Viestiketju: Maksuvälineet

Koska mahtoi yhden markan setelien painaminen loppua?
"Nykymarkan" kolikoita oli käsittääkseni ollut vuodesta 1964 alkaen, mutta setelikin sinnitteli rinnalla vissiin vuosia. Tämä nyt on tietysti jo enempi numismatiikkaa kuin joukkoliikenneharrastusta... :-)

Muistan "paperimarkoista" olleen kerran juttua erään Hämeenlinnan paikkurikuljettajan kanssa (Vekka Liikenne): hän sanoi Parolannummen sotapojilta tulevan niitä vielä usein. Minusta tuolloin elettiin jo 70-luvun puoliväliä.

Paperimarkkoja tosiaan kummitteli satunnaisesti yleisessä rahaliikenteessä vielä joskus 1974 - 75. Keräsin niitä ja ilahduin aina, kun esim. vanhempani toimitti minulle yhdenkin sellaisen. Keräsin myös v. 1964 - 1968 lyötyjä "hopeamarkkoja" sekä v. 1969 "nikkeliseosmarkkoja". Nuo kaikki olivat jostain syystä aina vain harvinaisemmiksi käyviä rahoja jo 1970-luvulla.
Seteleiden painamisvuosi ei näkynyt ainakaan yhtä suoraan kuin lanttien lyöntiajankohta. 1963 julkistetun mallin mukaisissa seteleissä luki vain "1963" eikä siitä voinut päätellä oikein mitään. Selvää oli, että esim. yksittäisen vitosen setelin elinikä oli sangen lyhyt, ehkä parisen vuotta tai jotain siihen suuntaan.

Alunperin kirjoittanut ultrix

Nyt on kyllä aivan pakko kysyä, että miten tämä oikein liittyy joukkoliikenteeseen? Voisiko samassa threadissa keskustella myös joukkoliikenteen vanhoista maksuvälineistä, kuten rei'itettävistä sarjalipuista ja Almex-korteista?

Eiköhän tässä voi keskustella kaikista "joukkoliikenteen maksuvälineistä". Ketjun aloittaja joukkoliikenteen ammattilaisena varmasti on hyvin paljon tekemisissä myös maksuvälineiden kanssa ja mielestäni hänen kiinnostuksensa alan tätäkin reuna-aluetta kohtaan on yksinomaan tervettä.

Alunperin kirjoittanut ultrix

Voisiko samassa threadissa keskustella myös joukkoliikenteen vanhoista maksuvälineistä, kuten rei'itettävistä sarjalipuista ?

Keravalla sopari/Keravan paikallislinjat käyttää yhä 15 matkan rei'itettävää sarjalippua (20 euroa). Lippu rei'itetään pihdeillä, kysisen lipun käyttö loppuu vuoden vaihteessa

Alunperin kirjoittanut ultrix

Nyt on kyllä aivan pakko kysyä, että miten tämä oikein liittyy joukkoliikenteeseen?

Hivenen pilke silmäkulmassa: varsin paljon.

Käytössä oleva rahayksikkö vaikuttaa oleellisesti joukkoliikenteen tariffiin ja jopa sen kohtaloihin.

Pari ilkeää esimerkkiä:
- Rahayksikkö oli syypää New Yorkin Manhattanin raitiotien lakkautukseen. Toimilupaehdot määräsivät raitiotien tariffiksi viisi senttiä "nickel". 1920-luvulla inflaation nostettua kuluja tariffi ei kattanut kuluja. Kaupunki ei muista poliittisista syistä halunnut nostaa tariffia, jolloin raitiotieyhtiölle tuli helpoimmaksi ulospääsytieksi raitiotien lakkautus ja korvaaminen busseilla.
- Kahden euron kertalippu on muodostunut melkoiseksi fetissiksi. On jopa väitetty, että muu tariffi hidastaisi rahastusta, kun nyt voi maksaa yhdellä kolikolla. Miten silloin tehtiin, kun tariffi oli 7 tai 8 markkaa, tai aikaisemmin esimerkiksi 1 markka 70 penniä ...?

Seutulippu maksuvälineenä toimii myös Helsingin ulkopuolella. Niitä alkoi tulla kymmenisen vuotta sitten maksuvälineiksi ja lähes jokaisella kaupunkiseudulla on sellainen käytössä. Kerron ensin lyhyesti, mistä on kyse. Usein seutulippuihin viitataan, mutta järjestelmä on voinut jäädä toisille epäselväksi.

