Viestiketju: Kauppakeskukset ja joukkoliikenne

Alunperin kirjoittanut teme

Höpsistä, käy nyt vaikka Malmilla katsomassa millä ne asiakkaat liikkuu, osa tietenkin autollakin. Automarkettien ydinkohderyhmä on autoilevat lapsiperheet, nämä on siitä käteviä että he tekevät isoja kertaostoksia. Kuitenkin tuo on vain vähemmistö kotitalouksista ja ostovoimasta, ja kaupan puolellakin minun tietääkseni puhutaan että tuo markkina on saturoitunut, eli uudet automarketit kilpailevat pikemminkin toisten automarkettien kanssa kuin sekalaisempaa asiakaskuntaa palvelevien kanssa.

Päivittäistavarakaupan osalta pääkaupunkiseudulla vallitsee oligopoli. On vain kaksi varsinaista toimijaa ja he päättävät missä on minkäkinlaisia kauppoja. Kilpailu on näennäistä, molemmilla on samat tuotevalikoimat ja vain pieniä eroja hinnoissa. Sillä tavalla kaupalla on mukava elää varsinkin kun logistiikkakustannukset saadaan puristettua mahdolisimman pieniksi kun ihmiset tulevat autolla pitkiäkin matkoja ostoksille. Vaikka lapsiperheet ovat pääkohderyhmä niin eduliset tarjousket ja kaikki kaupat saman katon alla vetävät puoleensa myös muun siviilisäädyn edustajia joilla on auto käytössään.

Malmin kauppakeskukset edustavat sitä vanhempaa lähikauppakeskus-alalajia ja toimii hyvin, eikä sitä uhkaa mikään elleivät kaupan alan toimijat päätä esim rakentaa jonnekin Tattarisuolle valtavan Jumbo-kokoisen keskuksen. Sen jälkeen Malmin keskus kuihtuu. Onneksi sellaista uhkaavaa keskusta ei ole kaavoissa mutta esim Espoon Lommila on vahingossa päässyt maakuntakaavoihin asti ja se jos toteutuu siinä laajuudessa kuin keskusliikkeet haluavat, tulevat koitumaan Espoon keskuksen nykyisten kahden pienehkön kauppakeskuksen tuhoksi. Kun eivät ihmiset enää käy niissä nini olemassaolevat kaupat on keskusliikkeiden helppo lopettaa ja muuttaa kaljabaareiksi.

Alunperin kirjoittanut teme

Olen kuljettanut ratikassa mm. taulutelevision. Ei silloin iltaisin ostosaikaan ole niin täyttä että tavarat ei mahtuisi, vähemmän sitä kaupassakävijää ruuhkaliikenteessä on ja vaunut on kuitenkin mitoitettu sen mukaan.

Taulutelkkari onkin helppo kuljettaa koska jos se on tuumakooltaan alle 30 niin se ei paina vielä hirveästi ja mahtuu litteään kovaan pakettiin. Eri juttu on vaateet ja erilaiset kodin tekstiilit jotka voivat painaa toistakymmentä kiloa ja muovipussiin pakattuna leviävät ympäriinsä kuin jokisen eväät. Jos lisäksi on toisess kädessä ruokakassi niin siinäpä sitten on kuljetettavaa. Tietysti oma vika kun ahmii noin paljon tavaraa mutta ajankäytön vuoksi ei ole aina mahdollista käydä eri kaupoissa eri aikoina.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Malmin kauppakeskukset edustavat sitä vanhempaa lähikauppakeskus-alalajia ja toimii hyvin, eikä sitä uhkaa mikään elleivät kaupan alan toimijat päätä esim rakentaa jonnekin Tattarisuolle valtavan Jumbo-kokoisen keskuksen. Sen jälkeen Malmin keskus kuihtuu. Onneksi sellaista uhkaavaa keskusta ei ole kaavoissa mutta esim Espoon Lommila on vahingossa päässyt maakuntakaavoihin asti ja se jos toteutuu siinä laajuudessa kuin keskusliikkeet haluavat, tulevat koitumaan Espoon keskuksen nykyisten kahden pienehkön kauppakeskuksen tuhoksi. Kun eivät ihmiset enää käy niissä nini olemassaolevat kaupat on keskusliikkeiden helppo lopettaa ja muuttaa kaljabaareiksi.

