Kauppakeskukset ja joukkoliikenne

kemkim · 21 Syyskuu 2006

edsel sanoi:
Esimerkiksi omalta osaltani se lisäraha meneekin nykyään suoraan Nesteen, SEO:n, Teboilin tai Shellin liikevaihtoon silloin kun joskus tulee satunnaista tarvetta käydä asioimassa Vantaan tai Espoon puolella.

Mitä järjestelmää ehdottaisit tilalle? Jos tarvitsisi kerätä matkustajilta sama raha kuin nykyäänkin keskimäärin. Minä olen miettinyt jonkin aikaa, että olisiko kilometriperusteinen rahankeräys järkevä, sisältäen maksukaton, jonka ylitse veloitus ei voi kuukaudessa mennä. Tämä kohtuullinen maksukatto takaisi sen, että vaikka matkustelisi todella paljon, ei tarvitsisi pitää huolta, riittävätkö rahat matkusteluun.

Bussilla kilometrikustannus olisi korkeampi, raideliikenteellä matalampi, aivan kuten todellisuudessakin on. Tämä kannustaisi käyttämään raideliikennettä ja aivan lyhyet matkat voisi tehdä kävellen, niin säästäisi vähän rahaa. Tämän yhteydessä pitäisi samalla laajentaa poikittaisliikennettä, ettei matkustajaa rangaista siitä, että hän kulkee riittämättömien linjojen takia Helsingin keskustan kautta tehdessään kilometreissä lyhyen poikittaismatkan.

Niin ja miten autoilun nykyjärjestelmää sinusta pitäisi muuttaa? Siis tätä, joka korkeilla kiinteillä kustannuksilla ja halvoilla muuttuvilla kustannuksilla kannustaa autoilemaan, kun auton jo omistaa.

edsel · 21 Syyskuu 2006

kemkim sanoi:
miten autoilun nykyjärjestelmää sinusta pitäisi muuttaa? Siis tätä, joka korkeilla kiinteillä kustannuksilla ja halvoilla muuttuvilla kustannuksilla kannustaa autoilemaan, kun auton jo omistaa.

Autoilun osalta on polttoaineenkulutus kaikkein suorimmin suhteessa auton käyttöön ja sen yhteiskunnalle aiheuttamiin kuluihin ja haittoihin. Enemmän kilometrejä tai isompi auto: enemmän kuluja. Polttoaineen verotus ei myöskään vaadi erillisiä teknisiä järjestelmiä kuten tietulleissa tai yleensäkään enempää valvontaa ja viranomaisia.

Vakuutukset ja verotus ovat kokonaisuuteen nähden aika vähäisiä kuluja. Uuden auton hinnassa maksetun veron osuus korostuu nykyään ensimmäisellä ostajalla. Päästöihin perustuva vuotuinen verotus voi toimia polttoaineen veron korotuksen kanssa ohjaamaan vähemmän kuluttaviin autoihin. Osa näistä usein ehdotetuista veromuutoksista on kuitenkin itseasiassa autojen maahantuojien ja jälleenmyyjien edun mukaisia kun uusia autoja myydään enemmän ja auton käyttöikä lyhenee.

Varsinkin teleoperaattorit ovat olleet viime kuukausina hyviä keksimään erilaisia kytkypaketteja joiden avulla myynti on saatu nousuun. Joukkoliikenneoperaattorit voisivat miettiä jotain samanlaista.

Antero Alku · 22 Syyskuu 2006

edsel sanoi:
Varsinkin teleoperaattorit ovat olleet viime kuukausina hyviä keksimään erilaisia kytkypaketteja joiden avulla myynti on saatu nousuun. Joukkoliikenneoperaattorit voisivat miettiä jotain samanlaista.

