Viestiketju: Kauppakeskukset ja joukkoliikenne

Etelä-Saimaa kirjoittaa Lappeenrannan Anttilasta eilisen ja tämän päivän lehdissä. Anttila on ollut Citycon Oy:n omistamassa kauppakeskus Iso-Kristiinassa vuodesta 1987 ja vuokrasopimus päättyy ensi kesänä. Hyrymäkeen keskustan ulkopuolelle rakennusyhtiö Oka rakentaa liikerakennusta joka valmistuu ensi kesänä.

Kaupungin päättäjät pelkäävät keskustan autioitumista eivätkä halua päästää Anttilaa pysyvästi Hyrymäkeen. Nyt on keksitty, että poikkeusluvalla Anttila voisi muuttaa Hyrymäkeen viideksi vuodeksi ja sinä aikana Anttilalle etsitään pysyvä paikka. Kaupungin johtajan mielestä Hyrymäki ei ole pysyvä ratkaisu "-Kaupungin perusnäkemys ei ole muuttunut asiassa miksikään" hän sanoo. Poikkeusluvasta päätetään 16. joulukuuta.

Koko jupakka on ilmeisesti alkanut vuokrasopimuksen päättymisestä ja vuokrasopimuksen jatkamisessa on jotakin ongelmaa.

Alunperin kirjoittanut Etelä-Saimaa

Ison-Kristiinan uudesta vuokrasopimuksesta ei päästy tulokseen. Muutto Hyrymäkeen uuteen liikekeskukseen jäi ainoaksi vaihtoehdoksi.

Anttilalle ei löytynyt Lappeenrannasta muita tilavaihtoehtoja kuin Okan parhaillaan nouseva liikekeskus Hyrymäessä. Kesko ja kaupunki ovat aluejohtaja Timo Heikkilän mukaan kääntäneet kaikki kivet ja kannot läpi, mutta muuta ratkaisua ei ole. Oka ja Anttila jättivät maanantaina kaupungille hakemuksen, jolla ne pyytävät Hyrymäen liikerakennuksen rakennuslupaan viiden vuoden määräaikaista käyttötarkoituksen muutosta. Muutos mahdollistaisi sen, että Anttila voisi toimia Hyrymäessä viiden vuoden ajan. Heikkilän mukaan Anttilalla on silloin aikaa hakea Lappeenrannan kaupungin kanssa tavaratalolle kestävä sijoituspaikka, joka täyttää sekä kaavalliset että kaupalliset vaatimukset.

Anttilalla on Lappeenrannassa 45 työntekijää. Se haluaa pitää henkilökuntansa ja markkina-asemansa Lappeenrannassa. -Toiminnan jatkuminen ilman keskeytyksiä on tärkeää. Tavaratalotoiminnan aloittaminen uudelleen mahdollisen katkoksen jälkeen olisi hyvin vaikeata ja taloudellisesti raskasta, Heikkilä totesi. Jos Anttila pääsee Hyrymäkeen, katkos supistuu noin kuukauteen alennusmyyntikauden ajaksi.

Lappeenrannan kaupunginjohtaja Seppo Miettinen sanoo, että pakkotilanteessa lyhyehkön määräajan poikkeusta voidaan harkita, jos Anttilan toiminta uhkaa kokonaan loppua Lappeenrannassa. -Anttilan pysyvän muuton suhteen kaupungin peruslinja ei ole muuttunut miksikään.

Tänään Etelä-Saimaa kirjoittaa että "Päättäjät eivät lämpene Anttilan väliaikaiselle muutolle". Moni lautakunnan jäsen paheksuu marssijärjestystä, jossa ensin rakennetaan ja sitten pyydetään lupia. Viittä vuotta pidetään liian pitkänä aikana poikkeusluvalle ja jotkut sanovat että menettelyssä on vedätyksen makua.

Alunperin kirjoittanut Etelä-Saimaa

Kauppakeskus Ison-Kristiinan omistavan Citycon Oy:n mielestä neuvotteluille Anttilan vuokrasopimuksesta ei ole vielä pantu pistettä. - Käsityksemme mukaan vuokrasopimusneuvottelut ovat edelleen Keskon kanssa käynnissä. Jos ne on lopetettu, toivoisin, että siitä kerrottaisiin meillekin, Cityconin maajohtaja Kaisa Vuorio sanoo. Vuorio ihmettelee julkisuuteen tullutta termia "ajolähtö". -Mikään ei pakota Anttilaa lähtemään pois Isosta-Kristiinasta heinäkuun alussa, jos löydämme yhteisen sävelen.