Uusi puoli Malmilla (Nova) on jotain kymmenen vuotta vanha, ei mitään esihistoriaa, ja hyvin menee. Parkkihallien käyttöaste on tosin jotain alle 20%, mikä kertonee Tattarisuo-vaihtoehdon toimivuudesta. Malmilta pääsee jo nyt ihan hyvin autolla Viikin Prismaan, Varistoon, Jumboon, jne. Se kaupallinen keskittymä vetää koska se on joukkoliikennehubi ja asukkaita on kävelyetäisyydellä kohtuullisen paljon, ei siinä sen kummemmasta ole kysymys.

Miten olisi jos sen kauppakassin pitäisi sylissä? Minä kuljetin ison varmaan 5-6 kg painavan n. 40x30 cm olevan laatikon kotiin bussilla, ei ollut ongelmia, vaikka bussi melkein täynnä. Vähän kun osaa mukautua niin ei ongelmaa. Bussissa kannattaa valita sen vastakkain istuttava penkki jos on isot kantamukset, tai seisoa keskioven kohdalla tms. Jos ei isojen kantamusten kanssa mahdu istumaan, niin sitten ei mahdu. Se on niin yksinkertaista.

Täällä haikaillaan uusien joukkoliikennejärjestelmien perään, vaikka vanhojakaan ei osata kunnolla käyttää. Matkat ovat usein n 5-10 minuutin mittaisia. se ei ole pitkäaika vaikka pitäisi seistä. Autot ovat niille jotka haluvat mukavuutta, joukkoliikenteessä pitää osata mukautua ja myös tyytyä joskus siihen että ei pääse istumaan.

Parin pysäkin väliä matkaavat täyttävät usein istumapaikat, vaikka mahtuisi seisomaan.

Alunperin kirjoittanut sm3

Miten olisi jos sen kauppakassin pitäisi sylissä? Minä kuljetin ison varmaan 5-6 kg painavan n. 40x30 cm olevan laatikon kotiin bussilla, ei ollut ongelmia, vaikka bussi melkein täynnä. Vähän kun osaa mukautua niin ei ongelmaa. Bussissa kannattaa valita sen vastakkain istuttava penkki jos on isot kantamukset, tai seisoa keskioven kohdalla tms. Jos ei isojen kantamusten kanssa mahdu istumaan, niin sitten ei mahdu. Se on niin yksinkertaista.

Täällä haikaillaan uusien joukkoliikennejärjestelmien perään, vaikka vanhojakaan ei osata kunnolla käyttää. Matkat ovat usein n 5-10 minuutin mittaisia. se ei ole pitkäaika vaikka pitäisi seistä. Autot ovat niille jotka haluvat mukavuutta, joukkoliikenteessä pitää osata mukautua ja myös tyytyä joskus siihen että ei pääse istumaan.

Parin pysäkin väliä matkaavat täyttävät usein istumapaikat, vaikka mahtuisi seisomaan.

Itse valitsen seisomapaikan jos matkustan alle 5 minuuttia - oli väline mikä tahansa. Mukavuutta löytyy ihan tarpeeksi vaikka City L-bussista tai sm1-junasta.

Kantamuksia varten voisi olla busseissa hyllyt, ei siitä varmaan tulisi hirveitä kustannuksia. Tai matkatavaratila, jos keskivertomatka olisi linjalla vaikka 20 / 30 min.

Alunperin kirjoittanut Knightrider

Kantamuksia varten voisi olla busseissa hyllyt, ei siitä varmaan tulisi hirveitä kustannuksia. Tai matkatavaratila, jos keskivertomatka olisi linjalla vaikka 20 / 30 min.

Joo ja sama sama juttu ratikoissa, korkeussuunnassa pitäisi olla tilaa. Epäilen vaan että onko noille oikeasti käyttöä.

Alunperin kirjoittanut teme

Joo ja sama sama juttu ratikoissa, korkeussuunnassa pitäisi olla tilaa. Epäilen vaan että onko noille oikeasti käyttöä.

Jos auto on niin täynnä, ettei kantamusten suoda vievän omaa istumapaikkaansa, niin on käyttöä. Jos tilaa on muutenkin, niin matkustaja valitsee yleensä viereisen paikan tavaroilleen.

Alunperin kirjoittanut teme

Uusi puoli Malmilla (Nova) on jotain kymmenen vuotta vanha, ei mitään esihistoriaa, ja hyvin menee. Parkkihallien käyttöaste on tosin jotain alle 20%, mikä kertonee Tattarisuo-vaihtoehdon toimivuudesta. Malmilta pääsee jo nyt ihan hyvin autolla Viikin Prismaan, Varistoon, Jumboon, jne. Se kaupallinen keskittymä vetää koska se on joukkoliikennehubi ja asukkaita on kävelyetäisyydellä kohtuullisen paljon, ei siinä sen kummemmasta ole kysymys.

Se kertoo lähinnä siitä että Helsingissä kaavoitusasiat on paremmin hoidettu. Espoossa on lepsut virkamiehet ja politikot ja heidän "republikaanikannattajansa".

t. Rainer

---------- Viesti lisätty kello 22:39 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 22:37 ----------

Alunperin kirjoittanut Knightrider

Itse valitsen seisomapaikan jos matkustan alle 5 minuuttia - oli väline mikä tahansa. Mukavuutta löytyy ihan tarpeeksi vaikka City L-bussista tai sm1-junasta.

Kantamuksia varten voisi olla busseissa hyllyt, ei siitä varmaan tulisi hirveitä kustannuksia. Tai matkatavaratila, jos keskivertomatka olisi linjalla vaikka 20 / 30 min.

Sellaiset tavarahyllyt kuten lentokenttäbussissa esim voisi olla tarpeen, mutta ne veisivät siloin lastenvaunupaikat. Mutta raitiovaunussa voisi olla sellaiset.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Se kertoo lähinnä siitä että Helsingissä kaavoitusasiat on paremmin hoidettu. Espoossa on lepsut virkamiehet ja politikot ja heidän "republikaanikannattajansa".

Pohjois-Helsingissä olen huomannut sellaisen ilmiön että uusia pienempiäkin kauppojakin rakennetaan. Esimerkiksi Heikinlaaksoon uudehko Valintatalo ei edes yritä kilpailla automarkettien kanssa, se on pienehkö, nätti, avara ja kätevä kauppa, sekä neljän bussilinjan (74, 75, 75A, 76) varrella. Tulee joskus käytyä ihan vaan siksi että siellä ei mene puolta tuntia hyllyrivistöjen välissä seikkaillessa. Yksi minusta olennainen juttu joka varmaan johtuu kaavoittajastakin ettei se näytä sellaiselta halvalta elementtihallilta, rakennus on sopusuhtainen, tiilipintainen ja pihan parkkipaikkakin on huolella tehty kivetyksineen kaikkineen.

Mutta takaisin niihin isompiin kauppoihin, Espoossa rantaradan varrella ja muuallakin ongelma kaupalisten palveluiden suhteen on minusta se että ne kylät on niin kovin pieniä ja irrallaan toisistaan. Ei vaan ole asiakkaita, sen takia ne kerätään automarketteihin tai joukkoliikennehubeihin. Isommillekin kaupoille on kysyntää, mutta voi niitä tehdä ihan asutuksen keskellekin jos vaan väkeä on. Eikä mikään estä tekemästä kivijalkaan isoakin myymälää, Ässäkeskus Aleksis Kiven kadulla nyt esimerkiksi tai Hakaniemen Sokos. Ja tavallaan kivijalassa ne on kaupungin luultavasti kannattavimmat ruokakaupatkin, Stockan herkku ja Sokoksen S-Market.

Alunperin kirjoittanut teme

Mutta takaisin niihin isompiin kauppoihin, Espoossa rantaradan varrella ja muuallakin ongelma kaupalisten palveluiden suhteen on minusta se että ne kylät on niin kovin pieniä ja irrallaan toisistaan. Ei vaan ole asiakkaita, sen takia ne kerätään automarketteihin tai joukkoliikennehubeihin.

Näinhän se tietenkin on mutta täytyy muistaa että kaupat viime kädessä rakentavat kauppiaat. Kaupoille on varattu tilaa useampaan paikkaan missä ihmisiä asuu mutta kauppoja ei vaan niihin ole rakennettu.

Tästä http://omakaupunki.hs.fi/espoo/uutis...aan_espooseen/ voit lukea millainen Lommilan kauppakeskus on tarkoitus olla, siitä oli enmemmän juttua tämän päivän painetussa Vartissa, ainakin Espoon painoksessa. Lue millaista bullshittiä HOK-Elannon pomo suoltaa ja ikävä kyllä n 80% kommentoijista kannattaa sitä ja vastustajat ovat alakynnessä. Minkä sille voi että Espoo on pelkkää landea vielä?

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Näinhän se tietenkin on mutta täytyy muistaa että kaupat viime kädessä rakentavat kauppiaat. Kaupoille on varattu tilaa useampaan paikkaan missä ihmisiä asuu mutta kauppoja ei vaan niihin ole rakennettu.

Tästä http://omakaupunki.hs.fi/espoo/uutis...aan_espooseen/ voit lukea millainen Lommilan kauppakeskus on tarkoitus olla, siitä oli enmemmän juttua tämän päivän painetussa Vartissa, ainakin Espoon painoksessa. Lue millaista bullshittiä HOK-Elannon pomo suoltaa ja ikävä kyllä n 80% kommentoijista kannattaa sitä ja vastustajat ovat alakynnessä. Minkä sille voi että Espoo on pelkkää landea vielä?

t. Rainer

Tää on kyllä hieno:

Kauppakeskuksen etäisyys olisi Espoon asemalta noin 1,6 kilometriä, mikä vastaa kävelymatkaa Helsingin kauppatorilta Hietalahden torille.

1,6 kilometriä linnuntietä moottoritieviidakossa kauppakassien kanssa? Hietalahden torin ja Rautatieaseman välissä on muuten muistaakseni neljä ratikkapysäkkiä.

Alunperin kirjoittanut teme

Tää on kyllä hieno:

1,6 kilometriä linnuntietä moottoritieviidakossa kauppakassien kanssa? Hietalahden torin ja Rautatieaseman välissä on muuten muistaakseni neljä ratikkapysäkkiä.

Eikä yleensä juuri kukaan liiku noiden kahden torien välillä vaan mennään jostain muualta jommallekummalle torille.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Näinhän se tietenkin on mutta täytyy muistaa että kaupat viime kädessä rakentavat kauppiaat. Kaupoille on varattu tilaa useampaan paikkaan missä ihmisiä asuu mutta kauppoja ei vaan niihin ole rakennettu.

Juuri näin se on. Viranomainen on varannut lähikaupalle tilaa, mutta kun käytännössä sama firma päättää, pitääkö se lähikauppaa vai markettia, niin lopputulosta ei ole vaikea arvata. Tosin kyllä Helsinki ainakin on myös kaavoittanut entisiä liiketontteja asunnoiksi, kun lähikaupat ovat niistä lähteneet. Silti Jätkässä ja Kalasatamassa on kuitenkin kaavoissa lähikauppaperiaate.

Tämä(kin) on minusta asia, joka ei toimi nyky-yhteiskunnassa markkinaehtoisesti. Yksinkertaisesti siksi, että tässä(kin) sekoittuu subventointua ja subventoimatonta tekijää. Yhteiskuntatalouden kannalta on taloudellisesti kannattavaa hoitaa jakelu rahtikuljetuksina, ei henkilöautonoutona. Mutta kun kaupalle jakelu on kustannus, jonka voi välttää ilman tulojen menetystä, niin tietenkin kauppa luopuu jakelusta. Kuluttaja puolestaan ei ymmärrä edes sitä osuutta, jonka se maksaa itse noutoliikenteestä, saati miten paljon enemmän rahaa kuluu tieverkkoon, jotta noutoliikenteelle on tilaa.

Karkeasti sanoen lähikauppa ei voi menestyä, koska sillä on jakelun maksajana korkeampi kustannustaso kuin automarketilla. Se on pakko panna hintoihin, ja kuluttaja ei välitä siitä, paljonko menee aikaa ja kustannuksia automarketissa asiointiin. Kuluttaja vertaa vain sitä, että maito on 5 snt halvempi siellä marketissa ja on tyytyväinen.

Mikä avuksi? Julkisen talouden ohjaus on se keino, jolla tällaisiin vinoutumiin puututaan. Mutta kehittyvien kauppakeskusten Suomessa se ei onnistu.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Mikä avuksi? Julkisen talouden ohjaus on se keino, jolla tällaisiin vinoutumiin puututaan. Mutta kehittyvien kauppakeskusten Suomessa se ei onnistu.

Minun mielestäni Vapaavuoren keinot, eli että ei anneta lupia kaupan suuryksikköjen rakentamiselle paikkoihin joissa ei ole kävelyetäisyydellä asutusta riittävästi eikä ole kunnollisten joukkoliikenneyhteyksien varrella, ovat ainoat jotka purevat.

t. Rainer