Viestiketju: Kauppakeskukset ja joukkoliikenne

Alunperin kirjoittanut Nakkiputka

Kertoo aika paljon kaupunkisuunittelusta, jos joukkoliikenteen runkoyhteyden pysäkin ympärillä on 250 m kokoinen "Ground Zero", jossa on moottoritie, liityntäparkki tai bussiterminaali. Muutenhan nuo olisi hoidettavissa, mutta kun koko Itä-Helsingin joukkoliikennejärjestelmä perustuu nykyisin siihen, että metroaseman vieressä on bussiterminaali.

Eihän tuo pidä paikkaansa kuin korkeintaan Rastilassa, jossa Vuotie on oikeasti selittämättömänkin massiivinen. Bussiterminaalit eivät peruskarttojen perusteella 250 metrin säteellä olevalta alueelta vie juurikaan tilaa (IK:ssa silti eniten), vaan kaikkien asemien läheinen asukasköyhyys selittyy paremmin joko kaupallisten tai julkisten palveluiden sijoituksella. Kontulankin 'ground zerossa' on mm. uimahalli, skeittihalli, kolme ruokakauppaa, muutama erikoisliike, pari hyvää ruokaravintolaa ja surullisenkinkuuluisa määrä kuppiloita. Kaikissa käy jopa asiakkaita!

Lienemme samaa mieltä siitä, että mukava kävelymatka pysäkille on jossain tuolla välilä. Mutta mitä minkä verran se on muille kuin meille terveille nuorille miehille? Ja ennenkaikkea, mikä on sellainen kävelymatka, jonka riittävän suuri osa suostuu kävelemään päivittäin?

Kuten sanoit, kaupoissa ja kävelykaduillakin joutuu luonnollisesti kävelemään. Mutta jossain tulee raja, että viimeistään ostokset tehtyään ei haluaisi kävellä näiden kanssa satoja metrejä ensin lähtöpäässä, sitten vaihtoterminaalissa ja lopuksi vielä pysäkiltä kotiin.

Niin koska heillä ei tässä vaiheessa ole enää muuta vaihtoehtoa. Sitten taas kun tullaankin Helsingin ydinkeskustaan alkaa itku ja valitus siitä, kun autoa ei saakaan joka liikkeen oven eteen Ja nykyisellä kauppakeskussuunnittelulla sinne joukkoliikenteen pysäkille on yleensä pidempi matka kuin parkkiruutuun.

Kannattaisi muuten ymmärtää, ettei tässä ole kysymys siitä kenen ehdotus mukavaksi kävelymatkaksi voittaa. Vaan siitä, että mitä toteutuneen autoilun ja joukkoliikenteen käytön avulla voimme päätellä siitä, minkälaiset olosuhteet houkuttelevat joukkoliikenteen käyttöön tai toisaalta karkottavat ihmisiä joukkoliikenteen parista autoilijoiksi.

Kävelymatka on varmasti hyvin tärkeä tekijä kulkumuotoa valittaessa, jos valinnanvaraa on, ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattaminen oikein hyvä tavoite.

En vaan nyt oikein hahmota, miten Helsingin metro ja sen kanssa risteävä bussilinjasto tuottaisivat helsinkiläisittäin jotenkin erityisen pitkiä kävelymatkoja - bussejahan kulkee idässä kaikilla pääkaduilla, ja metroasemienkin kävely-ympäristössä asuu kymmeniä tuhansia, vaikka mukavaksi matkaksi olettaisi vaikkapa vain 400 tai 500 metriä. Ehkä täällä on jossain onnistuttukin?

250 metriä on mielenkiintoinen luku ei paitsi siksi, että se alleviivaa metron suunnittelutapaa, mutta myös että pysäköintinormi edellyttää parkkipaikat osoitettavaksi korkeintaan 200 metrin päähän kustakin kohteesta. Tämä toteutuu kaikkialla Helsingissä lukuunottamatta vanhaa kantakaupunkia asukasaluepysäköinnin piirissä.