Lippu on voimassa 30 pv. Hinnan määrää kotikunta. Toisilla alueilla joka kunnassa on sama hinta. Liikennöitsijälle maksetaan Matkahuollon 44 matkan sarjakortin yhden matkan hinta joka matkasta. Usein työssäkäynnin hinnassa ei ole suurta eroa sarjalipun ja seutulipun välillä, mutta vapaa-ajan matkat ja vaihdot esim. katuriin tulevat kaupan päälle. Kunta jää hommassa tappiolle, mutta osan kuluista maksaa lääninhallitus. Välillä pikkukunnasta kauas kaupunkiin seutulippu voi olla hyvin halpa, koska käyttäjiä on vain muutama, eikä kunnan budjetissa seutulipputuki paljon tunnu. Toisaalta isossa kunnassa kaupungin lähellä joudutaan perimään korkeampaa hintaa matkustajilta, jottei tuki kasvaisi liian suureksi.

Lippu kelpuutetaan niissä autoissa, joissa MH:n liput muutenkin kelpaavat. Lääninhallitusten kilpailuttamilla linjoilla pitää ottaa vastaan seutulippuja.

Nyt päästään yhteen seutulipun ongelmaan. Vaikka ongelma onkin aika paikallinen, pitäisi asia periaatteenkin vuoksi saada selväksi. Suomessa on eräitä yhteysvälejä esim. Ryttylä-Riihimäki, Iittala-Hämeenlinna, Myllykoski-Kouvola, Peipohja-Pori jne, joilla on kohtuullinen bussiliikenne ja jonkin verran taajamajunia. Bussiliikenteessä saattaa olla puutteita esim. pyhäisin tai ilta-aikaan. Junaliikenteessä taas saattaa olla aukko parhaaseen ruuhka-aikaan. Yhdessä liikennemuodot toisivat ihan siedettävän tarjonnan kaupunkikeskuksen ja kuntakeskuksen välille. Kuitenkin matkustaja joutuu päättämään, ostaako seutulipun vai vr:n kuukausilipun. Ääritapauksessa saattaisi sujuva työmatkakulkeminen vaatia edullisimmillaankin molempien hankkimista.

Kun lääninhallitus bussiliikennettä kilpailuttaessaan vaatii seutulippujen kelpuuttamista ja soveliasta rahastuslaitetta, voisi se myös ilmoittaa seutulipputuen jatkumisen edellytykseksi Linja-autoliitolle ja kunnille lipun kelpuuttamista myös junissa. Lääninhallitus on myös maksumiehenä usein taajamajunaliikenteessä. Vr:lle voisi myös ilmoittaa saman. Sitäpaitsi rautatielle tästä taitaisi taloudellisesti koitua hyötyä, kun myös busseilla kulkevat eksyisivät välillä juniin. Taajamajunien hinnoittelu on sen verran edullista, että bussien kanssa samalla korvauksella seutulippujen kelpuuttaminen voisi tuoda jopa voittoa joillakin väleillä nykytilanteeseen verrattuna.

Paikallisjunaliikenteen rooli on muuttunut pitkälti kaukoliikenteeksi ja pikajunien jatkoyhteydeksi. Seutulippu saattaisi palauttaa juniin päivittäisiä työ- tai opiskelumatkan kulkijoita. Kun vielä monilla kaupunkiseuduilla nyt suunnitellaan paikallisliikennettä raiteille, pitäisi seutulipuille junissa luoda pelisäännöt.

Seutulippu on tosi hyvä juttu. Mutta kun se on voimassa vain LAL:n liikenteessä eikä siis kelpaa VR:llä. En tiedä kumpi hangoittelee vastaan enemmän. Kumpikaan näistä organisaatioista ei taida oikein arvostaa toisiaan. Kenties VR on se vänkäävin osapuoli, eli ei ensinkään ajatella että nykyjunilla voisi Uudenmaan ulkopuolella tehdä paikallisia työmatkoja. Kaikki junamatkailu huipentuu aina johonkin kertaluonteiseen "Pendolinomatkaan" jonnekin liikemiespaikkakunnalle, eli ns. taajamajunailukin on tällöin vain osa jostain suuremmasta matkaketjusta.

On kuitenkin joitain merkkejä hieman järkevämmästä ajattelumallista, kuten Haapamäki-Tampere taajikset. Haapamäeltä, (ensi vuonna) Kolhosta, Vilppulasta, Juupajoelta ja Orivedeltä voi käydä vaikka töissä Tampereella ja palata kotiin samalla edullisella junalla. Seutulippuun ei VR kuitenkaan halua osallistua. Liekö pelkäämisessä takana se, että luullaan että kulkijat karkaavat joskus niihin harvoihin busseihin mitä rinnalla kulkee. Oikeastihan ne antaisivat vain pelivaraa etenkin kotiintulon järjestelyssä. Todennäköisesti Seutulippuun osallistuvat liikennöitsijät saavat jollain jyvityksellä rahakorvauksen liikenteestä, eli eivät kokopottia kulkeneista matkustajista, vaikka matkustaja matkustaisi samalla firmalla mennen-tullen. VR lienee laskenut, että tulot silloin pienenisivät, mikä on varmasti totta. Yhteiskunnallisen vastuun kannalta asia on toki aivan toinen, mutta siitähän eivät rautatie- tai linja-autoyritykset kanna huolta. "Tappiollinen" taajamaliikenne olisi vain entistä "tappiollisempaa"...

