Näytetään tulokset 1-14/14

Viestiketju: Kaupunkisuunnittelun merkitys

  1. #1
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Kaupunkisuunnittelun merkitys

    Lainaus Alunperin kirjoittanut hylje Näytä viesti
    Ihmiset ovat perinteisesti tunkeneet itsensä kaupunkeihin, jotka ovat senaikaisen arkkitehtuurikäsityksen mukaan täysin ala-arvoisia. Sen takia keksittiin kaupunkisuunnittelu: jotta ihmiset voidaan pakottaa asumaan oikein. Nauti metsä- ja parkkipaikkanäköalastasi, tai muuten.
    Tässä Hylkeen kommentissa on minusta paljon viisautta. Kun listataan hyvinä ja arvostettuina pidettyjä kaupunkiympräistöjä, ne ovat oman käsitykseni mukaan enimmäkseen sellaisia, jotka ovat syntyneet itsestään, ilman kaavoitussuunnittelua. Sen sijaan ongelmia on paikoissa, joiden piti olla erinomaisen ja harkitun suunnittelun tuloksia, edustamassa uutta ja parempaa aikaa. Päällimmäisenä tulevat mieleeni Itä-Pasila ja Koivukylän ”kompaktikaupunki”.

    En tarkoita sitä, ettei pidä suunnitella, ja rakentaminen pitäisi jättää villin lännen touhuksi. Onhan siitäkin esimerkkejä. Espoo on pitkälti tällaisen touhun tulosta. Rakennetut alueet on muodollisesti kaavoitettu. Mutta tosiasiassa raha eli rakennusliikket ja maanomistajat ilmoittivat, minne rakentavat ja mitä, ja pykälät täyttääkseen piirtelivät asemakaavat kaupungin viranomaisten leimattaviksi. Jos Espoon kivikylät ovat jollain lailla parempia kuin Itä-Pasila tai Koivukylä ja vastaavat, ero lienee ainoastaan sijainnissa. Koivukylä merenrannalla on parempi kuin Kivenlahti maaseudulla rautatien varressa.

    Suunnittelu tai suunnittelemattomuus eivät sinänsä tuota parempaa lopputulosta, kyse on siitä, mitkä ovat tavoitteet ja osaaminen. Itsestään syntyneet alueet, kuten vaikka Malmi ja jo purettu Pasila, rakennettiin asukkaidensa tarpeiden ja halujen mukaan. Suunnittelukin voisi tapahtua näin, mutta virallinen kaavoitus ei näytä siihen taipuvan. Rahan voimalla pystytään lobbaamaan niin, että pienyrittäjien ostoskeskuksen sijaan tulee yhden ketjukaupan kauppakeskus ja asuintalot rakennetaan edelleen rakennusliikkeen lähtökohdista. Ja kun markkinat eivät toimi, kaupunkilaisilla ei ole mahdollisuutta valita.

    Usein kuulee moitittavan moittimista. Eli kun toiset ilmoittavat alueen olevan kehno, alueen asukkaat ilmoittavat olevansa tyytyväisiä siihen alueeseen, jonka kodikseen valitsivat. Varmasti onkin näin niiden kohdalla jotka näin sanovat. Mutta ei sekään tarkoita sitä, etteikö lähiön asukas asuisi mieluummin vaikka Kaivopuistossa, jos vain rahat riittäisivät. Tässä tullaan osaamiseen ja sen vastuulliseen käyttämiseen, kun kerran kunnalla on kaavoitusmonopoli. Se monopoli ei saa asennoitua kuten Hylje kirjoitti: Nauti siitä mitä suostumme sinulle antamaan, tai muuten.

    Antero
    Viimeisin muokkaaja kuukanko; 17.07.2015 kello 17:11. Syy: jaettu omaksi ketjukseen

  2. #2

    Liittynyt
    15.08.2008
    Viestejä
    2005

    oletus Vs: Pääkaupunkiseudun sosioekonomiset erot alueittain

    Espoo ja muut pientalolähiöt eivät synny villin lännen sääntelytyhjiössä, vaan hyödyntävät pitkäjänteistä ylhäältä saneltua politiikkaa liikenteen sujuvuudesta. Puhumattakaan yleisistä säännöistä, jotka edellyttävät väljää talojen sijoittelua. Kyllähän vanhoissa pikkukylissäkin on ahtaasti seinä seinään rakennettuja taloja!

