Kauppakeskukset ja joukkoliikenne

Näiden tutkimusten perusteella kaupan alalla vallitsee yleinen käsitys siitä, että autoilijat ovat hyviä asiakkaita, niitä pitää palvella ja niitä pitää saada lisää. Esimerkkinä Tapiola: Vaikka Tapiolaan on luvassa metro ja jo nyt maanpinnan busseissa kulkee ohi vilkas liikenne, Tapiolan ”kehittämisen” olennainen osa on lisätä pysäköintipaikkoja satamäärin.

Tässä on jonkinnäköinen vinoutuma katsantokannassa. Autoiluhan on mahdollista nykypäivänä lähes kenelle tahansa, joka palkkaa saa vain jostain, jopa eläkeläisillekin. Autoilu siis kertoo korkeintaan harrastajansa laiskuudesta ja välinpitämättömyydestä ympäristöarvoja kohtaan, jos jotain siitä pitää päätellä. Ei se kerro varallisuudesta kovinkaan paljoa, onhan tuolla paljon liikkeellä 1980-luvun Toyota Corollojakin teitä tukkimassa citymaasturien ohella. Todellisuudessa autoilu on vain kustannus kaupoille. Olisiko kyse siitä, että yrittäjille autoilu on läheistä puuhaa ja siksi sen merkitys ylikorostuu, kun yrittäjät kuvittelevat muidenkin harrastavan autoilua.

Viisaat yrittäjät näkevät julkisen liikenteen käyttäjät ympäristövastuullisina, urbaaneina kaupunkilaisina, joita olisi tavoiteltavaa saada asiakkaiksi. Autoilijat taas voitaisiin nähdä menneisyyden maailmaan ja 1960-luvun teknologiauskoisiin arvoihin jumahtaneina ihmisinä, jotka eivät omaksu uusia asioita helpolla. Pitäisi päästä siitä ajattelusta, että autoilijat ovat moderneja ja fiksuja ja julkisten käyttäjät sekä pyöräilijät ja kävelijät jotenkin tyhmempää ja kykenemättömämpää porukkaa, koska eivät ole tajunneet autoilun etuja.
 
Itse olen joukkoliikenteen käyttäjänä ja parin junattoman lähiön asukkaana tehnyt mielenkiintoisia havaintoja. Kaupallisten palveluiden ääreltä Helsingistä tai aluekeskuksesta tulevista en ole ainoa, joka matkallaan poikkeaa lähisiwassa ostoksilla. Eivät ne isot kaupatkaan kaikkia vedä, tyypillisesti itsekin kävelen Helsingissä parin ison kaupan ohi ja silti saatan tehdä ostokset vasta bussimatkan päässä lähisiwasta, jos ei ole mitään erikoista ostettavaa.

Metroasemalle jonkin sortin kauppakeskus sopii mitä parhaiten. Uusienkin asemien lähelle pitäisi rakentaa aina sen verran kerrostaloja, että alueella olisi riittävästi asukaspohjaa kohtuullisille palveluille. Itse kauppakeskuksen yhteyteen sopisi ainakin rakentaa ikääntyville ihmisille esteettömiä asuntoja. Jos hissillä pääsisi sisätiloissa marketin luokse ja toisella hissillä alas asemalle ja junalla kaupunkiin, olisi autottoman vanhemman väen olo varsin helppoa.


Monissa kaupungeissa paikallisliikenteen reittejä on muutettu palvelemaan uusien, keskustan ulkopuolelle sijoitettujen kauppakeskuksien asiakkaita. Eihän kerran tunnissa kulkevan paikallisbussin tuoma asiakasmäärä ole suuren suuri, mutta muitten kaupunkilaisten tapaan paikallisbussia käyttävistäkin moni haluaa sinne kauppakeskukseen silloin tällöin. En ymmärrä, miksei bussipysäkkiä voi säännönmukaisesti sijoittaa siihen hypermarketin oven eteen. Kumminkaan kaikkien autot eivät mahdu siihen, joten muutaman hassun parkkiruudun poistuminen bussin tieltä olisi merkityksetöntä. Sen sijaan bussilla kulkevalle, usein vanhemmalle väelle matka hehtaarien suuruisen parkkikentän toiselta puolelta kadun varresta on turhan pitkä.
 
Metroasemalle jonkin sortin kauppakeskus sopii mitä parhaiten. Uusienkin asemien lähelle pitäisi rakentaa aina sen verran kerrostaloja, että alueella olisi riittävästi asukaspohjaa kohtuullisille palveluille. Itse kauppakeskuksen yhteyteen sopisi ainakin rakentaa ikääntyville ihmisille esteettömiä asuntoja. Jos hissillä pääsisi sisätiloissa marketin luokse ja toisella hissillä alas asemalle ja junalla kaupunkiin, olisi autottoman vanhemman väen olo varsin helppoa.

