En ole koeajanut "hollantilaispyörää", mutta luulisin, että totuttua paljon kauempana sijaitsevan etupyörän kanssa olisi aluksi vähän totuttelemista.
Mökillä ollessani käyn kaupassa tämännäköisellä pyörällä:
http://i43.tinypic.com/2mh6h3c.jpg
Tukevalla etutavaratelineellä kulkee kätevästi sellainenkin ostoslaukku, jonka hädin tuskin jaksaa kantaa kaupan kassalta ulkona odottavan pyörän luokse. Tämä järjestely on toiminut hyvin kesästä 2002 alkaen, jolloin myymäläauto oli lopettanut liikennöinnin Ristijärvellä. Mökillä on vielä erikseen niin kutsutut maitokärryt, joilla kuljetan matkatavaroita mökin ja linja-autopysäkin välillä.![]()
Suurin osa ihmisistä ostaa tavallisia tuotteita tavallisesta kaupasta laadusta toisaalta tinkien, toisaalta siitä mitään ymmärtämättä. Itse käyn Siwassa kun se on lähellä enkä mitään laatuelämyksiä sieltä hae.
Väitän lähikauppojen häviämisen ja suurmyymälöiden suosion takana olevan laadun sijaan kaupan keskusliikkeitten politiikan. Muistan vielä jotain näitten kotiseutujen kaupankäynnistä ennen ensimmäistäkään Prismaa. Hinnat olivat kaikissa kaupoissa suurinpiirtein samat. Kauppa valittiin kulloisenkin tarpeen mukaan - lähimyymälöistä perusjutut ja sitten muuta peräti 2 km päästä isommista myymälöistä, ehkä jotain joskus jopa sieltä kaupungista Stockalta. Varsinaista tarvetta mennä ostamaan perheen viikon sapuskoita autolla ei ollut, koska maito maksoi lähellä saman kuin kaukanakin.
Nykyään autolla mennään kauppaan enemmän hinnan kuin tarjonnan perässä. Nykyisen kotikaupunginosani S- ja K- myymälöistä saa varmasti lähes kaikki keskimääräisen Jumbon Prisman asiakkaan ostamista elintarvikkeista. Noihin isoihin monet menevät nimenomaan ostamaan ruokaa, jolloin sähköporakone- tai lastenvaunuvalikoima on toissijainen.
Pienillä myymälöillä, jopa ketjuun kuuluvilla on sisäänostohinta usein korkeampi kuin prisman tai sittarin ulosmyyntihinta. Jos aidosti haluttaisiin hillitä automarketmenoa, keskusliikkeet hinnoittelisisvat liikkeisiin vietävän tavaran niin, että suurostajan alennus olisi varsin pieni. Tukussa muistaakseni kahvi maksoi juuri noin 3,50 euroa paketti (Juhla Mokkaa kai). Siinä sitten on varmasti kiva pitää kyläkioskia kun samasta paketista pitää pyytää 4,50 - 5,50 euroa ja asiakkaat pitävät kauppiasta suoranaisena riistäjänä kun kehtaa moista hintaa ottaa.
Jospa olisikin asia niin, että ne perheen viikon sapuskat saisi jättimarketista vaikka 3 tai 5 % lähikauppaa halvemmalla. Voipi olla, etteivät kaikki niin niihin hinkuisi.
Viimeisin muokkaaja kuukanko; 16.07.2009 kello 10:49. Syy: siirretty toiseen ketjuun
Helsingin seudulla, ainakin suuremmissa lähiöissä ja keskuksissa tilanne on aina ollut hyvä kuluttajalle, koska täällä on aina ollut toimiva kilpailu, mutta ainakin ennenvanhaan kun meni maakuntiin niin sai olla tosi tarkka mitä osti mistä.
Kun olin itse opiskelija Lappeenrannassa 1980-luvun alkupuoliskossa, niin Skinnarilassa, eli siinä pikkulähiössä jossa suurin osa opiskelija-asunnoistakin oli, oli yksi ainoa ruokakauppa, eli kilpailijoita ei ollut, ja hinnat olivat sen mukaisia. Lähimpään seuraavaan kauppaan oli n 2 km. Valikoima oli ylipäänsä huono joten käytännössä sieltä ei kannattanut ostaa muuta kuin opiskelijan perusruokaa kuten kalapuikkoja, HK-bleuta ja keskikaljaa. Jos osti meijeri- tai muita pilaantuvia tuotteita niin kannatti katsoa tarkkaan koska kauppias yritti huijata myymällä sellaista tavaraa joiden viimeinen käyttöpäivä oli umpeutunut!