    Espoo ei olisi Espoo, ellei valtio olisi rakentanut Espooseen isolla rahalla sujuvan moottoritieverkoston aina Helsingin ytimeen asti. Tai jos valtio ei olisikaan kieltänyt korttelitaloja keskustojen ulkopuolella. Yhtä lailla se on sääntelyn tuote jossa ihmiset voivat asua Oikein kuin on Itä-Pasila ja Koivukyläkin.

    Aidot slummitkin ovat suunniteltu, suunnitteluvastuu on vain jämptisti loppuasukkaalla. Slummi on hirveän vaativa kohde suunnittelijalle, joten keskussuunnittelu ei millään ehtisi hoitaa hommaa. Vaivoin se ehtii Helsingissäkään!

  3. #3

    Liittynyt
    15.01.2014
    Viestejä
    146

    oletus Vs: Pääkaupunkiseudun sosioekonomiset erot alueittain

    Lainaus Alunperin kirjoittanut hylje Näytä viesti
    Jakomäessä on mahtavat näköalat kallion huipulta ja reilusti vihreää talojen välissä, mutta ei se mikään huippukaupunginosa ole silti. Enemmän vaikuttanevat paikalliset palvelut ja tuetun asumisen määrä.
    Sehän tässä maailmassa hauskinta on että esmes Jakis, Myllypuro tai tämä asuinpaikkani Vesala "ghetto" ovat todella vihreitä, kauniita jne. Mutta kun ei täällä ole kuin tuettua ihmistä on jälki sen mukaista.... Ja jos menet Lauttasaaren Vattuniemeen on siellä samat kerrostalot mutta vähemällä virhreällä, isommilla aidoilla / korotetuilla pihoilla ettei voi kulkeä riff-raff läpi... Siellä vain periaatteessa on "parempia ihmisiä"

    Se miksi joku asuisin Kivistössä, sama kuin miksi asun täällä on se että täällä on työt ja metsä jossa voin seikkailla... Ikkunasta näkyy seinä ja se kohta missä Hesarin kuvassa kansanedustaja Tom Nybacka tjms. ehdotti sitä jotain nollarajaa asumiseen vai mitä se oli, se josta tuli kohu...

  4. #4
    Moderaattori
    Liittynyt
    24.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    5999

    oletus Vs: Pääkaupunkiseudun sosioekonomiset erot alueittain

    Nykyään ei ole kehumista uutena syntyneessä suunnittelemattomassakaan kaupunkiympäristössä. Monilla alueilla koko urban sprawl on lähtenyt käsistä juuri siksi, että kaupunkirakennetta ei ole saatu suunniteltua. Esim. Suomen kaupunkiseuduilla keskuskunta (ja Helsingin seudulla kaikki 4 pääkaupunkiseudun kuntaa sekä jokunen kompakti kehyskunta) ovat tyypillisesti yrittäneet hallita maankäyttöä alueellaan, jolloin kaupunkirakenne on hajaantunut niihin ympäristökuntiin, joissa tätä rajoitetta ei ole ollut - eikä tulosta voi kyllä kehua.

  5. #5

    Liittynyt
    15.08.2008
    Viestejä
    2005

    oletus Vs: Pääkaupunkiseudun sosioekonomiset erot alueittain

    Ei, levittäytyminen ("sprawl") ei ole suunnittelemattomuutta. Se on tarkoituksellisesti suunniteltua yhteiskuntaa, jossa yhdistyvät suora suunnittelu sekä epäsuora suunnittelu. Suoraa suunnittelua edustavat moottoritiet ja muu nopea liikenneverkko sekä rakentamisen väljyysmääräykset. Epäsuoraa suunnittelua edustavat keskuskuntien nirsoilu ja kyvyttömyys tehostaa maankäyttöä omalla alueellaan. Kaikki lakien ja määräysten mukaan.

    Helsinkiin mahtuisi koko Suomi asumaan omakotitaloissa—tarvittava aluetehokkuus on luokkaa 1. Vantaa ja Espoo (tai keskustaajama) mukaan, ja aluetehokkuutta tarvitaan enää 0,3. Jos tarvitsee asuttaa vain puolet suomalaisista (2,5M), 0,15. Nykyasukkaat (1,1M), 0,07. Todellista käytännön pakkoa levittäytyä ei ole, se on suunnittelun tulos.

    Aidosti keskussuunnittelematonta yhdyskuntaa edustavat lähinnä laittomat asuinalueet eli slummit, mutta kyllä niitäkin suunnitellaan asukkaiden hartiapankilla. Tätähän Suomessa ei ole, mitä nyt romanit joskus leiriytyvät poliisiautojen ja puskutraktorien varjossa.

