettä, eivät yleensä omista autoa. Siksi autoilun kustannuksia ei pitäisi suoraan verrata kausilipun kustannuksiin. Yksikään autoilija ei siirry joukkoliikenteen käyttäjäksi jos kausilipun hinta tuplattaisiin. Sen sijaan moni joukkoliikenteen käyttäjä saattaisi liittyä autopuolueeseen jos kausilipun hinta tuplaantuisi kerralla. Kyllä joukkoliikenteen vaatimat infrainvestoinnit pitää pystyä rahoittamaan muuten kuin lippujen hinnat tuplaamalla. Tai sitten jos hinnat halutaan tuplata, niin viimeistään silloin pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut joilla vastaavasti hillitään niiden kymmenientuhansien uusien autoilijoiden aiheuttamaa entistä pahempaa ruuhkaa Helsingin niemelle!
 
Minusta -0,3 hintajoustoarvio on nykyisellä Helsingin seudun joukkoliikenteen hintatasolla ja liikennejärjestelmällä hyvin korkea arvio. Helsingin sisäisen kuukausilipun hinta on nykyään sen verran nimellinen, että on vaikea uskoa sen osalta noin suureen hintajoustoon. 2 vyöhykkeen seutulipun hinnan tuplauksella sen sijaan voisikin olla tuon verran vaikutusta.

Absoluuttisella summilla on varmasti merkitystä, kun autoilun kustannukset ovat usein noin 400-500 euroa kuussa

Minun autoilukustannukseni ovat n 300 €/kk ja sillä hinnalla pääsen n 1000 km kuukaudessa ja auto on ihan kunnollinen muutaman vuoden ikäinen japanilaisvalmisteinen perheauto.

Minulle olisi rahallisesti yhdentekevää ajaisinko sillä työmatkani vai julkisilla koska joudun kuitenkin maksamaan auton ylläpitokuluja. Joudun 15 km työmatkallani ylittämään yhden vyöhykerajan joten kuukausilipun hinnaksi tulee 90 €.

Jos joukkoliikennehankkeiden maksumiehiä pitää etsiä niin ne ovat mielestäni autoilijat. Joko niin että aletaan periä ruuhkamaksua tai sitten niin että otetaan työmatkavähennykset kokonaan pois niiltä jotka kulkevat omalla autolla töihin.

t. Rainer
 
Jos joukkoliikennehankkeiden maksumiehiä pitää etsiä niin ne ovat mielestäni autoilijat. Joko niin että aletaan periä ruuhkamaksua tai sitten niin että otetaan työmatkavähennykset kokonaan pois niiltä jotka kulkevat omalla autolla töihin.

t. Rainer

Oikea ratkaisu on ehdottomasti ruuhkamaksu, sillä esim. Itse en pysty käyttämään työmatkoihin pääasiassa muuta kuin autoa. Tai sitten pitää kävellä se työmatka, kun olen vienyt viimeisen vuoron auton juuri pilttuuseen ;)
 
Takaisin
Ylös