Mikseipä nuorempikin väki voisi innostua tällaisesta. Erityisesti yksinasuville tuollainen helppous voisi olla tervetullutta. Ei kai palveluiden helppo saavutettavuus ja säänsuoja voi kenellekään haitaksi olla? Kauppakeskukset, asumisen, julkisen liikenteen ja toimistotyöpaikat voisi aivan hyvin yhdistää saman katon alle kokonaisuudeksi. Etuna vanhan ajan kantakaupunkiin tällä olisi se, että tarjolla olisi säänsuoja ja pysäköintikin olisi mahdollista talon pohjakerroksissa kantakaupunkia helpommin. Tavarantoimitus kauppoihin helpottuisi, kun ne voitaisiin tuoda suoraan pohjakerrokseen. Tämä ehdotelmani on yhdenlainen versio nykyaikaisesta kaupungista, joka yhdistelisi parhaita paloja nykyajasta ja perinteisestä kaupungista.
 
Pitäisi päästä siitä ajattelusta, että autoilijat ovat moderneja ja fiksuja ja julkisten käyttäjät sekä pyöräilijät ja kävelijät jotenkin tyhmempää ja kykenemättömämpää porukkaa, koska eivät ole tajunneet autoilun etuja.
Olen täsmälleen samaa mieltä. Mutta luulen ymmärtäväni, mistä kaupan alan käsityksen johtuvat. Siitä, että uskotaan numeroihin ymmärtämättä sitä, mistä numerot syntyvät.

En muista, olenko kertonut tämän aiemmin, mutta hyvä esimerkki kuitenkin. Eräässä tilaisuudessa Stockmannin edustaja kertoi, miten he halusivat myymälän Jumboon, koska automarketasiointi on niin suosittua ja Stockmann halusi mukaan. Ja kokemus oli ”hyvä”. Autoilevat asiakkaat (niitä on yli 95 % Jumbon asiakkaista) tekivät liki 100 euron kertaostoksia, kun keskustan tavaratalossa kertaosotos oli jotain luokkaa 20 €. Siis Jumbo on 5 kertaa parempi kauppapaikka, kun siellä on 5 kertaa varakkaampia asiakkaita. (Numerot tässä suuntaa antavia, en muista tarkkoja lukuja.)

Kysyin, oliko selvitetty, monellako kassalla keskustan tavaratalon asiakas asioi ja paljonko kertyy käynnistä ja paljonko samalle asiakkaalle kuukaudessa. Ei oltu selvitetty, mutta edustaja myönsi, että voisi olla syytä. Niin minustakin.

Jos ei ymmärretä edes tavaratalon rakenteen vaikutusta (yksi kassa ulko-ovilla tai satoja osastoilla), niin heppoiset ovat perusteet järisyttää koko yhdyskuntarakennetta kehämarketeilla.

Antero
 
Tässä on jonkinnäköinen vinoutuma katsantokannassa. Autoiluhan on mahdollista nykypäivänä lähes kenelle tahansa, joka palkkaa saa vain jostain, jopa eläkeläisillekin. Autoilu siis kertoo korkeintaan harrastajansa laiskuudesta ja välinpitämättömyydestä ympäristöarvoja kohtaan, jos jotain siitä pitää päätellä. Ei se kerro varallisuudesta kovinkaan paljoa, onhan tuolla paljon liikkeellä 1980-luvun Toyota Corollojakin teitä tukkimassa citymaasturien ohella. Todellisuudessa autoilu on vain kustannus kaupoille. Olisiko kyse siitä, että yrittäjille autoilu on läheistä puuhaa ja siksi sen merkitys ylikorostuu, kun yrittäjät kuvittelevat muidenkin harrastavan autoilua.
Kysyin, oliko selvitetty, monellako kassalla keskustan tavaratalon asiakas asioi ja paljonko kertyy käynnistä ja paljonko samalle asiakkaalle kuukaudessa. Ei oltu selvitetty, mutta edustaja myönsi, että voisi olla syytä. Niin minustakin.

Jos ei ymmärretä edes tavaratalon rakenteen vaikutusta (yksi kassa ulko-ovilla tai satoja osastoilla), niin heppoiset ovat perusteet järisyttää koko yhdyskuntarakennetta kehämarketeilla.

