Viestiketju: Kauppakeskukset ja joukkoliikenne

Alunperin kirjoittanut edsel

Varsinkin teleoperaattorit ovat olleet viime kuukausina hyviä keksimään erilaisia kytkypaketteja joiden avulla myynti on saatu nousuun. Joukkoliikenneoperaattorit voisivat miettiä jotain samanlaista.

Vaan mitäs joukkoliikenneoperaattorit ovat keksimässä? Autoilun menkin takeena pidetään ja tässä keskustelussakin on pidetty sitä, että autoilun hinta on käytännössä kiinteä (auton osto ja vakuutus). Teleoperaattorit ovat oivaltaneet myös saman. Ne laskevat, että kannattavinta on houkutella asiakkaat kiinteällä kuukausihinnalla, joka nykyään on noin 20 e. Puhu ja tekstaa sillä miten paljon lystäät. Kuukausilippu on ollut joukkoliikenteen pelastus, 90 % HKL:n asiakkaista ajaa sillä.

Joten mitä on järkevää miettiä lippujärjestelmän kehittämiseksi? No tietenkin sitä, että hinta sidotaan käyttöön.

Mutta parannetaanhan meillä joukkoliikenteen palvelua silläkin, että vaihdoton matka muutetaan vaihdolliseksi, nopea matka pidemmän ajan kestäväksi ja komeat maisemat pimeydeksi. Ettei autoilijoiden maisema vaan pilaantuisi, tuleehan niitä maisemien katselijoita myös lisää!

Antero

Alunperin kirjoittanut kemkim

Niin ja miten autoilun nykyjärjestelmää sinusta pitäisi muuttaa? Siis tätä, joka korkeilla kiinteillä kustannuksilla ja halvoilla muuttuvilla kustannuksilla kannustaa autoilemaan, kun auton jo omistaa.

Mitäs luulette, jos joukkoliikenteen ja auton hinnoittelut käännettäisiin päälaelleen?

Auton saa ilmaiseksi, kun vaan kuittaa. Mutta auton kaikki kulut perittäisiin polttoaineen yhteydessä.

Tuo aiemmin esittämäni laskelma kuluista on noin 12.000 km/vuosi. 100 km:n autoilu maksaisi siten 40 e. Jos bensankulutus on 8 l/100 km, bensan litrahinta olisi 5 euroa. Päivän työmatka 12 km maksaisi 4,8 e, päivässä 9,6 e.

Joukkoliikenne taas menisi niin, että lipunhinta maksaa vain polttoaineen. Esikaupunkilinjalla 35 l/100 km. Aamuruuhkassa 12 km:n työmatka ja bussissa on 60 matkustajaa. Bussilippu maksaisi 7 snt! Kuukausilipun hinta on nykyään noin 25 % kertalipusta jos ajelee työmatkat. Kuukausilippu maksaisi siten 75 snt. Loput maksetaan verovaroista.

Tämähän noudattaa sitä tavallista mielikuvaa siitä, miten liikkuminen nyt maksaa.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Mitäs luulette, jos joukkoliikenteen ja auton hinnoittelut käännettäisiin päälaelleen?

Pääkaupunkiseudun henkilöautotyömatkaliikenteessä on oikeastaan vielä yksi mahdollinen kulu - pysäköinti. Pysäköinnin kustannusvastavuuden lisäämisellä kaupunki on osittain onnistunut siirtämään omasta pussistaan maksavat ja asiointimatkailijat joukkoliikenteeseen.

Monilla työpaikoilla on, syystä tai toisesta, investoitu parkkipaikkoihin. Jos työntekijä joutuu maksamaan pysäköinnin omasta pussistaan, ei 10 e päivässä edes aina riitä. Joten harva parkkipaikaton tulee omalla autolla.