Keskon aluejohtaja Timo Heikkilä ei niele Cityconin näkemystä huonosta yhteydenpidosta. -Kenttäjohtajamme on pyrkinyt saamaa heihin yhteyttä. Koska neuvottelut eivät ole edenneet, jokin ratkaisu on tehtävä, jotta voidaan taata sen säilyminen Lappeenrannassa.

Tietääkö kukaan tapausta Suomesta, jossa vähittäiskaupan suuryksikkö olisi siirtynyt väliaikaisesti keskustasta automarkettialueelle ja sitten takaisin keskustaan?

Alunperin kirjoittanut LateZ

Yleensä noissa liityntäbusseissa varsin suuri osa vaikuttaa kulkevan nimenomaan sinne oman alueensa kauppakeskukseen sen liityntämatkan sijaan.

Liityntäbussin matkustajista merkittävä osa voi käyttää bussia matkaan kauppaan, mutta kaupan asiakkaista ei. Autoilijoiden osuudesta kauppakeskusten asiakkaista saa helosti käsityksen kassajonoissa. Ostoskärryjen käyttäjät ovat kaikki autoilijoita. Ostoskorin käyttäjistä vain osa on autoilijoita.

”Ei kukaan” on tietenkin täsmällisesti luettuna väärä ilmaisu, kun sitä käyttää kielikuvana tarkoittamassa vastakohtaa ilmaisulle ”melkein kaikki”.

Olennaista on ero kaupalle (tai muulle palvelulle) kävelyetäisyydellä tai ajoneuvomatkan päässä. Kävelyetäisyydellä olevassa kaupassa voi käydä silloin kun on välitön tarve. Ei tarvitse ostaa varmuuden vuoksi viikon ruokia, koska kaupassa käynti on hankalaa. Lähikaupasta ostetaan se, mitä kulloinkin tarvitaan. Ostoksia tehdään vähemmän, mikä on tietenkin kaupan kannalta huono asia. Kaupalle on eduksi, että asiakas ajattelee: ”ostan nyt tuonkin, jotta sitä ei tarvitse tulla erikseen hakemaan, jos satun tarvitsemaan”.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

No täsmennän sitten vielä, että vilkaisu tavaramäärään varmistaa tilanteen. Onhan niitäkin, jotka tarvitsevat ostoskärryn vaikka lapsen istuttamiseksi vaikka ostavat vain kaksi maitopurkkia.

Tavaramäärää arvioidessa kokemusteni mukaan kävellenkin pystyy kantamaan ainakin n puolen kilometrin matkan niin paljon tavaraa kuin mitä mahtuu täyttämään koko ostoskärryn pohjan. Sitten vasta jos sitä on niin paljon että on päällekkäin pinottuna, niin auto on pakollinen, ellei kantajia ole useampia. Eli jos esimerkkihenkilö esim matkallaan kotiin töistä poikkeaa aluekeskuksen marketissa ja ostaa kaksi kassillista tavaraa, hän jaksaa kantaa ne niillä vielä bussiin joka vie lähemmäs kotia.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut teme

Tässä oli alunperin kyse siitä, että käyttävätkö kaupassakävijät liityntäliikennettä, eli sikäli kuin metroasema on käytännössä ostoskeskus, niin käyttävätkö sitä ruokaostoksiinsa myös liityntäliikenteellä kulkevat. Sillä että keskimäärin autoilijat ostavat isompia kertaostoksia ja keskimäärin automarketit kasvattavat osuuttaan (onko tästä ihan tietoa?) on eri asia.

Minustakin nuo väitteet että kukaan ei kulje bussilla ostoksille kulostaa aika oudolta. Voi olla niin että hyvin harva lähtee bussilla pelkästään ostaakseen kassillisen ruokaa ja palaa heti takaisin tekemättä mitään muuta samalla reissulla, vaan esim äitiys- tai hoitovapaalla olevat äidit lastenvaunuineen oleskelevat kauppakeskuksissa ruokaostosten lisäksi tuntikaupalla viettäämässä aikaa ystävien kanssa, ja aika harva heistä tulee paikan päälle autolla, eikä vähiten siistä syystä että isojen "hyökkäysvaunujen" purkaminen ja änkeäminen pikkuauton tavaratilaan ja kokoaminen uudestaan vie enemmän aikaa kuin ilmaisella liityntäbussilla tuleminen paikan päälle. Jotkut muut taas käyvät samalla vaate- tai harrastekaupassa, kirjastossa, kuntosalilla, parturissa, kampaajalla, hammaslääkärillä, uimahallissa, elokuvissa, kahvilla, kaljalla jne.

