Liikenteen tarve

Jos liikennettä katsottaisiin kylmän rationaalisesti, aika suuri osa liikenteestä olisi turhaa ja haitallista. Meillä on paljon enemmän liikennettä kuin on välitön tarve, pitkälti koska yhteiskuntaamme on rakennettu liikkumisen itseisarvoisuuden päälle. Ei olisi häpeä jäädyttää valtaosaa liikennehankkeista lopullisesti ja hoitaa kasvava asukasmäärä lähtökohtaisesti asuttamalla ihmiset lähemmäs toisiaan, saavuttaen toisensa vähemmällä liikkumisella. Saavutettavuutta se liikkumisen ihannointikin oikeasti tavoittelee, vaikka välillä se tuntuu unohtuneen.

Vs: Valtaosa lähijunaliikenteestä pysähdyksissä työnseisauksen vuoksi perjantaina 1.11.

hylje sanoi:

Jos liikennettä katsottaisiin kylmän rationaalisesti, aika suuri osa liikenteestä olisi turhaa ja haitallista. Meillä on paljon enemmän liikennettä kuin on välitön tarve, pitkälti koska yhteiskuntaamme on rakennettu liikkumisen itseisarvoisuuden päälle. Ei olisi häpeä jäädyttää valtaosaa liikennehankkeista lopullisesti ja hoitaa kasvava asukasmäärä lähtökohtaisesti asuttamalla ihmiset lähemmäs toisiaan, saavuttaen toisensa vähemmällä liikkumisella. Saavutettavuutta se liikkumisen ihannointikin oikeasti tavoittelee, vaikka välillä se tuntuu unohtuneen.

Klikkaa laajentaaksesi...

Joukkoliikenteen supistaminen minimiin ei ole hyvä ajatus. Esimerkiksi jos tarkoitus on asioida apteekissa niin koskaan ei voi tietää kuinka kauan siihen menee aikaa koska asioinnin nopeus riippuu jonon pituudesta. Tässä tapauksessa ei ole asiakkaan vika jos hän myöhästyy tunnin välein kulkevasta bussista koska asioinnin pituutta ei pysty ennakoimaan. En pidä ”liiallista” joukkoliikennettä haitallisena koska samaan aikaan kadulla menee kymmeniä tai satoja katumaastureita jotka saastuttavat varmasti enemmän kuin tyhjä bussi. Vielä kun otetaan huomioon katumaastureiden valmistamisen ympäristövaikutus. Jos joukkoliikenteen halutaan pystyvän kilpailemaan yksityisautoilun kanssa niin palvelutason on oltava hyvä.

Helsingissä ei ole mahdollista asuttaa kaikkia ihmisiä keskustaan. Pienemmillä paikkakunnilla yhdyskuntarakennetta olisi syytä tiivistää, erityisesti automarketteja ei pitäisi rakentaa koska ne eivät ole kestävää kehitystä.

Vs: Valtaosa lähijunaliikenteestä pysähdyksissä työnseisauksen vuoksi perjantaina 1.11.

Missäs kohtaa sanoin että joukkoliikennettä pitäisi minimoida? Jos liikennehankkeet jäädytetään, jäljelle jää nykyisen katu- ja tieverkon käytön tehostaminen. Tehostamista on kahdenlaista: matkojen pituuden lyhentäminen (joissa joukkoliikenne on lähtökohtaisesti kilpailukykyisempää) ja toisaalta kaistakapasiteetin parantaminen joukkoliikenteen suosimisella muun liikenteen yli.

Vs: Valtaosa lähijunaliikenteestä pysähdyksissä työnseisauksen vuoksi perjantaina 1.11.

hylje sanoi:

Ei olisi häpeä jäädyttää valtaosaa liikennehankkeista lopullisesti ja hoitaa kasvava asukasmäärä lähtökohtaisesti asuttamalla ihmiset lähemmäs toisiaan, saavuttaen toisensa vähemmällä liikkumisella. Saavutettavuutta se liikkumisen ihannointikin oikeasti tavoittelee, vaikka välillä se tuntuu unohtuneen.

Klikkaa laajentaaksesi...

