Vs: Raidetaksi ja automaattiautot - kuvitelmaa
Wienissä päästään lukemaan 39 % ja autoilun osuus on 20 %. Yleisesti lukemien vertailukelpoisuuden kanssa pitää olla tarkkana, kun hakee lukemia netistä. Tekee ison eron, jos katsotaan kulkutapajakauma koko seudulla tai vain keskuskaupungissa, milloin näillä on selvä ero, kuten Helsingin seudulla. Mutta Saksassa kaupunki ja kaupunkiseutu ovat yleensä aika pitkälle yksi ja sama asia. Münchenissä näytetään pääsevän lukemaan 21 % joukkoliikenteelle 37 % autoilulle.
Eri kaupunkiseutujen kulkutapaosuuksien vertailu on aika haastavaa. Joka tapauksessa kulkutapaosuuteen on kaupunkirakenteella sekä katuverkolla on hurja vaikutus.
Esimerkiksi Wienissä vuonna 1913 noin 2,1 miljoonaa asukasta, tänä päivänä seudulla on 2,4 miljoonaa asukasta. Toki asumisväljyys on myös kasvanut, muttei yhtä hurjasti kuin kaupungeissa, jotka olivat aikoinaan köyhempiä. Wieniä ei myöskään toisessa maailmansodassa pommitettu maan tasalle (noin 20 % keskikaupungin rakennuksista tuhoutui sodassa), koska kaupunki oli liian kaukana tärkeimmistä lentotukikohdista. Pääkatuja ei tuosta syystä rakennettu sodan jälkeen samalla lailla leveämmiksi kuin kaupungeissa, jotka olivat rauniokasoja. Käytännössä on Wienissä onkin nykyään suhteessa maailman laajimpia korttelikaupunkeja, jossa autoliikenteelle on huomattavan vähän tilaa.
Mielenkiintoinen vertailukohta on Wieniin Hampuri, jossa vuonna 1913 oli 1,1 miljoonaa asukasta, laaja korttelikaupunki, mutta joka Saksan sotateollisuuskaupunkina pommitettiin täysin raunioiksi (yli 90 % keskikaupungin rakennuksista kärsi tuhoutui.
http://www.b24.net/missions/trolleyimages/0079.jpg http://webzoom.freewebs.com/458bg/CrewBA12Holtz/Hamburg1945_WEB.jpg http://www.bpb.de/cache/images/5/39205-3x2-original.jpg?DE3BC ) toisessa maailmansodassa. Sodan jälkeen kaupunki rakennettiin aika lailla erinäköiseksi kuin ennen sotaa ja katuverkko muuttui myös. Hampurin tasoisia koko keskikaupungin täystuhoja oli myös esimerkiksi Kölnissä ja Berliinissä. Suuri osa muistakin Saksan suurkaupungeista tuhoutui, mutta kaikki eivät yhtä perusteellisesti, uudisrakentamisen yhteydessä katuverkko muuttui sitten usein leveämmäksi.
Vertailtaessa Helsinkiä Saksaan, kannattaakin huomata, että Helsingin kantakaupunkikin säästyi toisessa maailmansodassa ja jo valmiiksi ahtaan niemen katuverkko on autoliikenteelle hyvin niukka ja maantieteellisistä syistä kaupungin keskiosan läpi on voimakas liikennepaine kun Kehätiet ovat vain yhdellä puolella ja hyvin kaukana keskustasta. Toisaalta Helsinki on kyllä kasvanut suurelta osin vasta autoistumisen aikana sekä asukasluvun että asumisväljyyden puolesta.
München oli vuonna 1913 suuri myös, noin 640000 asukkaan kaupunki, mutta sen keskiosaa pommitettiin rajusti toisessa maailmansodassa, kaupungin asukasluku romahti ja vuoden 1939 829000 asukkaan väkiluku saavutettiin uudestaan vasta vuonna 1950. Sotatuhojen jälkeen pääkatuverkkoa levennettiin merkittävästi myös Münchenissä.
Suurin osa Münchenin kasvusta on myös tapahtunut autoistumisen ehdoilla ja aikana. Baijerin tasangoilla on ollut erinomaisesti tilaa rakentaa edullisesti katuja ja moottoriväyliä. Kaupungissa etäisyydet eivät myöskään ole kovin pitkiä, koska tasangolla on voitu rakentaa joka suuntaan ilman suuria maantieteellisiä rajoituksia. Münchenin kaupunkiseutu on Saksan suurkaupungeista kaupunkirakenteeltaan hajanaisimpia jos ei hajanaisin. Sateliittikaupungit ja keskuskaupunki ovatkin levittäytyneet hyvin laajalle alueelle, paljon laajemmalle kuin sellaisilla Saksan alueilla, jossa rakennusmaata on ollut käytössä vähemmän. Helsingissä kaupungin keskustan sijainti niemellä ja repaleisessa saaristossa on taas tehnyt teiden rakentamisesta paljon kalliimpaa ja etäisyydet keskustasta ovat pitkiä, koska Helsingissä vain noin 30 % 10 kilometrin ympyrästä on ollut käytettävissä rakennusmaana.
Münchenin alueella Helsingin seutua vastaavalla 5500 neliökilometrin alueella asuu 2,5 miljoonaa asukasta, joista urbaanialueella 1,9 miljoonaa (urbaanialueen väestöntiheys 2900 asukasta/km2). Helsingin seudullahan on noin 1,4 miljoonaa asukasta, joista urbaanialueella asuu noin 1,2 miljoonaa (urbaanialueen väestöntiheys 2400 asukasta/km2). Helsingin urbaanialueen väestöntiheydessä on myös tilastollisesta harhaa, koska niemi ja saaristorakenne aiheuttaa tasankoon verrattuna suuren repeleisen joutomaa-alueen. Helsingin urbaanialueella onkin paljon vaikeasti käytettävää aluetta, mm saaria sekä luonnonsuojelualueitakin, jotka alentavat merkittävästi tilastollista väestöntiheyttä.