Joukkoliikennettä käyttävän näkökulmasta firman parkkihalli on tulonsiirto autoilijoille. Hallien vuokra voitaisiin käyttää palkankorotuksiin (tai jakaa osakkeenomistajille osinkoina). Mutta ilmeisesti paikat pitää joka tapauksessa olla "korkealaatuisen työntekijäjoukon" houkuttelemiseksi.

Alunperin kirjoittanut kemkim

Autoilun kustannuksia pitäisi jollain tapaa jakaa uusiksi. Olisiko keino sitten, että autoilusta ei perittäisi mitään vuosimaksuja käyttömaksujen tai vakuutusten muodossa, vaan kaikki kustannukset sisällytettäisiin ajokilometreihin tai polttoaineen hintaan. Tällöin todelliset kustannukset tulisivat ihmisten tietoisuuteen.

ja

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Auton saa ilmaiseksi, kun vaan kuittaa. Mutta auton kaikki kulut perittäisiin polttoaineen yhteydessä.

Teoriassa nämä toimisivat, mutta reaalimaailmassa, jos autoilun verot ja vakuutukset perittäisiin korkeina polttoaineveroina, syntyisi bensaturismia naapurimaihin sekä korvikepolttoaineilla tankkausta. Suomi ei voi maantieteelleen mitään.

Lisäksi täyty muistaa että nuo Anteron luettelemat käyttökustannukset koskevat uusia, alle 3-vuotiaita autoja. Niihin perustuu mm työsuhdeautojen verotusarvot.

Omasta mielestäni autoverotusta ei tarvitsisi meillä kovin paljon muuttaa. Auton omistamisen verotus korkeiden vuosikäyttömaksujen muodossa rankaisisi niitä jotka omistavat vanhahkon auton jolla ajaa hyvin vähän, koska kulkee suurimman osan matkoistaan julkisilla. Lisäksi täytyy muistaa että nykyinen hankintaverotus suosii pieniä ja vähän kuluttavia autoja. Iso ja tehokas ja paljon kulutttava auto on kallis hankkia, pieni ja vähän kuluttava -halpa hankkia.

Keski-Euroopassa ja Ruotsissa jossa auton hankintaveroa ei ole, eivät esim 3-vuotta käytetyt "corolla-luokan" perheautot ole kuin korkeintaan pari tonnia Suomen vastaavia halvempia hankkia, ja uusienkin kohdalla eroa on enintään kolme, neljä tonnia. Autoverotuksen painopisteen muuttaminen vuosimaksuihin merkitsisi tulonsiirtoa nuorilta lapsiperheiltä varakkaille, jotka ajavat suurilla ja kalliilla autoilla.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut kemkim

Minullapa on tähän ratkaisu. Sidotaan tämä vuosittainen kustannus kilometrimittarin lukemiin ja siten, että mitä suuremmat co2-päästöt kilometriä kohti, sitä suurempi veloitus.

Tarkoituksesi on hyvä ja oikea. Mutta kun CO2-päästöt ovat riippuvaisia poltetun polttoaineen määrästä, CO2-maksu voidaan periä ilman sinetöityjä matkamittareita ja niiden lukemista yksinkertaisesti myydyn bensan hinnassa.

Antero

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Teoriassa nämä toimisivat, mutta reaalimaailmassa, jos autoilun verot ja vakuutukset perittäisiin korkeina polttoaineveroina, syntyisi bensaturismia naapurimaihin sekä korvikepolttoaineilla tankkausta. Suomi ei voi maantieteelleen mitään.

Olen ehdottomasti samaa mieltä, että tämä on teoriaa. Jo senkin vuoksi, että en usko 5 euron litrahinnan edes riittävän. Sillä kun tämä johtaa siihen, mihin pyritään, eli joukkoliikenteen käytön lisääntymiseen autoilun vähentyessä, 5 euron litrahinta ei riitä kattamaan auton hankintaa sekä valtion autoista saamaa verotuloa.