Mutta kuinka ihmiset saadaan asumaan lähemmäksi toisiaan? Valtakunnallisesella tasolla kunnille annettavista valtionosuuksista on vaikea luopua, vaikka sillä saataisiin suoritettua tehokas keskitys. Paikallisella tasolla taas suomalaiset ovat niin metsäläisiä että haluavat asua keskellä metsää. Kai siinä sitten jotain hienoa on.

Vs: Valtaosa lähijunaliikenteestä pysähdyksissä työnseisauksen vuoksi perjantaina 1.11.

Hartsa sanoi:

Jos joukkoliikenteen halutaan pystyvän kilpailemaan yksityisautoilun kanssa niin palvelutason on oltava hyvä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Niinpä. Oma työmatkani on suorinta tietä 15 km Helsingin sisällä (keskeltä Helsinkiä, vaan ei keskustasta, itään), siis töiden jälkeen näinpäin.
Joukkoliikenteellä iltakymmeneltä kotimatka kestää tunti - puolitoista tuntia. Jos edes voisi olla varma, että tunti riittää. Vaan ei voi tietää. On monesta kiinni. Ja ajotapamittarit busseissa; hohhoijaa matelua, matelua on alkanut näkyä.
Autollani ajan tuon kotimatkan max 20 minuuttia. Miksihän en käytä joukkoliikennettä...

Vs: Valtaosa lähijunaliikenteestä pysähdyksissä työnseisauksen vuoksi perjantaina 1.11.

Albert sanoi:

Niinpä. Oma työmatkani on suorinta tietä 15 km Helsingin sisällä (keskeltä Helsinkiä, vaan ei keskustasta, itään), siis töiden jälkeen näinpäin.
Joukkoliikenteellä iltakymmeneltä kotimatka kestää tunti - puolitoista tuntia. Jos edes voisi olla varma, että tunti riittää. Vaan ei voi tietää. On monesta kiinni. Ja ajotapamittarit busseissa; hohhoijaa matelua, matelua on alkanut näkyä.
Autollani ajan tuon kotimatkan max 20 minuuttia. Miksihän en käytä joukkoliikennettä...

Klikkaa laajentaaksesi...

Näinhän se on. Lähiö-lähiö-matkoilla vaihtoehtoina ovat yleensä tiheä keskustaan menevä joukkoliikenne ja 30 tai 60 min välein kulkeva poikittaisbussi, joka kiertelee ja kaartelee niin että matkaan menee ainakin kaksinkertainen aika verrattuna henkilöautoon, lisäksi joutuu usein tekemään bussi-bussi-vaihdon, johon sisältyy odotusta 10 tai 15 min jossain syrjäisessä paikassa. Autolla taas on kattava moottoritieverkosto ja lähiö-lähiö-matkan keskinopeus on tyypillisesti ainakin 50 km/h.

Jos poikittaisliikenteestä haluttaisiin edes välttävää, pitäisi linjojen 54, 554 ja 550 sijaan ajaa 10 min välein kulkevia raitiolinjoja, tai edes laittaa linjat 54 ja 554 kulkemaan päivittäin 10 min välein klo 23 asti ja asentaa pysäkeille reaaliaikainen matkustajainformaatio. Linja 554K on käyttökelvoton hitauden ja vuorovälinsä (30 min) takia.

Yllätyin käyttäessäni linjaa 57 siitä, miten nopea se on (Käpylästä Ruskeasuolle 5 min), mutta tämäkin linja on pilattu 20/30 min vuorovälillä eli linjaan ei voi "luottaa" vaan täytyy joko katsoa aikatauluja tai kiertää keskustan kautta.

hylje sanoi:

pitkälti koska yhteiskuntaamme on rakennettu liikkumisen itseisarvoisuuden päälle.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tässä asiassa kulttuurinen muutos saattaa olla yllättävänkin nopea. Viime aikoina on muistettu mainita tiuhaan, että nuoret lykkäävät ajokortin hankintaa tai jättävät kokonaan väliin. Osansa siinä on tietysti hinnoittelullakin. Samaan aikaan lomamatkailun arvostus ei varmaan ole ko. kansanosassa kadonnut mihinkään ja kauas ja eksoottiseen paikkaan tehdyllä matkalla on edelleen statusarvonsa.