Kummatkin olette tavallaan oikeassa tässa asiassa. Automarket -asiakas kuvitellaan varakkaammaksi kuin ilman autoa liikkeellä oleva, vaikka todellisuudessa automaretteihin lähdetään nimenomaan halvempien tarjousten perässä. On totta sekin että joitakin tavaroita saa helpommin mukaansa automarketista ja autolla kotiin, mutta automarket-kaupan ei mielestäni tarvitse olla samalla elintarvikeliike. Mielestäni on jopa epähygienistä pistää samaan ostoskärryyn vaikka kumisaappaita ja tuoreita hedelmiä, vihanneksia ja leipää. Automarket voisi ihan hyvin olla sellainen kauppa kuten Tarjoustalo, josta saa harrastusvälineitä, kodinkoneita, elektroniikkaa, työkaluja, vaatteita ja muita kodin tarvikkeita ja jossa valikoima on jopa parempi ja hinnat halvemmat kuin perinteisissä automarketeissa, mutta ei ruokaa, vaan se joudutaisiin ostaa oikeasta elintarvikekaupasta.

t. Rainer
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Pitäisi päästä siitä ajattelusta, että autoilijat ovat moderneja ja fiksuja ja julkisten käyttäjät sekä pyöräilijät ja kävelijät jotenkin tyhmempää ja kykenemättömämpää porukkaa, koska eivät ole tajunneet autoilun etuja.

Itselläni on Sarda Cargo -merkkinen polkupyörä, jonka "tavaratilaan" mahtuu pari kolme ostoskassia täynnä tavaraa. Pyörä rullaa keveästi. Suosittelen.
 
Pitäisi päästä siitä ajattelusta, että autoilijat ovat moderneja ja fiksuja ja julkisten käyttäjät sekä pyöräilijät ja kävelijät jotenkin tyhmempää ja kykenemättömämpää porukkaa, koska eivät ole tajunneet autoilun etuja.

Muistan muutaman vuoden takaa erään yhteiskuntatieteilijän kuuluttaneen, että jos kolmikymppinen mies nähdään vielä bussissa istumassa, hänet on menetetty. Vaikka siis agraarikulttuuri ei enää ole kuin vähemmistön heiniä, eletään ilmeisesti yhä jonkinlaisessa sisäänpäinkääntyneessä yhtenäiskulttuurissa, joissa yhteisö määrittelee kunkin yksilön arvon sen mukaan, kuinka kuuliaisesti tämä täyttää yhteiset normit. Osoittaakseen menestymisensä maailmassa nuoren miehen tulee hankkia mahdollisimman hieno auto heti kun vain pystyy. Siten hän voi menestyä myös työpaikallaan, perheenisänä ja naapurina...

Autolliseen elämäntapaan liittyy sama psykologinen haaste kuin moneen muuhunkin seikkaan, jota harrastaa vain vähemmistö. Pitää olla jokin erityinen syy, jota selitellä, kun ihmetellään, ettei minulla "vielä" ole autoa. Tehdessään ratkaisun autosta luopumisesta tai hankkimatta jättämisestä ihminen joutuu ajattelemaan itse, käyttämään omia aivojaan ja harkintakykyään. Se on monille vaikeaa ja suorastaan pelottavaa, sillä siinä joutuu pahimmillaan asettumaan vastakkain enemmistön tottumusten kanssa. Massan mukana meneminen on psykologisesti helppoa ja tuntuu turvalliselta, oli sitten kyse viihteestä, televisio-ohjelmasta, asuinpaikan valinnasta tai autoilusta.
 
Itselläni on Sarda Cargo -merkkinen polkupyörä, jonka "tavaratilaan" mahtuu pari kolme ostoskassia täynnä tavaraa. Pyörä rullaa keveästi. Suosittelen.
Onko tämä niitä, joita mm. Amsterdamissa näkee läjäpäin. Niillä äidit kuskaavat mm. kahta lasta siinä tavaralaatikossa istumassa. Laatiko siis on ohjaustangon ja etupyörän välissä, jossa äiti näkee lapset tuvallisesti koko ajan. Pyörä on 2-pyöräinen ja laatikon verran normaalia pyörää pidempi.

Mistä näitä saan, olen halunnut itselleni siitä lähtien kun näitä pari vuotta sitten Amsterissa näin? Lentokoneen matkatavaraksi en vain arvannut ostaa.

Antero
 
Autolliseen elämäntapaan liittyy sama psykologinen haaste kuin moneen muuhunkin seikkaan, jota harrastaa vain vähemmistö. Pitää olla jokin erityinen syy, jota selitellä, kun ihmetellään, ettei minulla "vielä" ole autoa. Tehdessään ratkaisun autosta luopumisesta tai hankkimatta jättämisestä ihminen joutuu ajattelemaan itse, käyttämään omia aivojaan ja harkintakykyään. Se on monille vaikeaa ja suorastaan pelottavaa, sillä siinä joutuu pahimmillaan asettumaan vastakkain enemmistön tottumusten kanssa. Massan mukana meneminen on psykologisesti helppoa ja tuntuu turvalliselta, oli sitten kyse viihteestä, televisio-ohjelmasta, asuinpaikan valinnasta tai autoilusta.