Lähempänä käytäntöä ollaan City Car Clubin kanssa. Esimerkiksi pikkuauton (Citroen C3) käyttö maksaa 4 e/h ja 0,34 e/km. Klubin kiinteä kk-maksu on 10 e. Pelkkä kilometrimaksu vastaa 6 litran bensankulutuksen mukaan 5,7 euron bensan hintaa. Jos ajatellaan ajoa kaupunkiseudulla, tunnissa ehtii ajaa keskimäärin 30 km. Siten tuntihinta lisää km-hintaa 0,13 e. Jos siis kilometrihinta olisi 0,47 e, bensan litrahinnaksi laskettuna tulisi 7,8 e/litra. Mutta: CCC:n hinta sisältää myös pakoituksen. Se maksaa suunnilleen tuon tuntihinnan. Tai sitten voi pohtia, mitä maksaa paikoitus 35.000 euroa maksavalla keskustan parkkihallipaikalla.

Maantiede on toki tosiasia, mutta ei loppujen lopuksi suuri ongelma. Naapurissa ostokisilla käynti on mahdollista vain Lapissa ja itärajalla. Jo nyt Venäjällä bensa maksaa muistaakseni alle puolet meidän hinnasta, mutta ei asia silti ole merkittävä ongelma.

Valtaosa bensasta myydään Etelä-Suomessa. Esim. pk-seudulla autoileva ei käytännössä voi asialle mitään, kun lähin halpabensa on 80 km:n päässä lauttamatkan takana.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Valtaosa bensasta myydään Etelä-Suomessa. Esim. pk-seudulla autoileva ei käytännössä voi asialle mitään, kun lähin halpabensa on 80 km:n päässä lauttamatkan takana.

Jos bensan hintaeroa Suomen ja Viron välillä olisi vaikka kolminkertainen, niin varustamot keksisivät kyllä keinon jolla hintatietoiset autoilijat saadaan viikonloppuisin liikkeelle menovettä hakemaan etelästä. Ei tarvita kuin muutama suuri Ro/Ro-lautta jotka vetää satoja autoja.

Ruotsissa esim ei ole kielletty ajaa dieselautoja suomalaisella kevyellä polttoöljyllä (tai viranomaiset eivät pysty estämään sitä), ja siksi Länsipohjassa se on yleinen harrastus käydä tynnyrikaupalla hakemassa sitä Suomesta.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Esim. pk-seudulla autoileva ei käytännössä voi asialle mitään, kun lähin halpabensa on 80 km:n päässä lauttamatkan takana.

Hintaero Suomeen verrattuna ei ole kovin suuri. Virossa bensiinin pumppuhinta näyttäisi pyörivän noin 15 kroonissa / litra eli euron luokkaa. Tietenkin paikallisella tulotasolla autoilu taitaa olla varsin kallista.

Alunperin kirjoittanut MCW

Hintaero Suomeen verrattuna ei ole kovin suuri. Virossa bensiinin pumppuhinta näyttäisi pyörivän noin 15 kroonissa / litra eli euron luokkaa. Tietenkin paikallisella tulotasolla autoilu taitaa olla varsin kallista.

Keskiarvo Eestissä on ollut 7.9. 0,93 € (http://www.rahatieto.fi). Tämä on siis koko maan keskiarvo, Tallinna saattaa olla muutaman sentin kalliimpi, ehkä jopa sen euron. Mutta täytyy sanoa, että joka kerta, kun Eestistä olen tullut autolla, on mukana tullut myös tankillinen bensaa.

Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen

...tietoa siitä miksi ja miten autopohjaisia kauppakeskuksia toteutetaan.

Eikö moottoriteitä oikeastaan voi käyttää tehokaasti ja kätevästi raitioteiden pohjana sitten kun bensiini joskus loppuu ja kumipyöräliikenne lakkaa. Sepeliä vain asvaltin päälle ja siihen kiskot. Raitiovaunu kaartuu aika hyvin moottoritiemitoituksella suunniteltuihin ramppeihinkin. Ajojohdot voi ripustaa valopylväisiin. Trolleybussien järjestäminen käy vielä helpommin.