Viestiketju: Kauppakeskukset ja joukkoliikenne

Alunperin kirjoittanut JSL

Turussa on länsikeskuksessa Cittari ja Euromarket, Turku-Raisio-moottoritielle on matkaa eikä Ohikulkutiekään ole lähellä. Citymarketin siirtoa myllyn seudulle on kai suunniteltu. Raision keskustassa oli ennen Anttila. Ruokaosaston eriyttämisen seurauksena yläkerrassa ollut tavaratalo kuoli eikä keskustassa ole kunnon kauppoja enää.

Turun osalta hivenen realismia asiaan:

Myllyn rakentamisen seurauksena Länsikeskuksen markkinaosuus toki taantui ja sen seurauksena Etujätti lopetti ja muuttui Tarjoustaloksi.

Länsikeskus on kuitenkin täysin tyypillinen pääväylien (Satakunnantie ja nk. Välikehä Suikkilantie - Markulantie) risteyksessä sijaitseva automarket. Pääosa asiakkaista tulee Länsi-Turun lähiöistä suurin piirtein alueelta Pansio, Perno, Härkämäki, Jyrkkälä, Suikkila, Hepokulta, Nättinummi, Länsinummi, Runosmäki sekä ympäristön pientaloalueilta.

Vaikka Länsikeskuksen ohi kulkeekin joukkoliikenteen päälinjoja, niiden osuus ostosmatkoista on marginaalinen.

Citymarketin siirtoa Ohikulkutien varteen ei ole suunniteltu, sen sijaan on suunniteltu uutta K-Supermarkettia Ikean viereen.

Anttilaa ei tappanut niinkään ruokaosaston eriyttäminen kuin Raision keskustan yleinen taantuminen mm. Myllyn rakentamisen seurauksena.
Raision keskusta on käytännössä taantunut pelkäksi ympäristön asukkaiden lähipalvelukeskukseksi. Aivan lähellä on toki n. 10 000 asukasta, jotka toki ylläpitävät jonkinlaisen keskuksen.

Turun seudulla ainoa palvelukeskus, jossa joukkoliikenteellä on suuri merkitys, on Turun liikekeskusta, jonne noin 30% matkoista tehdään joukkoliikenteeltä - Turun lähiöalueelta noin 55%, naapurikunnista vain vähän. Lähipalvelukeskuksina toimivilla aluekeskuksilla kuten Varissuolla ja Raisiolla on toki se merkitys, että niissä asioidaan jalan matkalla pysäkiltä kotiin.

Lisää Turun seudun automarketeista ja liikenteestä muutamasta lähteestä:

BUSTRIP - itsearviointi

Turun keskustan kehityksestä pitämäni esitelmä

Mylly-projekti, kyselytietojen lähde

Hyvinkäällä tilanne on ehkä erikoinenkin, sillä kävelyetäisyydellä rautatieasemasta sijaitsee neljä tavarataloa - vanhoista Citymarket, Anttila ja Euromarket sekä pari vuotta sitten avattu Prisma. Liekö kaupunki vaikuttanut asiaan? Kyseisten marketien yhteydessä sijaitseekin sitten ylivoimasesti suurin osa autoilijalle tukkoisen keskustan pysäköintipaikoista.
Riihimäellä tilanteesta tuli ikävä, kun keskustan Citymarket suljettiin ja uusi avattiin muutaman kilometrin päähän Merkokseen valtatie 3:n varrelle. Riihimäen rautatieaseman viereen on kuitenkin nyt tulossa Prisma, joka tulee olemaan saavutettavissa kaikilla vähäisillä kaupunign ja lähikuntien linja-autolinjalla ja toki junalla.
Ehkä muutaman vuoden sisään Riihimäki saa keskustan. Koko kaupunki on ollut varsin aneeminen ja pysynyt paikoillaan vuosia.

Jaa, se olikin sitten vaan 3:n koon kesko, mikä Haunisiin on suunniteltu. Jossain vaan olen ollut kuulleeni Vesa Laakson, eli länkkärin kauppiaan nimen.. Itse suosin ennemmin länsikeskusta Ihalassa asuvana kuin Myllyä, etenkin kun se on nykyisin aina liikenteellisesti tukossa. Mielestäni meni iso tukko veronmaksajien rahaa raision keskustan "tuhoamiseen", pidin niistä betonisilloista ja Myllyn myötä tuli kovat ruuhkat Ohikulkutielle. Että tällästä "Rahaisesta Raisiosta"

Kauppakeskuksien kulkumuotojakaumassa näyttää olevan suuria eroja, Helsingissä Kauppakeskus Ruoholahden kävijöistä joukkoliikenteellä tai kevyellä liikenteellä saapuu 77% asiakkaista ja autoilla vain 23%.

Alunperin kirjoittanut kemkim

Mitähän on suunnittelijoiden päässä liikkunut kun ovat tehneet vähemmistöä suosivan päätöksen ja hankaloittaneet enemmistön kaupassa asiointia.