  6. #6
    Moderaattori
    Liittynyt
    24.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    5999

    oletus Vs: Pääkaupunkiseudun sosioekonomiset erot alueittain

    Lainaus Alunperin kirjoittanut hylje Näytä viesti
    Ei, levittäytyminen ("sprawl") ei ole suunnittelemattomuutta.
    On selvästikin syytä tehdä ero suoran suunnittelun ja epäsuorien vaikutusten välille. Suomessa kaupunkirakenteen kehittämisessä ja liikenteessä hyvin suuri osa muutoksista johtuu noista epäsuorista vaikutuksista, jotka usein taitavat tulla yllätyksenä myös suunnittelijoille ja päätösten tekijöille. Moottoriteistä päätöksiä tehdessä poliitikkojen mielikuvissa siintää nykyisten matkojen nopeutuminen ja sitten vuosikymmenten kuluttua ihmetellään hajautunutta kaupunkirakennetta jne. Isoissa ratkaisuissa tulokset nähdään niin pitkällä viiveellä, että suunnittelijat ja päätösten tekijät on ehtineet vaihtua siihen mennessä, kun vanhat olisivat voineet oppia tekemisistään. Taustalla painaa hyvin paljon myös arvolataukset (mm. autoilun roolista), eikä suunnittelijat ja päätösten tekijät ole itse läheskään aina miettineet, millaisia lopputuloksia heidän arvomaailmansa edistämisellä on.

  7. #7

    Liittynyt
    15.08.2008
    Viestejä
    2005

    oletus Vs: Pääkaupunkiseudun sosioekonomiset erot alueittain

    Kyllä se on ihan tietoista kehitystä. Tuskin korkeakoulutettu insinööri on autuaan tietämätön siitä, että määräys rakentaa talojen välille hajuraot levittää kaupunkia isommalle alueelle. Ei haittaa, tilaahan riittää ja auto on keksitty. Tai siitä, että mistä se liikenne tulee ikuisesti kasvavassa autoiluennusteessa. Ei haittaa, autoilu on talouden moottori. Moottoriteitä suorastaan perustellaan saavutettavuudella yhä kaukaisemmista kolkista maata. Tässä politiikassa ei ole vahinkoja, vaan arvoja ja tavoitteita.

    Tietoisuutta ilmentää myös kieltävä politiikka, jolla vaihtoehtoiset kehityssuunnat pyritään ohjaamaan haluttuun suuntaan. Jos kaikkien arvot olisivat omakotitalossa, ei omakotitalomattoakaan tarvitsisi kaavalla suojella kaupunkikehitykseltä sillä kukapa sitä haluaisi pilata uusilla ala-arvoisilla vuokrakolhooseilla. Jos kaikkien arvot olisivat autossa, ei minimipysäköintiä tarvitse kirjoittaa säännöksiin sillä kyllähän ihmiset mielellään ostavat arvostamalleen autolleen säilytyspaikan markkinahintaan. Ei näitä laajoja lakikokonaisuuksia vahingossa ja huomaamatta säädetä, vaan tarkoitushakuisesti.

    Tarina suorastaan huomaamatta hajaantuneesta yhteiskunnasta ja levittäytymisen luonnonvoiman statuksesta on hyvin vahingollinen keskustelulle kaupunkikehityksestä. On mukamas yksi luontainen Oikea Kehityssuunta ja loppuihin ihmiset pitää pakottaa: kukapa oikeasti haluaisi asua siellä ala-arvoisessa kolhoosissa? Kukapa tykkää ruuhkista? Kun ehdottaa kaupunkielämän kiellon löysäämistä millään tavoin, autoileva omakotiasuja huutaa vastaan että "et sitten pakota mua ajamaan ruuhkissasi ja asumaan kolhoosissasi, ituhippi." Pelkkä liberalisoinnin ehdottaminen hyökkää Oikeaa Kehityssuuntaa vastaan, ja keskustelu päättyy. Lähtökohdat ylösalaisin kääntävä tarina estää järkevän keskustelun jossa sekä auto-omakotitalo että jalankulku-kolhoosi ovat sulassa sovussa keskenään, etuineen ja haittoineen. Mistä välimuodosta itse kukin sattuu tykkäämään. Kumpikaan kun ei ole mitenkään Oikea tai Väärä tapa elää. Oikea kehityssuunta on vain ja ainoastaan kaikki kehityssuunnat.
    Viimeisin muokkaaja kuukanko; 17.07.2015 kello 17:05. Syy: kielenkäyttö