Olemme molemmat samaa mieltä, että tämä parisataa metriä on kiistattomasti ihan mukava etäisyys. Tähän etäisyyteen pääsee metromatkalla käsiksi lähinnä liityntäbussilla, johon liittyvät odotusajat sekä viiveet ovat mitä ovat: tuo myös mainitsemasi 700m kävelymatka on keskimäärin parempaa ajankäyttöä kuin liityntäbussin käyttö. Jos kävelyetäisyydellä on yhtään väliä jonkin itähelsinkiläisen liikkumisvalinnoille, hän valitsee aina auton. Jos hänellä siihen on varaa.

Tilanne on jokseenkin päinvastainen tuolla vanhassa kantakaupungissa, jossa tiheän liikenteen joukkoliikennepysäkit ovat järjestään lähellä ja pysäköintipaikat kiven alla -- kirjaimellisesti sekä kuvainnollisesti. Mutta ei täysin päinvastainen, pyrkiihän liikenne- sekä kaupunkisuunnittelu pikkuhiljaa korjaamaan asiaa suosimalla katuverkossa autoilua ja kaavailemalla kaupungin alle lisää pysäköintiluolia. Joukkoliikenteen nopeuttamisella ei ole niin väliksi.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Pidän tätä väittämänä, jolla yritetään kumota haittaa, jota joka vaihtamisesta aiheutuu. Vaihtamista ei sujuvoita se, että käy välillä muualla ja hankkii kantamuksia sekä käyttää tähän ajan, joka ei ole ennustettavissa niin, että poistuisi jatkoyhteyden epäsynkasta aiheutuva odottamisen aika tai kävelyn ja tasonvaihdon vaiva. Kaupassakäynnin ainoa järkevä yhdistäminen matkaan on liikennevälineen ja kävelyn välissä tai kesken kävelymatkan, koska silloin ei aiheudu hukka-aikaa.

Joudun työmatkallani vaihtamaan (vähintään) kahden bussin välillä, ja yksi mahdollinen vaihtopaikka on käytännössä ruokakaupan pihalla. Kauppaa ei ole kävelymatkan päässä kotoa, joten vaikka pystyisin matkani tekemään vaihdotta, joutuisin ruokakaupassa asioidessani joka tapauksessa poistumaan bussista ja nousemaan myöhemmin toiseen. Jos tätä vertaa siihen, että ainoa vaihtomahdollisuus olisi keskellä-ei-mitään (kuten Westendinasemalla tai Hanasaaressa), on minusta vaihtovastus pienempi silloin kun käy ruokakaupassa välillä. Ei paljoa, mutta vähän kuitenkin.

Alunperin kirjoittanut Matkalainen

Joudun työmatkallani vaihtamaan (vähintään) kahden bussin välillä, ja yksi mahdollinen vaihtopaikka on käytännössä ruokakaupan pihalla. Kauppaa ei ole kävelymatkan päässä kotoa, joten vaikka pystyisin matkani tekemään vaihdotta, joutuisin ruokakaupassa asioidessani joka tapauksessa poistumaan bussista ja nousemaan myöhemmin toiseen. Jos tätä vertaa siihen, että ainoa vaihtomahdollisuus olisi keskellä-ei-mitään (kuten Westendinasemalla tai Hanasaaressa), on minusta vaihtovastus pienempi silloin kun käy ruokakaupassa välillä. Ei paljoa, mutta vähän kuitenkin.

Yritin havainnollistaa H&M-esimerkillä, että esim. työmatka ja kauppamatka ovat eri asiat.

Jos olet työmatkalla, jonka tarkoitus on vain päästä töihin tai töistä kotiin, vaihto on ylimääräinen riesa, ja riesan määrä tulee minimoida. Riesan määrä ei minimoidu sillä, että työmatkailija yhdistää työmatkaansa joka kerta kauppamatkan vain siksi, että siihen työmatkaan sisältyy vaihto. Vaikka ottaisikin sitten sen tavan, että käy päivittäin ruokakaupassa ettei tarvitse lähteä erikseen viettämään päivää kauppakeskukseen lauantaina, vaihtamisen riesa ei silti poistu. Kun kaupassakäynnin aika siinä vaihtaessa ei ole ennalta määriteltävissä ja sovitettavissa vaihtamisen odotusaikaan tai jatkoyhteyden aikatauluun, vaihdon haitat pysyvät, käy kaupassa tai ei käy.