Vaan mitäs joukkoliikenneoperaattorit ovat keksimässä? Autoilun menkin takeena pidetään ja tässä keskustelussakin on pidetty sitä, että autoilun hinta on käytännössä kiinteä (auton osto ja vakuutus). Teleoperaattorit ovat oivaltaneet myös saman. Ne laskevat, että kannattavinta on houkutella asiakkaat kiinteällä kuukausihinnalla, joka nykyään on noin 20 e. Puhu ja tekstaa sillä miten paljon lystäät. Kuukausilippu on ollut joukkoliikenteen pelastus, 90 % HKL:n asiakkaista ajaa sillä.

Joten mitä on järkevää miettiä lippujärjestelmän kehittämiseksi? No tietenkin sitä, että hinta sidotaan käyttöön.

Mutta parannetaanhan meillä joukkoliikenteen palvelua silläkin, että vaihdoton matka muutetaan vaihdolliseksi, nopea matka pidemmän ajan kestäväksi ja komeat maisemat pimeydeksi. Ettei autoilijoiden maisema vaan pilaantuisi, tuleehan niitä maisemien katselijoita myös lisää!

Antero

Antero Alku · 22 Syyskuu 2006

kemkim sanoi:
Niin ja miten autoilun nykyjärjestelmää sinusta pitäisi muuttaa? Siis tätä, joka korkeilla kiinteillä kustannuksilla ja halvoilla muuttuvilla kustannuksilla kannustaa autoilemaan, kun auton jo omistaa.

Mitäs luulette, jos joukkoliikenteen ja auton hinnoittelut käännettäisiin päälaelleen?

Auton saa ilmaiseksi, kun vaan kuittaa. Mutta auton kaikki kulut perittäisiin polttoaineen yhteydessä.

Tuo aiemmin esittämäni laskelma kuluista on noin 12.000 km/vuosi. 100 km:n autoilu maksaisi siten 40 e. Jos bensankulutus on 8 l/100 km, bensan litrahinta olisi 5 euroa. Päivän työmatka 12 km maksaisi 4,8 e, päivässä 9,6 e.

Joukkoliikenne taas menisi niin, että lipunhinta maksaa vain polttoaineen. Esikaupunkilinjalla 35 l/100 km. Aamuruuhkassa 12 km:n työmatka ja bussissa on 60 matkustajaa. Bussilippu maksaisi 7 snt! Kuukausilipun hinta on nykyään noin 25 % kertalipusta jos ajelee työmatkat. Kuukausilippu maksaisi siten 75 snt. Loput maksetaan verovaroista.

Tämähän noudattaa sitä tavallista mielikuvaa siitä, miten liikkuminen nyt maksaa.

Antero

edsel · 22 Syyskuu 2006

Antero Alku sanoi:
Mitäs luulette, jos joukkoliikenteen ja auton hinnoittelut käännettäisiin päälaelleen?

Pääkaupunkiseudun henkilöautotyömatkaliikenteessä on oikeastaan vielä yksi mahdollinen kulu - pysäköinti. Pysäköinnin kustannusvastavuuden lisäämisellä kaupunki on osittain onnistunut siirtämään omasta pussistaan maksavat ja asiointimatkailijat joukkoliikenteeseen.

Monilla työpaikoilla on, syystä tai toisesta, investoitu parkkipaikkoihin. Jos työntekijä joutuu maksamaan pysäköinnin omasta pussistaan, ei 10 e päivässä edes aina riitä. Joten harva parkkipaikaton tulee omalla autolla.

Joukkoliikennettä käyttävän näkökulmasta firman parkkihalli on tulonsiirto autoilijoille. Hallien vuokra voitaisiin käyttää palkankorotuksiin (tai jakaa osakkeenomistajille osinkoina). Mutta ilmeisesti paikat pitää joka tapauksessa olla "korkealaatuisen työntekijäjoukon" houkuttelemiseksi.

R.Silfverberg · 22 Syyskuu 2006

kemkim sanoi:
Autoilun kustannuksia pitäisi jollain tapaa jakaa uusiksi. Olisiko keino sitten, että autoilusta ei perittäisi mitään vuosimaksuja käyttömaksujen tai vakuutusten muodossa, vaan kaikki kustannukset sisällytettäisiin ajokilometreihin tai polttoaineen hintaan. Tällöin todelliset kustannukset tulisivat ihmisten tietoisuuteen.

ja

Antero Alku sanoi:
Auton saa ilmaiseksi, kun vaan kuittaa. Mutta auton kaikki kulut perittäisiin polttoaineen yhteydessä.