  8. #8
    Tunnistettu jäsen Nakkiputka avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Kauniainen
    Viestejä
    531

    oletus Vs: Pääkaupunkiseudun sosioekonomiset erot alueittain

    Lainaus Alunperin kirjoittanut hylje Näytä viesti
    Kyllä se on ihan tietoista kehitystä. Tuskin korkeakoulutettu insinööri on autuaan tietämätön siitä, että määräys rakentaa talojen välille hajuraot levittää kaupunkia isommalle alueelle. Ei haittaa, tilaahan riittää ja auto on keksitty. Tai siitä, että mistä se liikenne tulee ikuisesti kasvavassa autoiluennusteessa. Ei haittaa, autoilu on talouden moottori. Moottoriteitä suorastaan perustellaan saavutettavuudella yhä kaukaisemmista kolkista maata. Tässä politiikassa ei ole vahinkoja, vaan arvoja ja tavoitteita.

    Tietoisuutta ilmentää myös kieltävä politiikka, jolla vaihtoehtoiset kehityssuunnat pyritään ohjaamaan haluttuun suuntaan. Jos kaikkien arvot olisivat omakotitalossa, ei omakotitalomattoakaan tarvitsisi kaavalla suojella kaupunkikehitykseltä sillä kukapa sitä haluaisi pilata uusilla ala-arvoisilla vuokrakolhooseilla. Jos kaikkien arvot olisivat autossa, ei minimipysäköintiä tarvitse kirjoittaa säännöksiin sillä kyllähän ihmiset mielellään ostavat arvostamalleen autolleen säilytyspaikan markkinahintaan. Ei näitä laajoja lakikokonaisuuksia vahingossa ja huomaamatta säädetä, vaan tarkoitushakuisesti.

    Tarina suorastaan huomaamatta hajaantuneesta yhteiskunnasta ja levittäytymisen luonnonvoiman statuksesta on hyvin vahingollinen keskustelulle kaupunkikehityksestä. On mukamas yksi luontainen Oikea Kehityssuunta ja loppuihin ihmiset pitää pakottaa: kukapa oikeasti haluaisi asua siellä ala-arvoisessa kolhoosissa?
    Mä olen aika pitkälle samaa mieltä sun kanssa tästä, mutta musta sä teet yhdessä kohdassa pienen virheen, sanoisinko turhan armottoman tulkinnan historiallisesta kehityksestä. Tämä on se sama, mistä historioitsija Heikki Ylikangas puhui kirjansa Romahtaako Rintama esipuheessa - Eli historioitsijan pitää pystyä tulkitsemaan sen aikaisten päätöksentekijöiden motiiveja siitä tiedosta, mitä heillä oli sillä hetkellä käytettävissään (lainaus ulkomuistista Ylikankaaan tekstistä).

    Eli siis: Mun nähdäkseni noissa sun kahden ensimmäisen kappaleen tapuksessa kyse on ns. vakaasta tahdosta (kuten itse sanoit), mutta ei pahasta tahdosta. Eli mun väittämä on se, että näitä ns. osapäätöksiä on tehty hyvässä tarkoituksessa, mutta ei välttämättä ole ymmärretty näiden päätösten kaikkia rinnakkaisseuraamuksia. Ennen kaikkea kävelevän ihmisen rajoituksia ei mun nähdäkseni ole ymmärretty.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut hylje Näytä viesti
    Kukapa tykkää ruuhkista? Kun ehdottaa kaupunkielämän kiellon löysäämistä millään tavoin, autoileva omakotiasuja huutaa vastaan että "et sitten pakota mua ajamaan ruuhkissasi ja asumaan kolhoosissasi, ituhippi." Pelkkä liberalisoinnin ehdottaminen hyökkää Oikeaa Kehityssuuntaa vastaan, ja keskustelu päättyy. Lähtökohdat ylösalaisin kääntävä tarina estää järkevän keskustelun jossa sekä auto-omakotitalo että jalankulku-kolhoosi ovat sulassa sovussa keskenään, etuineen ja haittoineen. Mistä välimuodosta itse kukin sattuu tykkäämään. Kumpikaan kun ei ole mitenkään Oikea tai Väärä tapa elää. Oikea kehityssuunta on vain ja ainoastaan kaikki kehityssuunnat.
    Tätähän se nyt sitten on (viitaus MAD-lehden sarjakuvaan). Markkinatalousmiehelle ei kelpaa pysäköinnistä maksaminen, koska se loukkaa hänen (mukaansa hänen) vapaata autoiluaan. Viis muista autoilijoista, saati kävelijöistä yms. Mutta parissa viimeisessä virkkeessäsi on minusta ratkaisu: Volvo-harrastaja olkoon aivan yhtä tervetullut Töölöön tai Niipperiin. Töölössä nyt auton säilytys nyt maksaa vaan erinäisistä syistä enemmän, kuten maksaa myös esim. minkä tahansa saman tilan vievän ammatti- tai harrastevälineen säilytys. Samoin se pyöräilevä ituhippi on aivan yhtä tervetullut Niipperiin, jos hän sinne haluaa muuttaa. Lähipalveluita ei toki juuri ole, mutta tämä ei pitänyt olla yllätys.
    Viimeisin muokkaaja kuukanko; 17.07.2015 kello 17:05. Syy: muokattu lainattua viestiä
    "Tavoitteiden asettamisen pitää olla riittävän kunnianhimoista, jotta se pakottaa uudenlaiseen ajatteluun ja uusien läpimurtojen tavoitteluun." - Kone Oyj:n evp toimitusjohtaja Matti Alahuhta kirjassaan:"Johtajuus – kirkas suunta ja ihmisten voima".