Jos siis ei aio käydä kaupassa työmatkan aikana, ja vaihtopaikassa on valinnan varaa, niin todennäköistä lienee jokaisen kohdalla, että vaihtaa mieluiten siellä, missä missä vaihto on sujuvin, ei siellä, missä on kuappa.

Tai toinen esimerkki: Jos ruokakauppa on kotimatkan alkupisteessä tarvitsematta poiketa reitiltä, mieluiten käynee kaupassa ennen junaan/metroon menemistä ja vaihtaa sitten jatkoyhteyteen mahdollisimman vähällä vaivalla. Huonompi vaihtoehto on käydä kaupassa siinä välissä, kun kaupassakäynnin aika olisi sidoksissa jatkoyhteyden vuoroväliin ja vaihtoaikaan aikatauluerojen vuoksi.

Tietysti näissä valinnoissa vaikuttaa, miten olosuhteet missäkin ovat. Itämetrossa on kaikilla vaihtoasemilla niin, että kaupat tai kauppakeskus ovat jossain sivussa reitiltä metrolaiturin ja bussien välillä.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Yritin havainnollistaa H&M-esimerkillä, että esim. työmatka ja kauppamatka ovat eri asiat.

Jos olet työmatkalla, jonka tarkoitus on vain päästä töihin tai töistä kotiin, vaihto on ylimääräinen riesa, ja riesan määrä tulee minimoida. Riesan määrä ei minimoidu sillä, että työmatkailija yhdistää työmatkaansa joka kerta kauppamatkan vain siksi, että siihen työmatkaan sisältyy vaihto. Vaikka ottaisikin sitten sen tavan, että käy päivittäin ruokakaupassa ettei tarvitse lähteä erikseen viettämään päivää kauppakeskukseen lauantaina, vaihtamisen riesa ei silti poistu. Kun kaupassakäynnin aika siinä vaihtaessa ei ole ennalta määriteltävissä ja sovitettavissa vaihtamisen odotusaikaan tai jatkoyhteyden aikatauluun, vaihdon haitat pysyvät, käy kaupassa tai ei käy.

Jos siis ei aio käydä kaupassa työmatkan aikana, ja vaihtopaikassa on valinnan varaa, niin todennäköistä lienee jokaisen kohdalla, että vaihtaa mieluiten siellä, missä missä vaihto on sujuvin, ei siellä, missä on kuappa.

Luonnollisesti kaikkein paras on, jos ei ole vaihtoa. Kuten kirjoitin, omassa tapauksessani on kuitenkin niin, että vaihto on, ja lisäksi ei ole kauppaa kävelymatkan päässä kotoa. Tällöin ehdottomasti järkevintä on käydä kaupassa työmatkalla. Niinä päivinä kun en käy kaupassa, on tietenkin aivan sama missä vaihtaa, mutta niinä päivinä kun on kauppaan asiaa, on ihan mukavaa että vaihtoajan voi viettää kaupassa. Tiedän kokemuksesta, että ruokakaupastakin pystyy lähtemään melko hyvin jatkoyhteyden aikataulun mukaan. Siis: Vaihdoton on paras, mutta jos vaihto on, on ruokakaupassa vietetty vaihtoaika mielestäni paremmin käytetty kuin pysäkillä seisten.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Tai toinen esimerkki: Jos ruokakauppa on kotimatkan alkupisteessä tarvitsematta poiketa reitiltä, mieluiten käynee kaupassa ennen junaan/metroon menemistä ja vaihtaa sitten jatkoyhteyteen mahdollisimman vähällä vaivalla. Huonompi vaihtoehto on käydä kaupassa siinä välissä, kun kaupassakäynnin aika olisi sidoksissa jatkoyhteyden vuoroväliin ja vaihtoaikaan aikatauluerojen vuoksi.

