Eroaa. Metroaseman kioskin tarkoitus on ajankulu tai jonkin pikkuasian ostaminen, minkä ehtii hoitaa odotusaikana. Ratikkapysäkin ympäristö palvelee paikallisena keskuksena, joka on kävelyetäisyydellä. Linkkaamasi kuvan pysäkin vierellä olevaa päivittäistavarakauppaa vastaa esimerkiksi Sörnäisissä metron sisäänkäynnin vieressä katutasolla oleva S-market. Se ja kuvan kauppa toimivat siten, että esim. töistä tullessa mennään kauppaan ostamaan sitä, mitä tarvitaan illalla kotona. Sillä ei ole merkitystä, kauanko asiointi kestää, koska jatkoyhteys on aikatauluriippumaton kävely kotiin.
Liityntäliikenteen metroasema ja siihen liittyvät kaupan palvelut toimivat eri tavoin. Metrokauppakeskus on hyvin pienen väestömäärän saavutettavissa jalankululla. Kauppojen konsepti ovat isot kertaostot, jotka eivät sovellu joukkoliikenteen käyttäjälle. Liityntäliikenteellä jatkaminen sitoo asioinnin aikatauluun. Kioskiasiointi soveltuu tähän, kaupassakäynti ei, koska se voi kestää liian kauan. Tavallinen toimintamalli on esim. tulla töistä kotiin vaihtamalla metrosta liityntään ja sitten kun on vähän huilattu, otetaan auto ja mennään hakemaan se ostoskärryllinen. Vaikka sinne metrokauppakeskukseen pääseekin liityntäbussilla, se on kuitenkin suunniteltu autoiluasiointiin. Ja kun myös ympäristön katuverkko on suunniteltu autoiluun, metrokauppakeskuksessa käy helpommin ja nopeammin autolla kuin liityntäbussilla.
Itäkeskus on monella tavalla hyvä esimerkki tästä kaikesta. Liityntäbussiasema on tontin toisessa päässä. Asiointi kauppakeskuksessa on hankalaa kun on pitkä kävelymatka. Metroaseman odotustiloissa on kioski, joka näyttää menestyvän, vaikka periaatteessa se kilpailee kokonaisen kauppakeskuksen kanssa. Itiksessä on ruuhkaisinta viikonloppusin ja iltaisin, ei työmatkojen aikaan.
Antero