Teoriassa nämä toimisivat, mutta reaalimaailmassa, jos autoilun verot ja vakuutukset perittäisiin korkeina polttoaineveroina, syntyisi bensaturismia naapurimaihin sekä korvikepolttoaineilla tankkausta. Suomi ei voi maantieteelleen mitään.

Lisäksi täyty muistaa että nuo Anteron luettelemat käyttökustannukset koskevat uusia, alle 3-vuotiaita autoja. Niihin perustuu mm työsuhdeautojen verotusarvot.

Omasta mielestäni autoverotusta ei tarvitsisi meillä kovin paljon muuttaa. Auton omistamisen verotus korkeiden vuosikäyttömaksujen muodossa rankaisisi niitä jotka omistavat vanhahkon auton jolla ajaa hyvin vähän, koska kulkee suurimman osan matkoistaan julkisilla. Lisäksi täytyy muistaa että nykyinen hankintaverotus suosii pieniä ja vähän kuluttavia autoja. Iso ja tehokas ja paljon kulutttava auto on kallis hankkia, pieni ja vähän kuluttava -halpa hankkia.

Keski-Euroopassa ja Ruotsissa jossa auton hankintaveroa ei ole, eivät esim 3-vuotta käytetyt "corolla-luokan" perheautot ole kuin korkeintaan pari tonnia Suomen vastaavia halvempia hankkia, ja uusienkin kohdalla eroa on enintään kolme, neljä tonnia. Autoverotuksen painopisteen muuttaminen vuosimaksuihin merkitsisi tulonsiirtoa nuorilta lapsiperheiltä varakkaille, jotka ajavat suurilla ja kalliilla autoilla.

t. Rainer

kemkim · 22 Syyskuu 2006

R.Silfverberg sanoi:
Teoriassa nämä toimisivat, mutta reaalimaailmassa, jos autoilun verot ja vakuutukset perittäisiin korkeina polttoaineveroina, syntyisi bensaturismia naapurimaihin sekä korvikepolttoaineilla tankkausta. Suomi ei voi maantieteelleen mitään.

Minullapa on tähän ratkaisu. Sidotaan tämä vuosittainen kustannus kilometrimittarin lukemiin ja siten, että mitä suuremmat co2-päästöt kilometriä kohti, sitä suurempi veloitus. Bensan hinta pysyisi ennallaan. Pystyyhän niitäkin sorkkimaan, mutta eikö se vaadi jonkinlaisen sinetin avaamista, jonka pystyisi tarkistamaan katsastuksessa? Koska vanhoissa autoissa sinettejä ei ole tai niitä on helpompi muutella, voitaisiin tämä uusi käytäntö laittaa koskemaan vain uusia autoja ainakin aluksi.

Antero Alku · 22 Syyskuu 2006

kemkim sanoi:
Minullapa on tähän ratkaisu. Sidotaan tämä vuosittainen kustannus kilometrimittarin lukemiin ja siten, että mitä suuremmat co2-päästöt kilometriä kohti, sitä suurempi veloitus.

Tarkoituksesi on hyvä ja oikea. Mutta kun CO2-päästöt ovat riippuvaisia poltetun polttoaineen määrästä, CO2-maksu voidaan periä ilman sinetöityjä matkamittareita ja niiden lukemista yksinkertaisesti myydyn bensan hinnassa.

Antero

Antero Alku · 22 Syyskuu 2006

R.Silfverberg sanoi:
Teoriassa nämä toimisivat, mutta reaalimaailmassa, jos autoilun verot ja vakuutukset perittäisiin korkeina polttoaineveroina, syntyisi bensaturismia naapurimaihin sekä korvikepolttoaineilla tankkausta. Suomi ei voi maantieteelleen mitään.