Totta. Oma matkani vain on sillä tavalla onneton, että kauppoja on tasan tarkkaan siinä välillä, ei päätepisteissä.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Tietysti näissä valinnoissa vaikuttaa, miten olosuhteet missäkin ovat. Itämetrossa on kaikilla vaihtoasemilla niin, että kaupat tai kauppakeskus ovat jossain sivussa reitiltä metrolaiturin ja bussien välillä.

Antero

Totta tuokin. Tosin nykymetron varrella ainakin Ruoholahdessa on ruokakauppa sopivasti bussipysäkin ja metroaseman välissä - joskin toiseen suuntaan mennessä paljon huonommin.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Tietysti näissä valinnoissa vaikuttaa, miten olosuhteet missäkin ovat. Itämetrossa on kaikilla vaihtoasemilla niin, että kaupat tai kauppakeskus ovat jossain sivussa reitiltä metrolaiturin ja bussien välillä.

Antero

Ovatko Herttoniemen, Itäkeskuksen, Kontulan ja Mellunmäen metroasemien sisäänkäyntien ja bussiterminaalien vieressä sijaitsevat marketit mielestäsi pahastikin sivussa kulkureitiltä? Kontulan lippuhallista on suora kulkuyhteys Kontumarketin aulaan ja muissakin mainitsemissani kaupan sisäänkäynti sijaitsee enintään muutamien kymmenien metrien päässä metron (liuku)portaista. Nuo mainitsemani marketit ovat sen kokoisia, että niissä laajasta valikoimasta huolimatta suht nopea asiointi on vielä mahdollista toisin kuin hypermarketeissa. Toki aivan pysäkin kohdalla olevassa Alepassa olisi vielä helpompi ja nopeampi asioida, mutta moni varmasti asioi mielellään hieman paremman valikoiman marketissa, jos sellainen matkan varrelle osuu.

Alunperin kirjoittanut Miska

Ovatko Herttoniemen, Itäkeskuksen, Kontulan ja Mellunmäen metroasemien sisäänkäyntien ja bussiterminaalien vieressä sijaitsevat marketit mielestäsi pahastikin sivussa kulkureitiltä?

Ovat. Lähin ruokakauppa Itäkeskuksessa on S-market, jonne pelkkä kävely vie aikaa noin 4 minuuttia. Itse siellä asioineena tiedän, että tyypillinen tilanne, jolloin metro saapuu samaan aikaan kun oma liityntäbussini lähtee ja on aikaa metrolaiturilta 20 min. seuraavan bussin lähtöön, on sen verran nafti, että en viitsi kaupalta enää takaisin yrittää. Jos en satu olemaan Vuosaaren junassa, ja on tarve käydä kaupassa, kävelen mieluumin Citymarkettiin, joka on vartin kotiinkävelymatkan varrella. Vuosaaren junasta taas asioin mieluiten Puotilan ostarin Valintatalossa, joka myös on kävelymatkan varrella.

Vastaava on tilanne muilla mainituilla asemilla. Ei asiaa auta se, että laiturilta on myös uloskäynti kauppojen suuntaan, sillä se on väärä suunta busseihin nähden.

Sanoisin niin, että ainoa toimiva vaihto-odotuksen täytepalvelu on kioski, josta näkee, miten aika kuluu ja koska on viime hetki lähteä bussille. Itiksen asemahallissa onkin R-kioski, jonka kanssa voi toimia suunnilleen näin. Eli jos aika loppuu, voi lopetta asioinnin kesken ja jättää ostokset, mikäli haluaa ehtiä bussiin. R-kioski vaan ei mitenkään korvaa ruokakauppaa.