Heti kun siirtyi Skinnarilasta kohti keskustaa parani kauppavalikoima. Paras laatu/hintasuhde oli muistaakseni yhdessä isossa hallikaupassa lentokentän lähelllä. Se ei ollut niin iso kuin nykyiset prismat ja cittarit, mutta sen tapainen. Sinne pääsi käytännössä vain autolla, mutta jos osti riittävän paljon, niin reissu kannatti. Myös Lappeenrannan keskustassa oli monta ruokkakauppaa, osa osuuskauppaliikeeiden tavaratalojen yhteydessä, mutta osa ihan omillaan toimivia. Keskustan kaupossa palvelukin oli ystävällisempää eikä opiskelijoita katsottu nenänvartta pitkin. Aina jos oli asiaa keskustaan nin kannatti tuoda niin paljon ruokaa sieltä mukanaan kuin jaksoi kantaa, liikkui sitten bussilla, fillarilla tai autolla.
Eli eivät automarketit mikään uusi keksintö ole, ja kuvittelisin että kauppiaalla on aika paljon valtaa määritellä millä hinnalla myy tavaroitaan, ainakin tilanteissa joissa kilpailevaa kauppaa ei ole lähimaillakaan. Se mikä on ongelma lähinnä, mitä olen kuullut että Lappenrannassa ja muissa sen kokoisissa kaupungeissa, keskustan hyvin varustellut ruokakaupat olisivat lopettamass kokonaan tai siirtymässä pois keskustasta kokonaan, valtateiden varsille.
t. Rainer
Puhut ilmeisesti edesmenneestä Sammonlahden T-marketista, joka oli Spar vielä minun opintojeni alussa. Silloinkin siitä puhuttiin Ryöstö-Sparina ja muutkin jutut ovat tuttuja.
Olikohan nyt syksy 2005, kun Skinnarilan tilanne koheni selkeästi: Sammonlahteen rakennettiin vierekkäin iso S-market ja K-Supermarket. Niiden kyljessä tuli muitakin uusia palveluita. Tämä tiesi menoa Ryöstö-Sparille. Kävin siellä kyllä itse ennen ja vielä jälkeenkin muutoksen ostamassa jotain tiettyjä tuotteita.
Vaihto-opiskelijat (erityisesti saksalaiset) tosin kertoivat pyöräilleensä vaikka millaisessa pakkasessa Myllymäen Lidliin.![]()
Moottori keskellä lattian alla - sijainti, joka on yrityksellenne sijoitus.
Se ei ollut Sammonlahden ostoskekuksessa vaan ihan Skinnarilassa, Linnunrata-kadun varrella pienessä myymälärakennuksessa. Voi olla että ei koko kauppaa enää ole. Sammonlahden ostari valmistui vasta niihin aikoihin kun itse valmistuin enkä asunut paikkakunnalla enää.
Onko se jossain lentokentän/kutostien lähellä ?
t. Rainer
Rainer ei tarkoittanut Ryöstö-Sampoa, vaan saman kauppiaan pitämää kauppaa, jota kutsuttiin Ruokamuseoksi. Kaupan virallinen nimi oli Iltatähti. Kaupan tilalle avattiin samaa nimeä kantava ravintola joskus 1990-lovulla. Prisman avaamisen jälkeen vuonna 1998 ajoivat monet Skinnarilan vanhukset taksilla Prismaan tekemään ostokset; ruoka oli tuoretta ja taksirahojen jälkeen jäi vielä kahvirahat.
Mitähän kauppaa Rainer tarkoittaa tuolla 2 km:n päässä olevalla kaupalla? Uus-Lavolan K-kauppaan (lopetettu) tai Kourulan K-kauppaan (lopetettu) taisi olla 3 km matka Ruokamuseosta.
Nämä ovat Skinnarilan puolella! Eipäs sotketa kaupunginosia!
Lappeenrannan Lidl ja muutkin Myllymäen kaupat ovat kutostien takana vanhan Viipurintien varressa. Aivan lähellä Savonlinjan tallia.