Ehkä olen poikkeustapaus, sillä Postintaival on varsinainen p***läpi joukkoliikenteen kannalta. Sitä kun kulkee vain pääkaupunkiseudun "toiseksi hitain bussilinja 22 (johtuu reitistä).
Minun matkani oli bussi-bussi-bussi tai bussi-metro-bussi.
Kun 22 tuli Maunulan suunnalta Pasilan asemalle, näkyivät useimmiten linja 58 bussin perävalot. No siiten vain Sörnäisiin (hidasta,hidasta).
Mutta oli linjalla 58 kuljettaja/kuljettajia, jotka jäivät odottamaan linjaa 22 ja sen vaihtomatkustajia (kuvitelkaa!).
Kun vielä natsasi Itiksessä, oli kotimatka alle tunnin pituinen. Itiksessäkin oli joskus "armollinen" linjan 95 kuljettaja.
Muistin kyllä aina kiittää, vaikka uskonkin, että tuollaiset persoonat eivät ole kiitoksenkipeitä.

Oli tuollainen kyllä harvinaista herkkua.

Albert sanoi:

Ehkä olen poikkeustapaus,

Klikkaa laajentaaksesi...

Et suinkaan. Vartioharjusta mihin tahansa muualle kuin metrolinjan varrelle ja Bulevardin eteläpuolelle pääseminen joukkoliikenteellä on selvästi hitaampaa kuin henkilöautolla. Vartioharju ei myöskään ole mitenkään poikkeuksellinen kaupunginosa. Bulevardin eteläpuolelle joukkoliikenne on vain hieman hitaampaa kuin henkilöauto, koska henkilöautolla on kuitenkin mentävä keskustan läheltä ja sinne ei mene moottoritietä. Sitäkin tosin suunniteltiin aikoinaan.

Albert sanoi:

Kun 22 tuli Maunulan suunnalta Pasilan asemalle, näkyivät useimmiten linja 58 bussin perävalot. No siiten vain Sörnäisiin (hidasta,hidasta).
Mutta oli linjalla 58 kuljettaja/kuljettajia, jotka jäivät odottamaan linjaa 22 ja sen vaihtomatkustajia (kuvitelkaa!).
...
Oli tuollainen kyllä harvinaista herkkua.

Klikkaa laajentaaksesi...

On sellaisiakin kaupunkeja, joissa tuo on jokapäiväistä arkea. Joukkoliikennejärjestelmässä on vakiovuorovälit, eli kaikilla linjoilla on sama vuoroväli. Vaihtopaikat on suunniteltu niin, että bussit/vaunut ovat niillä samaan aikaan. Kuljettajien työhön kuuluu katsoa, että matkustajien vaihto vaunusta toiseen onnistuu ja matka jatkuu vasta sitten.

Tietysti edellä kuvattu edellyttää sitä, että joukkoliikenteellä on liikenne-etuus. Ilman etuuksia mikään peli ei kulje täsmällisesti, eikä vaihtaminen ja koko verkko voi toimia. Etuuksien sivutuotteena myös linjanopeus on samaa luokkaa kuin autoilla keskinopeus ottaen huomioon liikennevalot ja pysäköintilaitoksissa menevä aika.

Jos siis nyt 15 km:n matkaan menee joukkoliikenteellä toista tuntia, keskinopeus on alle 15 km/h. 20 min autolla on 45 km/h keskinopeus. Sellaisissa oloissa, joissa autolla tulee keskinopeudeksi 45 km/h muualla kuin motareilla, bussilla on Hesasa linjanopeus 25–30 km/h. Synkattu vaihto ei kestä kuin minuutin, joten 15 km voisi hyvinkin taittua joukkoliikenteellä runsaassa puolessa tunnissa. Auton rakastaja ajaa atuolla myös Kehä 1:n ruuhkissa, rationaalisi ajattelevista moni lepää, lukee tai surffaa mobiililaitteellaan mieluummin puoli tuntia kuin hukkaa aikaansa ajamalla 20 minuuttia.

Ei hyvään palveluun tarvita kuin tahtoa. Meillä ei vain ole vuosikymmeniin ollut tahtoa muuhun kuin autoilun sujuvoittamiseen.

Antero