  9. #9

    Liittynyt
    05.03.2009
    Viestejä
    840

    oletus Vs: Pääkaupunkiseudun sosioekonomiset erot alueittain

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Nakkiputka Näytä viesti
    Eli siis: Mun nähdäkseni noissa sun kahden ensimmäisen kappaleen tapuksessa kyse on ns. vakaasta tahdosta (kuten itse sanoit), mutta ei pahasta tahdosta. Eli mun väittämä on se, että näitä ns. osapäätöksiä on tehty hyvässä tarkoituksessa, mutta ei välttämättä ole ymmärretty näiden päätösten kaikkia rinnakkaisseuraamuksia. Ennen kaikkea kävelevän ihmisen rajoituksia ei mun nähdäkseni ole ymmärretty.
    Niin, jos ajatellaan jotain parkkipaikkanormia, niin uskon toki, että tavoitteena on ollut vain turvata riittävä määrä autopaikkoja, tuskin on ymmärretty, miten se tekee tehokkaan kaupunkirakentamisen mahdottomaksi. Eihän kaupunkia ole käytännössä edes yritetty rakentaa moneen aikaan ennen 2000-lukua.

    Yhtä kaikki, ihan älytön vahinko siinä tapahtui, että kun Kalasataman, Jätkäsaaren, Pasilan ja Vallilan makasiinien myötä tuli vuosisadan tilaisuus rakentaa lisää kaupunkia Helsinkiin, niin (mm.) parkkipaikkanormi vesitti homman lähiöiksi. Ja vihaksi pistää, että pusketaan väkisin loppuun saakka, vaikka aika varhaisessa vaiheessa näki, ettei nyt tule kovin hyvää. Kaikillehan tuo asia ei ole auennut vieläkään, vaikka perinteisistä autoilupuolueistakin on alkanut kuulua ääniä, että pitäiskö tehdä jtn?

  10. #10

    Liittynyt
    22.08.2009
    Viestejä
    530

    oletus Vs: Pääkaupunkiseudun sosioekonomiset erot alueittain

    Siis ei kai Jätkäsaari nyt kuitenkaan ole autolähiötä? Sinne tulee tasan neliökilometrin kokoiselle alueelle 17 000 asukasta, mikä tekee asukastiheyden hieman Ullanlinnaa suuremmaksi.

  11. #11
    Moderaattori
    Liittynyt
    24.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    5999

    oletus Vs: Pääkaupunkiseudun sosioekonomiset erot alueittain

    Lainaus Alunperin kirjoittanut hylje Näytä viesti
    Kyllä se on ihan tietoista kehitystä. Tuskin korkeakoulutettu insinööri on autuaan tietämätön siitä, että määräys rakentaa talojen välille hajuraot levittää kaupunkia isommalle alueelle. Ei haittaa, tilaahan riittää ja auto on keksitty. Tai siitä, että mistä se liikenne tulee ikuisesti kasvavassa autoiluennusteessa. Ei haittaa, autoilu on talouden moottori. Moottoriteitä suorastaan perustellaan saavutettavuudella yhä kaukaisemmista kolkista maata. Tässä politiikassa ei ole vahinkoja, vaan arvoja ja tavoitteita.
    Hajuraot talojen välillä onkin tietoinen valinta. Paljon turmiollisempia valintoja on kuitenkin tehty tiedostamatta, esimerkiksi väestön karkaaminen kehyskuntiin kauas varsinaisesta kaupungista.