Blogi yleisistä saunoista: http://www.saunakulttuuri.com
Ruokamuseo! Aika osuvaa teekkarihuumoria. Silloin 80-luvulla kaupan nimi oli "Hempaa", kauppiaan nimen mukaan. Kauppiasta kutsuttiin myös "Skinnarilan juutalaiseksi". (Huom tällä ei ole tekemistä minkään allekirjoitaneen tai ystäväpiirin poliittisten suuntausten kanssa vaan siihen aikaan poliittisesti epäkorrektit ilmaisut vain olivat yleisempiä kuin nyt). Ai ravintola tuli sen tilalle. No eipä ollut sitten enää tekkaripojuilla pitkä matka bisselle. Oliko sun aikana enää Ravintola Husaaria Huhtiniemen Karelia-Park asuntolassa? Vai pitäisikö kysyä että onko koko Karelia-Parkia enää jäljellä, vai ovatko ikiteekkarit onnistuneet polttaa sen maan tasalle?
Lähin seuraava oli Uus-Lavolassa. Kourulassa ja Huhtiniemessä oli kanssa asianmukaisia kauppoja siihen aikaan.
Eikö siellä lentokentän viereisellä teollisuusalueella ole enää sellaista isoa hallikauppaa? Sen nimi siihen aikaan oli "Tapuli" ja muistakseni Tuko-ketjun kauppa.
t. Rainer
Vielä ovat olemassa Karelia-Park ja Husaari. Huhtiniemen kaupassa (Tapsan valinta?) on jo pitkään toiminut pubi nimeltä Haarikka.
Tapuli oli olemassa vielä 2000-luvulla. Koko kauppaketjun omisti Suni Oy. Tapuleita oli Lappeenrannassa, Joutsenossa ja Imatralla yksi jokaisessa. Lisäksi ympäri maakuntaa oli kauppoja nimeltä Frendi ja Hansa, jotka myös olivat Sunin omistuksessa. Vuosituhannen vaihteessa Suni myi päivittäistavarakauppansa Wihurille, joka muutti Frendit ja Hansat Ruokavarastoiksi ja ainoan jäljelle jääneen Tapulin Etujätiksi. Kuten tiedetään, Vihurin kaupat siirtyivät Tradekalle (nyk. Suomen Lähikauppa Oy) ja Ruokavarastot muuttuivat Siwoiksi ja Valintataloiksi. Lentokentän laidalla oleva Euromarket lopetetaan vielä tänä vuonna.
Lappeenranta - kuten varmasti moni muukin kaupunki - on hyvä esimerkki siitä, miten kauppa keskittyy kahdelle ketjulle, jotka pystyvät keskittämään kaupan suuriin yksiköihin. Ennen vahva maakunnallinen Suni on kutistunut markkinaosuudeltaan pieneksi lähikauppaketjuksi, ja välillä heikko tuottajain osuuskauppa on kasvanut markkinaykköseksi viemällä kaikki parhaat kauppapaikat. Kymmenen vuotta sitten ei Etelä-Karjalan Osuuskaupalla ollut Lappeenrannassa kuin yksi päivittäistavarakauppa, keskustan Sokos.
Blogi yleisistä saunoista: http://www.saunakulttuuri.com
Kehitys on pyörähtänyt tässä asiassa jo täyden ympyrän. Iltatähti oli vielä 2000-luvun alussa kova menopaikka, jonne tultiin jopa keskustasta. Itsekin ehdin tästä nauttia vielä vuonna 2003. Sitten keskustaan rakennettiin uusia, suuria ja meneviä yökerhoja ja Iltatähti taantui ympäristönsä edellyttämälle tasolle. Ei sinne vedä porukkaa enää edes opiskelijabileet.
Oluttahan saa nyt jo aivan kampusalueelta, kun Cafe Bar G / G-piste avattiin vuonna 2005. Vai oliko se vuoden 2006 puolella, vompatti?
Uus-Lavolassahan on edelleen Siwa. Onkohan nyt kyse samasta kaupasta? Tosin rakennus taitaa olla sen verran uusi, ettei sitä vielä 80-luvulla tainnut olla.
Moottori keskellä lattian alla - sijainti, joka on yrityksellenne sijoitus.
Ei se nyt ainakaan 2006 ollut. Voisin äänestää jopa vuotta 2003 tai 2004.
Siwa näyttää uudelta, sillä ruma betonimöhkäle on päällystetty uudelleen joskus 2000-luvun alussa. Muutaman sadan metrin päässä Siwasta on joku puutarhamyymälä, joka toimii entisen K-kaupan tiloissa.
Tradeka/EKA ei tainnut 1990-luvulla uusia myymälöitään lainkaan, sillä saneeraus kohdistui aivan muuhun kuin kiinteään omaisuuteen. Siten periaatteessa jokainen Siwa on joko 1990-lukua edeltävältä ajalta tai 2000-luvulta (poislukien tietysti Wihurin ja Tradekan päivittäistavarakaupan yhdistymisen tuomat uudet myymälät).