Muistan lukeneeni tästä jostain lehdestä vähän aikaa sitten. Todellisuudessa ei ole väliä, että onko kyseinen toiminta oikeasti yleistä vai ei, niin tärkeintä on ihmisen kokemus siitä, että hän tekee enemmistön suosimalla tavalla. Tätä markkinavoimat käyttävät hyväkseen.

Tiedättehän nämä mainokset, joissa säännönmukaisesti on heteroseksuaaleja valkoihoisia kahden lapsen ydinperheitä, jotka viettävät onnellista elämää omakotitaloissaan koirineen ja farmariautoineen. Vaikka tämä ei olisikaan tyypillinen perhekuva, niin ihmiset kuvittelevat, että tuo on tavallista elämää ja alkavat havitella sellaista elämää itselleenkin. Siitä tämä viime vuosien omakotitaloinnostus on varmasti tullut. Median luoma kuvitelma siitä, että tuollainen elämäntapa on muidenkin harrastamaa ja tämän seurauksena halu saada itselleenkin sellaista.

Joukkoharha, joukkopsykoosi, niillä sanoillahan kuvataan harhassa elämistä ja omien aivojen ja päätelmien jättämistä narikkaan. Kun tarpeeksi kauan toistetaan, että autoilu on helppoa ja nopeaa, niin ihmiset alkavat näin kuvitella, eivätkä muuta kuvitelmiaan, vaikka huomaisivat päivittäin juuttuvansa ruuhkiin, koska ajattelevat itse olevansa väärässä. Ja kun omakotitalo landella on se onnen täyttymys median mukaan, niin jotain vikaahan on sellaisessa ihmisessä, joka viihtyy mieluummin ruuhkaisella keskikaupungilla.

Luin juuri sellaisesta perheestä, joka innostui 2000-luvun alun sisustuslehtien vinkkien mukana muuttamaan Hyvinkäälle, mutta jokusen vuoden jälkeen muutti nyt takaisin Kruununhakaan iloiten siitä, että kaikki on lähellä, on leikkikavereita ja ei tarvitse autoa, joista viimeistä erityisesti painottivat.
 
Kun tarpeeksi kauan toistetaan, että autoilu on helppoa ja nopeaa, niin ihmiset alkavat näin kuvitella, eivätkä muuta kuvitelmiaan, vaikka huomaisivat...
Niin, tuleepa tässä mieleen eräskin erittäin kallis hanke, jonka erinomaisuutta on toisteltu ihmisten luotettavina pitäminä uutisina vuodesta toiseen. Ja vaikka sitten tutkitaan ja todetaan, ettei se niin erinomainen olekaan, niin eivät ihmiset vaan muuta kuvitelmiaan. :)

Että kyllä tämän osaavat muutkin kuin autokauppiaat.

Antero
 
Onko tämä niitä, joita mm. Amsterdamissa näkee läjäpäin. Niillä äidit kuskaavat mm. kahta lasta siinä tavaralaatikossa istumassa. Laatiko siis on ohjaustangon ja etupyörän välissä, jossa äiti näkee lapset turvallisesti koko ajan. Pyörä on 2-pyöräinen ja laatikon verran normaalia pyörää pidempi.

Mistä näitä saan, olen halunnut itselleni siitä lähtien kun näitä pari vuotta sitten Amsterissa näin? Lentokoneen matkatavaraksi en vain arvannut ostaa.

Lähempää kuin arvaisikaan, eli Kaapelitehtaalta Bikeestä: http://www.khellstr.net/bikee/muutpyorat/?c=kuljetus
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
En ymmärrä, miksei bussipysäkkiä voi säännönmukaisesti sijoittaa siihen hypermarketin oven eteen. Kumminkaan kaikkien autot eivät mahdu siihen, joten muutaman hassun parkkiruudun poistuminen bussin tieltä olisi merkityksetöntä. Sen sijaan bussilla kulkevalle, usein vanhemmalle väelle matka hehtaarien suuruisen parkkikentän toiselta puolelta kadun varresta on turhan pitkä.
Hyviä käytäntöjä voisikin alkaa toistaa Tampereen Koilliskeskuksen uudistamisen tapaan. Bussipysäkeiltä parhaimmillaan muutaman askeleen köpöttely lähimmän marketin ovelle. Tätä maakunnan ihmettä voi tulla ilmeisesti jo syksyllä todistamaan, sekä Prisman että CM:n rakennustyöt ovat kovassa vauhdissa.

Kauppakeskukset, asumisen, julkisen liikenteen ja toimistotyöpaikat voisi aivan hyvin yhdistää saman katon alle kokonaisuudeksi.
Kuulostaa ihan arkologialta. SimCity 2000:ssa pääsi rakentamaan kymmenien tuhansien ihmisten itsensäelättäviä yhden rakennuksen kaupunkeja, mutta tosielämässä näitä ei ole vielä pahemmin nähty.
 
Takaisin
Ylös