    Myös kaupungistumista ja kaupunkien tiivistämistä perustellaan taloudellisilla vaikutuksilla yhtä lailla kuin liikenneyhteyksien kehittämistä, joten en soimaisi kauheasti liikenneyhteyksien kehittämisen puolustajia. Liikenneyhteyksien kehittämisessä usein on ollut tavoitteena kaupunkiseutujen välisten yhteyksien parantaminen ja sitten (joillekin toivottuna ja joillekin ei-toivottuna) sivutuotteena on seurannut kaupunkiseutujen hajautumista uusien liikenneväylien varteen.

  12. #12
    Tunnistettu jäsen Nakkiputka avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Kauniainen
    Viestejä
    531

    oletus Vs: Pääkaupunkiseudun sosioekonomiset erot alueittain

    Lainaus Alunperin kirjoittanut hylje Näytä viesti
    Espoo ja muut pientalolähiöt eivät synny villin lännen sääntelytyhjiössä, vaan hyödyntävät pitkäjänteistä ylhäältä saneltua politiikkaa liikenteen sujuvuudesta. Puhumattakaan yleisistä säännöistä, jotka edellyttävät väljää talojen sijoittelua. Kyllähän vanhoissa pikkukylissäkin on ahtaasti seinä seinään rakennettuja taloja!

    Espoo ei olisi Espoo, ellei valtio olisi rakentanut Espooseen isolla rahalla sujuvan moottoritieverkoston aina Helsingin ytimeen asti. Tai jos valtio ei olisikaan kieltänyt korttelitaloja keskustojen ulkopuolella. Yhtä lailla se on sääntelyn tuote jossa ihmiset voivat asua Oikein kuin on Itä-Pasila ja Koivukyläkin.
    Jäin miettimään, että vatko toisaalta Vantaa ja Helsingin esikaupunkialue juuri Espoota kummempia tässä asiassa? Tarvontie ja Länsiväylä tosiaan valmistuivat 1960-luvun ensimmäisellä puoliskolla Itäväylän jälkeen seuraavina uutta aikaa edustavina moottoriväylinä Helsingin seudulle. 60-luvun loppuun mennessä olivat sitten jo Tuusunlanväylä ja Lahdenväylä valmiit, tosin ei aivan nykymallisin eritasoliittymin joka paikassa. Nurmijärventie oli vielä 1+1 -kaistainen ja Kehä I oli vielä pahasti keskeneräinen. Kehä III:n ensimmäinen versio valmistui v. 1965.

    Vuoden 1932 Asemakaavalaki tosiaan kielsi rakentamasta perinteisiä kortteleita kauppaloihin ja maalaiskuntiin, mutta vuonna 1958 voimaan tulleesta Rakennuslaista en osaa sanoa varmaksi. Ainakaan Rakennuslaki ei voimaan tullessaan antanut kaavoitusmonopolia kauppaloille ja maalaiskunnille, mutta ainakin kauppaloiden osalta lakia muutettiin 60-luvun puolessa välissä. Espoostahan tuli kauppala v. 1963 ja silloisesta Helsingin Maalaiskunnasta Vantaan kauppala vasta v. 1972.

    Jo ennen lähiöiden rakentamisaikaa Helsingin seudulla aiheutti eräs seikka yhdyskuntarakenteen hajautumista. Nimittäin Karjalan ja Porkkalan evakoiden ja rintamamiesten asuttaminen. Samoin ainakin Espoosta hankkivat helsinkiläiset tontteja kesähuviloilleen jo ennen sotia. Espoon osalta suunnittelemattomuus näkyy minusta eniten huonossa Rantaradan hyödyntämisessä, tilanteeseen tuli muutosta oikeastaan vasta 1990-ja 2000-luvuilla, kun Etelä-Leppävaaraan sekä Kilon, Tuomarilan ja Espoon asemien läheisyyteen on rakennettu asuintaloja. Espoon asemalla toki oli virastokeskus jo aikoinaan, mutta omituisesti Kirkkojärven ja Kirstinmäen lähiöt ovat sitten taas mahdollisimman kaukana asemasta.