Olen ehdottomasti samaa mieltä, että tämä on teoriaa. Jo senkin vuoksi, että en usko 5 euron litrahinnan edes riittävän. Sillä kun tämä johtaa siihen, mihin pyritään, eli joukkoliikenteen käytön lisääntymiseen autoilun vähentyessä, 5 euron litrahinta ei riitä kattamaan auton hankintaa sekä valtion autoista saamaa verotuloa.

Lähempänä käytäntöä ollaan City Car Clubin kanssa. Esimerkiksi pikkuauton (Citroen C3) käyttö maksaa 4 e/h ja 0,34 e/km. Klubin kiinteä kk-maksu on 10 e. Pelkkä kilometrimaksu vastaa 6 litran bensankulutuksen mukaan 5,7 euron bensan hintaa. Jos ajatellaan ajoa kaupunkiseudulla, tunnissa ehtii ajaa keskimäärin 30 km. Siten tuntihinta lisää km-hintaa 0,13 e. Jos siis kilometrihinta olisi 0,47 e, bensan litrahinnaksi laskettuna tulisi 7,8 e/litra. Mutta: CCC:n hinta sisältää myös pakoituksen. Se maksaa suunnilleen tuon tuntihinnan. Tai sitten voi pohtia, mitä maksaa paikoitus 35.000 euroa maksavalla keskustan parkkihallipaikalla.

Maantiede on toki tosiasia, mutta ei loppujen lopuksi suuri ongelma. Naapurissa ostokisilla käynti on mahdollista vain Lapissa ja itärajalla. Jo nyt Venäjällä bensa maksaa muistaakseni alle puolet meidän hinnasta, mutta ei asia silti ole merkittävä ongelma.

Valtaosa bensasta myydään Etelä-Suomessa. Esim. pk-seudulla autoileva ei käytännössä voi asialle mitään, kun lähin halpabensa on 80 km:n päässä lauttamatkan takana.

Antero

R.Silfverberg · 22 Syyskuu 2006

Antero Alku sanoi:
Valtaosa bensasta myydään Etelä-Suomessa. Esim. pk-seudulla autoileva ei käytännössä voi asialle mitään, kun lähin halpabensa on 80 km:n päässä lauttamatkan takana.

Jos bensan hintaeroa Suomen ja Viron välillä olisi vaikka kolminkertainen, niin varustamot keksisivät kyllä keinon jolla hintatietoiset autoilijat saadaan viikonloppuisin liikkeelle menovettä hakemaan etelästä. Ei tarvita kuin muutama suuri Ro/Ro-lautta jotka vetää satoja autoja.

Ruotsissa esim ei ole kielletty ajaa dieselautoja suomalaisella kevyellä polttoöljyllä (tai viranomaiset eivät pysty estämään sitä), ja siksi Länsipohjassa se on yleinen harrastus käydä tynnyrikaupalla hakemassa sitä Suomesta.

t. Rainer

MCW · 24 Syyskuu 2006

Antero Alku sanoi:
Esim. pk-seudulla autoileva ei käytännössä voi asialle mitään, kun lähin halpabensa on 80 km:n päässä lauttamatkan takana.

Hintaero Suomeen verrattuna ei ole kovin suuri. Virossa bensiinin pumppuhinta näyttäisi pyörivän noin 15 kroonissa / litra eli euron luokkaa. Tietenkin paikallisella tulotasolla autoilu taitaa olla varsin kallista.

Vesa Nurminen · 25 Syyskuu 2006

MCW sanoi:
Hintaero Suomeen verrattuna ei ole kovin suuri. Virossa bensiinin pumppuhinta näyttäisi pyörivän noin 15 kroonissa / litra eli euron luokkaa. Tietenkin paikallisella tulotasolla autoilu taitaa olla varsin kallista.

Keskiarvo Eestissä on ollut 7.9. 0,93 € (http://www.rahatieto.fi). Tämä on siis koko maan keskiarvo, Tallinna saattaa olla muutaman sentin kalliimpi, ehkä jopa sen euron. Mutta täytyy sanoa, että joka kerta, kun Eestistä olen tullut autolla, on mukana tullut myös tankillinen bensaa.