Minusta yleisemminkin idea asemasta yhdistettynä kauppakeskukseen on keinotekoista pakkovaihtojärjestelmän tekohengitystä, kun koko kompleksi on huonosti saavutettavissa jalan. Kaupan palvelut pitää suunnitella hyviksi kaupan palveluiksi ja joukkoliikenne hyväksi joukkoliikenteeksi. Kauppakeskus merkitään asemakaavaan ”keskustatoimintojen alueeksi”, mutta sillä ei ole mitään tekemistä kaupunkikeskustan kanssa. Itäkeskus on suunnilleen yhtä pitkä kuin Aleksanterinkatu kolmelta sepältä Senaatintorille. Mutta siihen toiminnalliset yhtenevyydet loppuivatkin. Itiksen ”kadulla” ei kulje ratikkaa, jolla on 3 pysäkkiä, mutta siellä on äänimainonnan melusaastetta ja huono ilma, jossa on päällivaatteissa tukala olo. Mutta jotkut tykkäävät. He tulevatkin autolla ja jättävät päällivaatteet autoon. Suotakoon se heille, mutta kaikkia ei pidä pakkottaa samaan muottiin.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Pidän joukkoliikenteessä matkustamisen kannalta aivan eri asiana sen, että haluaa käydä vaikka H&M:llä ostamassa vaatteita, ja tekee se Itäkeskuksessa samalla, kun on pakko kuitenkin poistua metrosta ja jatkaa bussilla. Näin siksi, että tällainen H&M:llä käynti on vaihtoehto sille, että käy H&M:llä esim. Aleksilla. Aleksilla käynti voi olla hankalampaa, kuten vaatia pidempää poikkeusta työmatkaan, joten vähemmällä vaivalla voi käydä Itiksen myymälässä. Mutta ei kukaan tällaista kauppamatkaa päivittäin tee. Eikä muutakaan kaupassakäyntiä, vaikka se mahdollista onkin.

Mä kuuun kanssa kategoriaan "ei kukaan" kuten myös nimim matkalainen. Myös Keskon ja HOK-Elannon johtajat ja se kaveri joka istuu vankilassa vaalirahasotkujen takia (en nyt nimeä muista) mutta joka perusti Ideaparkin, ovat lehdistössä ym olleet sitä mieltä että "ei kukaan" mene julkisilla kauppakeskukseen eikä kukaan raahaa ostoskasseja bussissa tai junassa, eihän kukaan pysty taulutelevisiota kujettamaan millään mulla kuin autolla, siski ei heidän mielestään pitäis kauppakeskuksia rakentaa keskelle kaupunkeja koska niihin eivät silloin päädy ostovoimaisimmat autolla kulkevat, ja he ovat kovaan ääneen haluneet kumota "Lex Vapaavuoren" joka nyt kieltää isojen hypermarkettien rakentamisen "keskelle ei mitään".

Mun kotimatkani sujuu suurin piirtein niin että menen joko jokeri bussilla tai junalla Leppävaaraan, käyn Sellon jommassa kummassa isossa marketissa suokaostoksilla, kirjastossa (tai kaljalla), ehkä Claes Ohlssonissa ja sitten junalla kotiin. Toinen vaihtoehto on junalla Espoon keskukseen jossa teen ruokaostokset. Ja huom, olen perheellinen, mutta mulla on silti aikaa kulkea kotimatka tällä tavalla, ei auto ole pakollinen tapa kulkea vaikka on perhe.

Joka tapauksessa mun työmatkaani ei ole mahdolllista tehdä suoralla bussilla, jos menen bussilla niin tulee vähntään 1 vaihto. Mutta bussia ei voi vaihtaa minkään kaupan kohdalla, siksi on kätevämpää mennä junalla isoon kauppakeskukseen ja suorittaa siellä ne ostokset vaihton yhteydessä.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Sanoisin niin, että ainoa toimiva vaihto-odotuksen täytepalvelu on kioski, josta näkee, miten aika kuluu ja koska on viime hetki lähteä bussille. Itiksen asemahallissa onkin R-kioski, jonka kanssa voi toimia suunnilleen näin. Eli jos aika loppuu, voi lopetta asioinnin kesken ja jättää ostokset, mikäli haluaa ehtiä bussiin. R-kioski vaan ei mitenkään korvaa ruokakauppaa.