    Lähiöiden sisäiseen rakenteeseen vaikuttivat minun nähdäkseni eniten sen ajan kaupunkisuunnittelun ihanteet ja ostoskeskus-paradigma. Luulen, että Espoon maalaiskunnan ja kauppalan passiivisuus ja ainakin osittain myös voimattomuus yhdyskuntarakenteen suunnittelussa näkyy eniten siinä, ettei Espoon aluerakennetta ole suunniteltu selvästi kahden raideyhteyden varaan, kuten Vantaalla on suurelta osin tehty. Toki Vantaaltakin löytyvät nämä Pähkinärinteet, Kaivokselat ja Hakunilat, joista kai Kaivokselaan piti ainoana tulla pikaraitiotie/metro vielä Castrenin metrosuunnitelmassa. No, vielä ei ole liian myöhäistä saada noita kaikkia kolmea kaupunkiosaa raideliikenteen varaan

    Oma sotkunsa on tullut siitäkin, että koska Turuntie on näihin päiviin asti ollut valtiolle kuuluva maantie, niin tämän varteen ei ole sopinut rakentaa huoltoasemia kummempia rakennuksia.

    Espoohan oli 1950- ja 1960-luvuilla sisäisesti riitainen kunta, jossa muistaakseni kaksi blokkia nokittelivat keskenään. Maatilojen isäntämiehet olisivat halunneet menon jatkuvan ennallaan (kunnalistekniikan rakentamista pidettiin turhana), mutta yhteisenä vihollisena kaupungilla oli Helsinki, joka hamusi Espoon itäosia. Lopulta espoolaiset taipuivat muistaakseni 60-luvun lopulla, mutta tässä vaiheessa valtio taisi viheltää pelin poikki. Tapiola-projektia siedettiin, koska siihen ei tarvittu maalaiskunnan rahaa.
    "Tavoitteiden asettamisen pitää olla riittävän kunnianhimoista, jotta se pakottaa uudenlaiseen ajatteluun ja uusien läpimurtojen tavoitteluun." - Kone Oyj:n evp toimitusjohtaja Matti Alahuhta kirjassaan:"Johtajuus – kirkas suunta ja ihmisten voima".

  13. #13

    Liittynyt
    07.08.2009
    Viestejä
    2158

    oletus Vs: Kaupunkisuunnittelun merkitys

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Kun listataan hyvinä ja arvostettuina pidettyjä kaupunkiympräistöjä, ne ovat oman käsitykseni mukaan enimmäkseen sellaisia, jotka ovat syntyneet itsestään, ilman kaavoitussuunnittelua.
    Helsingissä ei ilman kaavaa syntyneitä alueita taida merkittävässä määrin olla jäljellä juurikaan. Nykyisessä keskustassa ja kantakaupungissa on kaavoitettu Engelin ruutukaavasta alkaen hyvinkin keskusjohtoisesti. Tosin kaavaohjauksessa (mitä nimeä onkaan käytetty) on tietysti sata ja kaksisataa vuotta sitten luotettu paljon enemmän yleiseen kaupunkilaisjärkeen (materiaaleista ei ole tarvinnut määrätä tipitarkkaan kun niitä ei ole ollut saatavilla kuin ne muutamat jne.). Sanoisin, että suurin ero on siinä, että entivanhaan lähes kaikkien on ollut pakko päästä töihin ja takaisin kävellen, mikä on luonnostaan asettanut kaupungin rakentamiselle reunaehdot.

  14. #14
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Kaupunkisuunnittelun merkitys

    Lainaus Alunperin kirjoittanut hmikko Näytä viesti
    Sanoisin, että suurin ero on siinä, että entivanhaan lähes kaikkien on ollut pakko päästä töihin ja takaisin kävellen, mikä on luonnostaan asettanut kaupungin rakentamiselle reunaehdot.
    Taitaa olla sama aika monessa asiassa: niukkuus ohjaa hyvän, liika huonoon. Myös nuukuus johtaa hyvään ja tuhlaaminen huonoon. Jälkimmäinen on oikeastaan vain edellisen eri muoto. Siten, että niukkuus on pakollista, nuukuus vapaaehtoista. Mutta kummassakin on kyse siitä, että otetaan vain se, mikä tarvitaan, vaikka voisi ottaa enemmänkin.

    Mitä tämä tarkoittaa kaupunkisuunnittelussa ja liikenteessä? Karkeasti sitä, että autoilusta ei ole ongelmaa eikä yleistä haittaa, jos sitä harrastavat vain ne, jotka oikeasti tarvitsevat. Sitten kun autoilusta tuli tarpeeksi halpaa niin, että nekin saattoivat ryhtyä autoilemaan, jotka aivan hyvin pärjäsivät ilmankin, autoilusta tulikin kaikkien riesa eikä kukaan enää saa sitä etua, mikä autoilusta oli silloin, kun kaikki eivät autoilleet.