Mulla ei ole henk. kohtaisesti mitään valittamista sentyyppisisstä kauppakeskuksista jotka ovat keskellä kylää täydentämässä muita palveluja kuten Itäkeskus, Sello, Iso Omena tai Myyrmanni. Sensijaan sellaiset moottoritienvarsi-kauppakeskukset jotka ovat kokonaan erillään muusta kaupunkirakenteesta pitäisi kieltää.

Meillä Espoossa ei näköjään olla opittu mitään muiden virheistä, koska väkisin yritetään ängetä Kehäkolmosen ja Turun moottoritien risteykseen Lommilaan Jumbon tapainen pelkästään autoileville tarkoitettu jättikauppakeskus, joka mahdollisesti toteutuessan tulee heikentämään Espoon keskuksen kaupallisia palveluja.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

No täsmennän sitten vielä, että vilkaisu tavaramäärään varmistaa tilanteen. Onhan niitäkin, jotka tarvitsevat ostoskärryn vaikka lapsen istuttamiseksi vaikka ostavat vain kaksi maitopurkkia.

Malmin Prismassa käy paljon porukkaa ja on myös isoja ostoksia tekeviä. Silti huomattavan vähän ihmisiä menee alakerran hissien vierestä parkkihalliin. Lähes aina on paljon porukkaa Prisman läheisillä bussipysäkeillä. Ainakin Koillis-Helsingissä siis busseilla käydään paljon hypermarketissa, yhteydet kun ovat hyvät ja marketit sijoiteltu järkevästi keskeisiin joukkoliikenteen solmukohtiin muiden palveluiden oheen. Aika harvinaista, että olisi Malmin tapaan kaikki julkiset ja kaupalliset palvelut parin sadan metrin säteellä, ja näiden lisäksi helpot kulkuyhteydet junilla, busseilla ja henkilöautolla.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Liityntäbussilla metroasemalle on huomattavasti vaikeampaa kuin autolla Jumboon, siksi ”ei kukaan” lähde bussilla ostoksille. Metroasemalla olevan kaupan asiakkaista varmasti suurempi osa tulee bussilla kuin Jumboon, muttei se muuta sitä, että jumbojen osuus päivittäistavarakaupasta on suuri ja kasvaa koko ajan. Huolimatta siitä, että kuluttajalle se on kallista.

Ovatko ne Jumbot tosiaan niin suosittuja? Sielläkin päin alkaa olla jo kovin tukkoista liikkua henkilöautolla. Mielestäni Tikkurilan ja Myyrmäen hypermarketeissa on enemmän asiakkaita kuin Jumbon vastaavissa. Perheiden osuus ylikorostuu automarketeissa. Koko perheen kanssa käydään hypermarketissa, mutta äidit käyvät lastensa kanssa kävellen tai joukkoliikenteellä kaupassa ja muillakin asioilla.

Kyse on ehkä siitä, että miehiä on vaikea saada ulos hoitamaan asioita, ellei matkaa voi tehdä helposti autolla? Asiaa tukee se, että ylipaino keskittyy muistaakseni jonkun lehtijutun mukaan 30-40 -vuotiaille parhaassa työiässä oleville miehille, kun ei harrasteta yhtään liikkumista, vaan kuljetaan joka paikkaan autolla ja hisseillä. Voisin ajatella, että miehet ovat teknisesti tarkempia siitä, että onko asiat hoidettu laadukkaasti vai "juosten kusten". Naiset kestävät pienet kiusat ja voisivat tottumuksesta tai muusta syystä käyttää vähän hankalaakin palvelua, jos se vain joten kuten toimii, mutta miehet miettisivät loogisesti parhaimman vähimmän vaivan vaihtoehdon ja käyttäisivät sitä. Autoiluhan on järjellä ajatellen hyvä vaihtoehto, kun se on yksilölle helppo, nopea ja säältä suojattu kulkutapa. Se palvelee myös tarvetta suurempaan yksityisyyteen, joka voi olla miehille tarpeellisempaa, kun naisia taas eivät häiritsisi niin paljon joukkoliikenteen ihmismassat.

Ehkä meidän tulisikin saada jotenkin miehiä motivoitua joukkoliikenteeseen ja kevyeen liikenteeseen. Säältä suojattuja high tech -pyöräteitä ja yksityisyyttä tarjoavia kulkuratkaisuja?