Helposti sinänsä hintoja laskee (jos ei systeemi ole viime aikoina muutunut).

Iittala-Hämeenlinna -välillä maksaa kalvolalaiselle seutulippu noin 70 €. Junan kuukausilippu maksaa 112 €. Autot kulkevat hyvin työmatka-aikaan, joten valinta varmaan on monelle helppo. Toisaalta, jos vr saisi seutulippumatkasta saman, kuin bussi, kertyisi kuukauden työmatkoista 3,14 € * 2 krt/vrk * 21,5 työp/kk eli
135 € /kk. Jokainen junalla kulkeva ostaisi mieluusti 50 € halvemmalla lipun, joka vielä tuottaisi vr:lle kuukaudessa yli 20 € enemmän. Tässäkin tapauksessa varmaan pikemmin säännölliset bussinkäyttäjät saattaisivat alkaa kulkea junalla. Sama pätee esim. Kymenlaaksoon.

Seutulippuja on myyty liikaa esim. Orimattilassa. Joka työpäivä Lahdessa käyvä tuo kuukaudessa kunnalle 30 €:n tappion. Kaupunkibussiin mennen tullen vaihtava tuo kuukaudessa kunnalle lähes 70 €:n kulun, kun lipun hinta ei kata enää alkuunkaan liikennöitsijälle maksettavia korvauksia.

Alunperin kirjoittanut LateZ

Lääninhallitus on myös maksumiehenä usein taajamajunaliikenteessä.

Tarkennus tähän: Lääninhallitus ei maksa "taajamajunaliikenteestä" mitään.

YTV-alueen lähijunaliikenteen maksaa kokonaan YTV ja
muun lähi- ja taajamajunaliikenteen mittavan tuen maksaa LVM.

VR Oy on kieltäytynyt siitä, että seutuliput olisivat voimassa junissa.

Alunperin kirjoittanut LateZ

Seutulippuja on myyty liikaa esim. Orimattilassa. Joka työpäivä Lahdessa käyvä tuo kuukaudessa kunnalle 30 €:n tappion. Kaupunkibussiin mennen tullen vaihtava tuo kuukaudessa kunnalle lähes 70 €:n kulun, kun lipun hinta ei kata enää alkuunkaan liikennöitsijälle maksettavia korvauksia.

Kunnalle syntyvä tappio on vain näennäistä. Pääasiassa seutuliput tuottavat kunnille voittoa siitä huolimatta, että lippujen myyntihinta ei kata lipuilla tehtyjä matkoja. Lippujen myyntihinta on vain osa tuloista. Merkittävä taloudellinen vaikutus on seutulipun vaikutuksella verovähennysoikeuksiin. Koska työmatkavähennykset tehdään halvimman mahdollisen joukkoliikenneyhteyden mukaan, tarkoittaa halvempi seutulippu suurempia veroja kaikille seutulippualueella työssä käyville. Verovähennysoikeuksien muutoksien kautta saa kunta ja valtio tuloja myös niiltä työmatkalaisilta, jotka käyttävät työmatkoihin omaa autoa! Hyvin harvassa ovat Suomessa sellaiset kunnat, joissa joukkoliikenteen käyttäjien osuus on niin suuri, että autoilijoilta saatava verotulojen kasvu ei kata seutulipusta syntyviä kuluja.

Tosin kunnallistaloudessa se tuottaa ongelmia, että menot syntyvät vuotta aikaisemmin kuin verojen kautta saatavat tulot ja sen tähden erityisesti lipun hinnan alentaminen voi olla taloudellisestikin vaikea päätös. Vastaavasti lipun hinnan korottamisella pyritään välillä hyvin lyhytnäköisesti säästämään ja saavutetut säästöt näkyvät vuoden päästä pienempinä tuloina. Lipun hinnan muutokset voivat olla myös poliittisesti hyvin vaikeita päätösiä, kun useimmiten luottamushenkilöiden ja äänestäjien enemmistö on oman auton käyttäjiä.

Verotuksen työmatkavähennys näkyy myös siinä, että hyvin monessa keskisuuressa kaupungissa kaupunkilippu maksaa maksaa 45,50 € kuukaudessa eli 500,50 € vuodessa (kesäloma huomioiden). Kyse ei suinkaan ole siitä, että on kopioitu hinta naapurikaupungista, vaan työmatkakulujen omavastuu verotuksessa on 500 €.

Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen

VR Oy on kieltäytynyt siitä, että seutuliput olisivat voimassa junissa.

Voisiko liikenne- ja viestintäministeriö käskeä VR Oy:n liittymään seutulippujärjestelmään?