SD202 · 25 Syyskuu 2006

Eilen 24.09.2006 ilmestyneen Vartti -lehden välissä oli monen sivun mittainen kauppakeskus Jumbon mainosliite. Jo ilmoitusliitteen ensimmäiseltä sivulta käy selväksi, millä kulkuvälineellä kulkeville kuluttajille kauppakeskus Jumbo on suunniteltu: "4600 parkkipaikkaa". Toiseksi viimeisellä sivulla kehutaan "Jumboon on helppo tulla. Jos tulet autolla, maksuttomia parkkipaikkoja on peräti 4600!". Julkisista kulkuvälineistä ei puhuta mitään. ...Ai miksikö? Jumbon liikenneyhteydet julkisilla kun ovat p**seestä. Bussilla pääsee suht' koht' lähelle, mutta kävelyreitit bussipysäkeiltä kauppakeskukseen eivät ole kovinkaan suoria.

Silloin, kun työpaikkani sijaitsi Jumbon lähellä, kävelin toisinaan Jumboon syömään lounastauollani. Silloiseen aikaan Jumbon laajennustyöt olivat käynnissä ja rakennustöiden takia Jumboon johtavia kevyen liikenteen väyliä oli pois käytöstä eikä edes tilapäistä korvaavaa reittiä ollut järjestetty. Eli enpä kyllä usko, että jalkaisin tai polkupyörälläkään kauppakeskukseen tulevat vieraat ovat kauppakeskuksen avainasiakkaita. En ole muuten reiluun vuoteen käynyt Jumbossa - eikä ihan heti taida olla asiaa kyseiseen kauppakeskukseen. Mieluummin asioin Tikkurilassa.

Sen sijaan Itäkeskus käy mielestäni hyvänä esimerkkinä siitä, miten kaikilla kulkumuodoilla liikkuville on pyritty järjestämään helppo liikkuminen.

Mikko Laaksonen · 5 Lokakuu 2006

Vähän tutkittua faktaa tämän keskustelun lomaan: miten autopohjaisia kauppakeskuksia toteutetaan.

Turun kauppakorkeakoulussa tarkastetaan huomenna 6.10.2006 FM Katri Koistisen väitöstutkimus "Vähittäiskaupan suuryksikön sijoittumissuunnittelu – Tapaustutkimus kauppakeskus Myllyn sijoittumisesta Raision Haunisiin." Alla tiedote ja linkki väitökseen PDF:nä.

Väitös antaa varmaankin foorumilaisillekin hyvin mielenkiintoista tietoa siitä miksi ja miten autopohjaisia kauppakeskuksia toteutetaan. Väitöskirjan mukaan kaiken alku oli siinä, että eräs Puolimatkan johtaja havaitsi Ohikulkutien (Kt 40) parantamissuunnitelmista, että tieltä avautuu hienot näkymät Haunisten eteläpuolen pelloille.

Turun seudulla Mylly on yksi merkittävimpiä autoistumista edistäviä keskuksia. Vuonna 2003 94% asiointimatkoista Myllyyn tehtiin autolla, bussilla 1,7%, jalan 1,1% ja pyörällä 3,3%.

Tiedote
Väitös - PDF (useita Mt)

edsel · 5 Lokakuu 2006

Mikko Laaksonen sanoi:
...tietoa siitä miksi ja miten autopohjaisia kauppakeskuksia toteutetaan.

Eikö moottoriteitä oikeastaan voi käyttää tehokaasti ja kätevästi raitioteiden pohjana sitten kun bensiini joskus loppuu ja kumipyöräliikenne lakkaa. Sepeliä vain asvaltin päälle ja siihen kiskot. Raitiovaunu kaartuu aika hyvin moottoritiemitoituksella suunniteltuihin ramppeihinkin. Ajojohdot voi ripustaa valopylväisiin. Trolleybussien järjestäminen käy vielä helpommin.