    Samaa logiikkaa voi soveltaa asumiseen, jolloin päästään kosketukseen myös kaupunkisuunnittelun kanssa. Omakotitalo ja väljä rakentaminen eivät ole ongelma, jos omakotitaloissa asuvat vain ne, jotka oikeati tarvitsevat tai iloitsevat omakotiasumisesta. Silloin omakotiasujakin voi olla lähellä kaupunkia ja sen palveluita. Mutta sitten kun kaikki pystyvät ja haluavat ja hankkivat omakotitalon, syntyy hajautuminen ja omakotitalojen haitat korostuvat. Myös yksilön tasolla, mikä näkyy vaikka asuntomessuissa. Niillä kun on jo monta vuotta esitelty omakotitaloja, jotka on tarkoitettu kerrostaloasukkaille. Eli tehdään talosta sellainen, ettei asukkaan tarvitse tehdä muuta kuin aamulla herätä, avata ovi ja lähteä autollaan ja illalla tulla autollaan kotiin, avata ovi ja mennä sisään. Jos pihalla on kasveja, ne ovat sellaisia, jotka eivät kaipaa hoitoa. Nurmikon sijasta kivetys on kätevämpi, se ei kasva eikä sitä tarvitse leikata.

    Vähän sama juttu kun monelle on vene. Statussyistä pitää olla vene, vaikka ei ole koskaan aikaa eli ei ole tarpeeksi kiinnostusta purjehtimaan. Onneksi voi ostaa palveluna veneen keväthuollon, veteen laskun ja syksyllä noston ja talvisäilytyksen.

    Kaikki tämä hölmöily on mahdollista, koska jokainen yksilö optimoi omaa asiaansa, ei kokonaisuuden etua. Kaupunkisuunnittelussa kaavoittajan pitäisi optimoida kokonaisuutta. Mutta kun tosiasiassa peliä on pelaamassa muita ja ehkä vahvempia pelaajia kuin kaavoittaja. Espoon historia hyvänä esimerkkinä. Rakennusliikkeet ja maanomistajat ovat vain ilmoittaneet tekevänsä esimerkiksi Kirstinmäen sinne kukkulalle, jolla ei ole mitään tekemistä parin kilometrin päässä olevien asemien kanssa. Tosin noihin aikoihin ei ehkä Espoon hallinnossa ollut ketään, jota edes olisi kiinnostaut Kirstinmäen ja aseman yhteys.

    Sanotaan, että ihminen on tyhmä eikä ymmärrä omaa parastaan. Usein varmaan näinkin. Mutta kyse on myös oman hyvän tavoittelun perspektiivistä. Kun syö kerralla suklaalevyn, ajattelee vain sitä hetkeä. Ei sitä, mitä liikaa suklaata syövän ylipaino-ongelmat tarkoittavat 10 vuoden kuluttua. Jos tunnin ruuhkassa ajamisella ja atuolla töihin lähtemisellä olisi välitön yhteys, tilanne olisi toinen kuin se, että tajuaa 10 vuoden kuluttua, että tätäkö tästä tulikin.

    Antero

Vastaavia viestiketjuja

  1. Offtopic-alueen merkitys?
    kirjoittanut tlajunen foorumissa Foorumista itsestään
    Vastauksia: 22
    Viimeisin viesti: 21.01.2011, 17:48
  2. Navigaattorien merkitys reittien ruuhkautumisessa
    kirjoittanut kemkim foorumissa Muuta joukkoliikenteestä
    Vastauksia: 7
    Viimeisin viesti: 17.08.2008, 19:16
  3. Liityntäpysäköinnin merkitys joukkoliikenteen käytölle
    kirjoittanut Mikko Laaksonen foorumissa Kehittämishankkeet
    Vastauksia: 9
    Viimeisin viesti: 14.09.2007, 21:20
  4. Autoilun merkitys Helsingin keskustalle
    kirjoittanut Antero Alku foorumissa Kehittämishankkeet
    Vastauksia: 68
    Viimeisin viesti: 03.12.2006, 16:24
  5. Hinnan merkitys joukkoliikenteen käytössä
    kirjoittanut kemkim foorumissa Muuta joukkoliikenteestä
    Vastauksia: 2
    Viimeisin viesti: 12.06.2006, 16:54

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •