Viestiketju: Kauppakeskukset ja joukkoliikenne

Alunperin kirjoittanut sehta

Eikö voisi ajatella, että kaupan tulee maksaa aiheuttamista liikennekuluista. Eli: automarket Kehä I:n varrella maksaa siitä lisäkaistasta (tai ainakin osan siitä), joka joudutaan rakentamaan ja lähikauppa maksaa, no, ei mitään tai mahdollisesti osan kevyenliikenteen väylän.

En panisi hanttiin ollenkaan. Eli kaupalle ensinnä lasku vaatimistaan motariliittymistä tms. kalliista rakenteista, joiden ei voi katsoa kuuluvan normaaliin katuvekkoon vaan jotka tehdään erityisesti ja vain automarketin käyttöön. Maksaahan jokainen tontinomistajakin tonttiliittymänsä. Jos tonttiliittymä on rakenteeltaan moottoritieliittymä, miksi se muuttaisi tilanteen.

Toiseksi voisi verottaa sähkönsiirtomaksun tapaan henkilöautojen siirtomaksun. Se kattaisi automarketin aiheuttaman liikenneverkon kuormituksen. Jos marketissa käy vaikka 10.000 autoa päivittäin ja keskimääräinen ajomatka on 7,4 km, päivässä verotetaan 74.000 ajoneuvokilometristä. Vero perustuisi aiheutettuun ympäristöhaittaan sekä tarvittavan tiekapasiteetin perustamis- ja ylläpitokustannukseen.

Antero

Alunperin kirjoittanut SD202

Joukkoliikennetarjonta Kuopion keskustasta Matkukseen on ainakin toistaiseksi bussilinjan 31 varassa. Kyseisen linjan vuoroväli on 60 min - viikonpäivästä riippumatta.

Hain tuota linjan 31 aikataulua Kuopion liikenteen sivuilta kohdasta Paikallisliikenne > Kuopion aikataulut, siellä linjat olivat vain välillä 1-29, vihdoin löysin linjan aikataulun kohdasta Kuopio-Vuorela-Siilinjärvi. Eikö tuo aikataulu voisi ihan selkeyden vuoksi löytyä samalta sivulta linjojen 1-29 kanssa, kun tuo Matkus kai kuitenkin kuuluu paikallisliikenteen alueeseen?

Alunperin kirjoittanut Piirka

Kuopiossa voisivat katsoa kuinka Lahden systeripuljun vihkoseen on mahdutettu myös kilpailijan aikataulut 71 - 73.

Lahden aikatauluvihosta löytyy myös toisen kilpailevan yhtiön, Lehtimäen Liikenteen, linjojen 4B, 4C ja 4R aikataulut.

Sain lukea ilouutisen Vartti-ilmaisjakelulehdestä että Espoon Lommilan (kehä 3 ja Turun motarin risteys) jättikauppakeskuksen suunnitelmat menevät maakuntakaavassa uusiksi, eli hypermarketit tullaan toivon mukaan rajoittamaan pois. Lommilan kauppakeskus hypermarketteineen olisi merkinnyt kuoliniskua Espoon keskuksen nykyiselle ostarille ja lisännyt autoliikennettä alueela.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Sain lukea ilouutisen Vartti-ilmaisjakelulehdestä että Espoon Lommilan (kehä 3 ja Turun motarin risteys) jättikauppakeskuksen suunnitelmat menevät maakuntakaavassa uusiksi, eli hypermarketit tullaan toivon mukaan rajoittamaan pois. Lommilan kauppakeskus hypermarketteineen olisi merkinnyt kuoliniskua Espoon keskuksen nykyiselle ostarille ja lisännyt autoliikennettä alueela.

t. Rainer

Ja löytyyhän tämä jo ehkä liiankin tuttu Prisma+Citymarket-yhdistelmä jo hyvien jl-yhteyksien päästä Leppävaarasta ja Matinkylästä. Läntinen Espoo kaipaisi enemmänkin lisää lähikauppatoimintaa.

Tikkurilaan on alettu rakentaa uutta 12-kerroksista asemakeskusta, johon myös taitaa tulla aikamoinen kauppakeskus. Siinä ainakin on hyvä joukkoliikenneyhteys

Alunperin kirjoittanut Max

Tikkurilaan on alettu rakentaa uutta 12-kerroksista asemakeskusta, johon myös taitaa tulla aikamoinen kauppakeskus. Siinä ainakin on hyvä joukkoliikenneyhteys

Ja kyseiseen asemakeskukseen tulee myös uusi bussiterminaali

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Tukholmassa on muistaakseni Tvärbanan ja tunnelbanan yhteisellä asemalla myös suljettuja lasikoppeja. Vai muistanko väärin, ystävämme Tukholmassa?

Päivittäin Gullmarsplanin ohi kulkevana luulisi, että olisin muistanut, mutta enpäs muistanutkaan. Piti vielä tarkistaa netin kuvahaulla.

Muistat väärin, ainakin osittain. Millään tvärbanan ja tunnelbanan yhteisasemalla ei ole metrolaiturien koppien kaltaisia umpikoppeja. Gullmarsplanilla on pelkät pysäkkikatokset. Mutta sen sijaan Gullmarsplanilla ja Alvikissa on kyllä liukuportaiden alapäissä liukuoven takana lämpimämpi tila, jossa on reilusti tilaa odottaa. Ja tämä riittää kyllä ainakin nykyisellä matkustajamäärällä. Kummallakaan asemalla nämä eivät ole tunnelbanan matkustajien tai rullaportaiden kannalta välttämättömiä, joten pitäisin näitä erillisinä raitiovaunumatkustajille tarkoitettuina lämpiminä tiloina.

Alunperin kirjoittanut Piirka

Lasikopeista puheenollen, Tukholmassa on ollut kioskimyyntiä laiturialueillakin. Nostalginen kuva Pressbyrån kioskista Södra Bantorgetin (nyk. vihreän linjan Medborgarplatsenin) asemalta vuonna 1933.

Punaisella linjalla on edelleenkin jollain asemalla Östermalmin suunnalla pieni suutariputiikki tai -kioski asemalaiturilla. Kun nyt vain saisin päähäni, millä asemalla se on! Taas kerran asema, jonka ohi kuljin pari vuotta liki päivittäin, mutten siltikään muista mitään.

Lisäys: Vielä sellainen juttu tuli noista pysäkkikatoksista mieleen, että tosiaan pohjoisemmassa Euroopassa on vähän kummallista, ettei lämpimämpiä pysäkkikatoksia pahemmin löydy mistään. Kai se rahan säästäminen halpaa rakentamalla aiheuttaa sellaista piheyttä, ettei raaskita. Tai sitten se raha vain on uponnut megalomaanisiin metrojärjestelmiin. Kaivokadulla ja Hakaniemessä parhaiten ja yksinkertaisimmin asian hoitaisi lämmittämällä pysäkit asematunnelien hukkalämmöllä. Kai sieltä maan alta sen verran irtoisi, että -20 astetta ei enää pahemmin haittaisi?

---------- Viestit yhdistetty klo 12:09 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 12:03 ----------

Niin, unohdinko mainita, että olen pikaisesti käynyt Wuppertalissa, mutten ehtinyt siinä lyhyessä ajassa matkustaa asemanväliäkään tuolla schwebenhanilla? Mutta se vähä, mitä ehdin baanasta nähdä, ei kyllä antanut kuvaa, että se olisi jotenkin meluisa tai kulkisi ikkunoiden läheisyydessä. Jollain havupuullahan, vaikkapa tuijilla, saadaan kyllä rata piiloonkin koko vuoden ympäri, jos alkaa ahdistaa.

Alunperin kirjoittanut Nakkiputka

Eroaako tämä nyt jollain tavalla siitä mistä on joskus ollut tälläkin forumilla puhetta, eli että ratikkapysäkin ympäristö olisi erinomainen sijaintipaikka lähikaupalle, koska se on lähellä siellä missä ihmiset asuvat ja ihmiset kävelevät pakosti sitä kautta koteihinsa. Kuten esimerkiksi tässä kuvassa on tilanne.

Eroaa. Metroaseman kioskin tarkoitus on ajankulu tai jonkin pikkuasian ostaminen, minkä ehtii hoitaa odotusaikana. Ratikkapysäkin ympäristö palvelee paikallisena keskuksena, joka on kävelyetäisyydellä. Linkkaamasi kuvan pysäkin vierellä olevaa päivittäistavarakauppaa vastaa esimerkiksi Sörnäisissä metron sisäänkäynnin vieressä katutasolla oleva S-market. Se ja kuvan kauppa toimivat siten, että esim. töistä tullessa mennään kauppaan ostamaan sitä, mitä tarvitaan illalla kotona. Sillä ei ole merkitystä, kauanko asiointi kestää, koska jatkoyhteys on aikatauluriippumaton kävely kotiin.

Liityntäliikenteen metroasema ja siihen liittyvät kaupan palvelut toimivat eri tavoin. Metrokauppakeskus on hyvin pienen väestömäärän saavutettavissa jalankululla. Kauppojen konsepti ovat isot kertaostot, jotka eivät sovellu joukkoliikenteen käyttäjälle. Liityntäliikenteellä jatkaminen sitoo asioinnin aikatauluun. Kioskiasiointi soveltuu tähän, kaupassakäynti ei, koska se voi kestää liian kauan. Tavallinen toimintamalli on esim. tulla töistä kotiin vaihtamalla metrosta liityntään ja sitten kun on vähän huilattu, otetaan auto ja mennään hakemaan se ostoskärryllinen. Vaikka sinne metrokauppakeskukseen pääseekin liityntäbussilla, se on kuitenkin suunniteltu autoiluasiointiin. Ja kun myös ympäristön katuverkko on suunniteltu autoiluun, metrokauppakeskuksessa käy helpommin ja nopeammin autolla kuin liityntäbussilla.

Itäkeskus on monella tavalla hyvä esimerkki tästä kaikesta. Liityntäbussiasema on tontin toisessa päässä. Asiointi kauppakeskuksessa on hankalaa kun on pitkä kävelymatka. Metroaseman odotustiloissa on kioski, joka näyttää menestyvän, vaikka periaatteessa se kilpailee kokonaisen kauppakeskuksen kanssa. Itiksessä on ruuhkaisinta viikonloppusin ja iltaisin, ei työmatkojen aikaan.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Eroaa. Metroaseman kioskin tarkoitus on ajankulu tai jonkin pikkuasian ostaminen, minkä ehtii hoitaa odotusaikana. Ratikkapysäkin ympäristö palvelee paikallisena keskuksena, joka on kävelyetäisyydellä. Linkkaamasi kuvan pysäkin vierellä olevaa päivittäistavarakauppaa vastaa esimerkiksi Sörnäisissä metron sisäänkäynnin vieressä katutasolla oleva S-market. Se ja kuvan kauppa toimivat siten, että esim. töistä tullessa mennään kauppaan ostamaan sitä, mitä tarvitaan illalla kotona. Sillä ei ole merkitystä, kauanko asiointi kestää, koska jatkoyhteys on aikatauluriippumaton kävely kotiin.

Liityntäliikenteen metroasema ja siihen liittyvät kaupan palvelut toimivat eri tavoin. Metrokauppakeskus on hyvin pienen väestömäärän saavutettavissa jalankululla. Kauppojen konsepti ovat isot kertaostot, jotka eivät sovellu joukkoliikenteen käyttäjälle. Liityntäliikenteellä jatkaminen sitoo asioinnin aikatauluun. Kioskiasiointi soveltuu tähän, kaupassakäynti ei, koska se voi kestää liian kauan. Tavallinen toimintamalli on esim. tulla töistä kotiin vaihtamalla metrosta liityntään ja sitten kun on vähän huilattu, otetaan auto ja mennään hakemaan se ostoskärryllinen. Vaikka sinne metrokauppakeskukseen pääseekin liityntäbussilla, se on kuitenkin suunniteltu autoiluasiointiin. Ja kun myös ympäristön katuverkko on suunniteltu autoiluun, metrokauppakeskuksessa käy helpommin ja nopeammin autolla kuin liityntäbussilla.