No ei korvaa ei.

Joissakin kauppakeskuksissa on pienempi ruokakauppa lähempänä bussi-/junaterminaalia, esim Sellossa on K-market asematunnelitasolla ja Espoon keskuksessa on 2 K-markettia kummallakin puolella asemaa.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Minusta yleisemminkin idea asemasta yhdistettynä kauppakeskukseen on keinotekoista pakkovaihtojärjestelmän tekohengitystä, kun koko kompleksi on huonosti saavutettavissa jalan. Kaupan palvelut pitää suunnitella hyviksi kaupan palveluiksi ja joukkoliikenne hyväksi joukkoliikenteeksi. Kauppakeskus merkitään asemakaavaan ”keskustatoimintojen alueeksi”, mutta sillä ei ole mitään tekemistä kaupunkikeskustan kanssa. Itäkeskus on suunnilleen yhtä pitkä kuin Aleksanterinkatu kolmelta sepältä Senaatintorille. Mutta siihen toiminnalliset yhtenevyydet loppuivatkin. Itiksen ”kadulla” ei kulje ratikkaa, jolla on 3 pysäkkiä, mutta siellä on äänimainonnan melusaastetta ja huono ilma, jossa on päällivaatteissa tukala olo. Mutta jotkut tykkäävät. He tulevatkin autolla ja jättävät päällivaatteet autoon. Suotakoon se heille, mutta kaikkia ei pidä pakkottaa samaan muottiin.

Itiksen ongelma on kai että se on paisunut liian suureksi. Niin pitkä että on metroasema kummassakin päässä.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut Nakkiputka

Sinun tapauksessa tilanne on tietysti noin kuten kirjoitit. Kuitenkin Antero vertaili yleisellä tasolla tilannetta, jossa vaihto on laiturin yli (n. 5 metrin kävely) pysäkillä odottavaan kulkuneuvoon parin minuutin vaihtoajalla vs. vaihtoa Helsingin seudun keskiverto metro- tai lähijuna-aseman tapaisessa paikassa, jossa tasovaihdon lisäksi on käveltävää muutamasta metristä sataan metriin. Seudun raskasraideasemista Herttoniemi, Huopalahti, Leppävaara ja Malmi (yläterminaali) lienevät ideaaleimmat paikat liityntävaihtoon, mutta näissäkin lyhyen kävelymatkan mahdollistama ideaalinen vaihto häviää, jos siinä käydään kaupassa samalla. Aivan kuten se häviäisi Anteron mainitsemassa ideaalissa bussi<->ratikka -vaihdossa. Koska kaupassakäytiin kuluva aika muuttuu epävarmaksi viimeistään kassalla ja tähän ei tarvita kuin yksi punnitsematta jäänyt hedelmäpussi, yksi kassajärjestelmästä puuttuva hintatieto, yksi pikkukolikoilla maksava mummo tai yksi puliukko, jolle ei tällä kertaa myydä olutta.

Olen samaa mieltä. Kuitenkin, alkuperäinen pointtini oli, että jos vaihto on joka tapauksessa, ja se ei täkäläiseen tapaan ole kovin sujuva (tätä en toki tullut maininneeksi), on parempi, että vaihto on kaupan pihalla kuin keskellä-ei-mitään. Tai vaikka olisi kävelymatkan puolesta sujuvakin, jos (kuten täällä valitettavan usein on) kulkuvälineiden kulkuja ei ole mitenkään sovitettu toisiinsa. Ehkä kaupassa käyden joskus myöhästyy siitä jatkoyhteydestä mitä suunnitteli, mutta harmitus ei ole siinä tapauksessa sen suurempi kuin silloin kun saapuvasta kulkuvälineestä näkee lähtevän perävalot. Ehkä pitää mainita myös, että espoolaiseen tapaan välttämättä kummallakaan kulkuvälineellä ei ole minkäänlaista tasa-aikataulua, saati että vaihtoja olisi järjestetty, joten tämä perävalojen näkeminen on vähintään jokaviikkoista.