Blogi yleisistä saunoista: http://www.saunakulttuuri.com
No johan se kesti. Jo 80-luvulla yritti ylioppilaskunta anoa anniskeluoikeuksia laihoin tuloksin, koska kaupungin fiskaalien mielestä se johtaisi vain katastrofiin.
Kun ei muuta mahdollisuutta järjestää actionia Skinnarilaan ollut, niin pidettiin saunailta -bileitä sekalaiselle joukolle asuntoloiden kerhotiloissa ja Parkin väestösuojassa toimi kemistikillan salakapakka. Isompia juhlia järjestettiin sitten keskustan kapakoissa.
t. Rainer
Anniskeluravintola Skinnarilassa oli jo ennen G-pistettä. Ylioppilaskunnan omistama Aalef hoiti yliopiston ja ylioppilastalon ravintoloita. Ylioppilastalon ravintolassa toimi iltaisin Laser Pub, jossa tarjottiin pizzan lisäksi ainakin olutta, kenties vahvempiakin. Yliopisto kilpailutti ravintolatoiminnan, jolloin voittajaksi tuli Sodexho. Sodexho joutui sopimusehtojen mukaan pitämään Laser Pubia vuoden. Samanaikaisesti kuin yhteisestä päätöksestä Laser Pubin käyttö päättyi; koko pubissa ei nähty muita asiakkaita kuin Nipa. Luonnollisesti Sodexho lopetti Laser Pubin vuoden sopimuksen päätyttyä, koska päivittäinen liikevaihto taisi jäädä alle kympin. Tämä Laser Pub aloitti toimintansa ilmeisesti pian yo-talon valmistumisen jälkeen 1990-luvulla, jolloin Rainer oli jo valmistunut.
Jätin tässä viestissä mainitsematta mahdolliset salakapakat ja venäläisen viinan trokarit.
Pari viimeisintä viestiä ei liity enää mitenkään kauppaan. Pitäisikö perustaa oma ketjunsa lappeen Rannan kapakoille?
Blogi yleisistä saunoista: http://www.saunakulttuuri.com
Oma asuinalueeni Viinikka on myös yhdenlainen väliinputoaja: lähimmät kaupat ovat Järvensivulla (Sale) ja Nekalassa (K-Supermarket ja K-Market), lisäksi on viisikaistaisen Lempääläntien väärällä puolella entinen Viinikan Esso, nykyinen Pirkanmaan osuuskaupan liikenneasema, jonka ruokavalikoima on hyvin rajoittunut, lähinnä kuivamuonaa, pakasteita ja grillikänkkyä. Käytännössä asioin 80 % ruokakauppa-asioinnistani teollisuusalueelle rakennetussa K-Supermarketissa, jonne kävelymatka on vajaa kilometri, josta kolmannes myymälärakennuksen ja kadun välisen parkkipaikan poikki.
Onhan Hyhkyssä omakin kauppa, nimittäin Haapalinnankylän Valintatalo. Se on ehkä vähän piilossa Vaitinaronkadun ja Pispalan valtatien risteyksessä olevan tiilisen liikerakennuksen alakerrassa, sisäänkäynti sisäpihalla.
Helsinkiin (ja myös Porvooseen!) on viime aikoina syntynyt kuin sieniä sateella deli-tyyppisiä ruokakauppoja. En ole itse niissä juuri asioinut, mutta konsepti on sinänsä hyvä. Tosin tässä elämäntilanteessa varattomana sivarina/opiskelijana minulla ei ole varaa sellaisissa asioida.
Parhaimmillaanhan delit toimivat siellä, missä on kiireisiä ihmisvirtoja: eli joukkoliikenteen asemilla. Varsinkin vaihtoterminaaleissa, mutta myös pienemmässä mittakaavassa tavallisilla pysäkeillä ja asemilla. Deliherkkuja ja matkalippuja myyvä pikkuinen kioski odotushuoneessa vaikkapa Keskustorin ratikkapysäkillä voisi olla aika taatun tuoton bisnes. Lähijuna-asemille vaikkapa Lielahteen, Kangasalle tai Orivedelle mahtuisi vähän isompi deli ja asemakahvila ja keskusliikenneasemaperiaatteen mukaisesti vaikka postikin.![]()
Viimeisin muokkaaja kuukanko; 18.07.2009 kello 12:43. Syy: siirretty toiseen viestiketjuun
Sakari Kestinen