Itäkeskus on monella tavalla hyvä esimerkki tästä kaikesta. Liityntäbussiasema on tontin toisessa päässä. Asiointi kauppakeskuksessa on hankalaa kun on pitkä kävelymatka. Metroaseman odotustiloissa on kioski, joka näyttää menestyvän, vaikka periaatteessa se kilpailee kokonaisen kauppakeskuksen kanssa. Itiksessä on ruuhkaisinta viikonloppusin ja iltaisin, ei työmatkojen aikaan.

Antero

Jopas nyt on hassua tekstiä, mikä ei ainakaan Helsingin kohdalla pääosin pidä paikkaansa, ehkä Itäkeskuksen tapausta lukuunottamatta.

Tosiasiassa 10 minuutin kävelymatkan päässä Kontulan, Mellunmäen ja Vuosaaren metroasemista asuu jokaisen aseman tapauksessa enemmän ihmisiä kuin yhdenkään Meilahden, Munkkiniemen tai Arabianrannan ratikkapysäkin vastaavassa ympäristössä - esimerkiksi 10 minuutin kävelymatkan päässä Vuosaaren asemasta asuu yli 16 000 ihmistä. Mellunmäen, Kontulan, Myllypuron ja Herttoniemen asemien kaupat vieläpä ovat aivan tavallisia S-Marketeja, K-Supermarketeja ja Alepoita, jotka eivät lainkaan eroa ratikkavyöhykkeen vastaavista! Eikö niissä nelosen ja kutosen varren paikallisissa keskuksissakin pitäisi siis käydä erikseen autoilla?

"Metroasemille pääsee vain liityntäbusseilla" on myös olkiukkomainen väite, jota kannattaisi Helsingin tapauksessa tarkentaa ennen johtopäätösten tekemistä.

Alunperin kirjoittanut Sami Koskinen

Tosiasiassa 10 minuutin kävelymatkan päässä Kontulan, Mellunmäen ja Vuosaaren metroasemista asuu jokaisen aseman tapauksessa enemmän ihmisiä kuin yhdenkään Meilahden, Munkkiniemen tai Arabianrannan ratikkapysäkin vastaavassa ympäristössä - esimerkiksi 10 minuutin kävelymatkan päässä Vuosaaren asemasta asuu yli 16 000 ihmistä.

Tietenkin, kun metroasemia on niin harvassa. Olennaista onkin se, ettei edes 10 minuutin päässä metroasemista kuitenkaan asu tarpeeksi ihmisiä, saati että asuisi kohtuullisen kävelymatkan päässä. Jos asuisi, ei olisi liityntälinjoja ja niiden käyttäjiä – lähimmästä pysäkistä lähtien. Ratikkapysäkille riittää ja sen on tarkoituskin palvella pienenpää ihmismäärää kuin metroaseman. Siksi ratikka ei tarvitse liityntäliikennettä vaan on sitä itse itselleen. Sehän ratikan etu on, parempi saavutettavuus ja palvelutaso.

Alunperin kirjoittanut Sami Koskinen

Mellunmäen, Kontulan, Myllypuron ja Herttoniemen asemien kaupat vieläpä ovat aivan tavallisia S-Marketeja, K-Supermarketeja ja Alepoita, jotka eivät lainkaan eroa ratikkavyöhykkeen vastaavista! Eikö niissä nelosen ja kutosen varren paikallisissa keskuksissakin pitäisi siis käydä erikseen autoilla?

Että kantakaupungissa ei ole pienenpiä kauppoja kuin luettelemasi asemien marketit? Metroasemien kauppakeskittymät ovat sen kokoisia, ettei niiden asiakaspohjaksi riitä ruokakassien kanniskelyetäisyydellä asuva väestö. Siksi niillä jokaisella on mittavat pysäköintijärjestelyt, jotka myös ovat ahkerassa käytössä.

Antero