Ei ole suunnittelijoille tainnut olla selvää, mikä ryhmä tuleekaan enemmistöksi, vaan on suunniteltu niiden täällä niin moneen kertaan kerrottujen stereotypioiden mukaan.

Konkreettinen esimerkki siitä on ko. kauppakeskuksen vetonaula Citymarket, jonne ei aluksi päässyt kauppakeskuksen maanpäällisten sisäänkäyntien kautta suoraan, vaan sinne piti kulkea pysäköintiluolan kautta. Suorat liukuportaat pääsisäänkäynnin luota puhkaistiin aika pian avaamisen jälkeen, kun asiakasmäärät jäivät kauaksi tavoitteista.

Alunperin kirjoittanut kemkim

Onko kenelläkään tietoa, miksi joukkoliikennemyönteisestä kaavoituksestaan tunnettu Helsinki sijoitti Viikin Prisman moottoritien varteen, hankalasti joukkoliikenteen käyttäjän kannalta?

Olen ollut käsittelemässä kaavamuutosta tälle tontille ks-lautakunnassa 24.11.2005. Silloin tehtiin lisää pysäköintitilaa.

Itse kauppakeskus on päätetty jo 2003. Yleiskaavassa alue on keskustatoimintojen aluetta ja tontti on Viikin aluekeskus. En tiedä kuka ja millä perustein on kaiken alulle pannut vuosia sitten. Mutta eipä kovin ekologiselta vaikuta. Ja epäilemättä tämä automarket on osaltaan rajoittamassa Viikin (Latokartanon) asuinalueen palveluita.

Tontista voisi sanoa, että sehän ei kelpaa autoliikenteen haittojen vuoksi mihinkään muuhunkaan, niin rakennetaan siihen sitten automarket. Kaupan ala on mielissään paikoista, joihin pääsee autolla. Eräässä opuksessa jopa varoitettiin sijoittamasta kauppoja kävely- tai joukkoliikennereittien läheisyyteen.

Alunperin kirjoittanut kemkim

Onko poliittinen tahto tai osaaminen joukkoliikennemyönteistä kaavoituksesta kadonnut historian hämäriin?

Mihinkäs se olisi voinut kadota, kun ei sitä ole vielä ollutkaan?

No ei asia näin synkkä ole. Kyllä minusta Helsingissä on kaavoittajia, jotka haluaisivat kaavoittaa hyvää kaupunkia eikä autokaupunkia. Mutta sitten meillä ovat nämä muut tahot, jotka eivät halua joukkoliikenne- ja kävelykaupunkia. Heidän äänensä kuuluu sitten kyllä myös puolueissa.

Yleisesti vallitsee edelleen sellainen asennevamma, että kaikki käyttävät kumminkin autoa, ja siksi kaikki on mitoitettava maksimaalisen auton käytön mukaan. Eikä asiaan voi vaikuttaa mitenkään. Tai jos vaikutetaan, niin se on autoilijoiden kiusaamista. Ja tämä asennevamma on todella syvällä. Se tulee alitajuisesti esille jopa sellaisilla, jotka sanovat olevan muulla kannalla.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Eräässä opuksessa jopa varoitettiin sijoittamasta kauppoja kävely- tai joukkoliikennereittien läheisyyteen.

Tästä olisi kiintoisa kuulla lisää. Mikä opus on kyseessä?

Kauppakeskusten suunnittelussa on kyllä havaittavissa tämä. Useimmiten "kaupan ehdoilla" suunnitellut kauppakeskukset toteutetaan niin, että pääsyä kävellen, pyörällä tai joukkoliikenteellä kauppakeskukseen haitataan tarkoituksellisesti. Eli suunnitellaan tontin järjestelyt niin, että sisääntulo-ovi on mahdollisimman kaukana joukkoliikennepysäkistä, oven lähellekään ei pääse pyörällä, pysäköinnin pääosa on sijoitettu kävellen, pyörällä tai joukkoliikenteellä tulevan eteen, joukkoliikennepysäkiltä ei ole lainkaan turvallista kävely-yhteyttä.

Tällaisia suunnitteluperiaatteita on noudatettu varsin monessa automarketissa - usein toki niin, että este ei koske aivan kaikkia suuntia tai kulkumuotoja.

Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen

Tästä olisi kiintoisa kuulla lisää. Mikä opus on kyseessä?

Ympäristöministeriön julkaisu YO115 Kauppa kaavoituksessa. Sivulla 37 sanotaan:

Alunperin kirjoittanut Kauppa kaavoituksessa

Toteuttavassa kauppapaikkasuunnittelussa päivittäistavarakaupalle ”soveltumattomia” sijaintipaikkoja ovat mm. väestöpohjaltaan liian pienet asuntoalueet, maaseudun haja-asutusalueet, yksipuoliset työpaikka-alueet, asuntoalueen kävelyraitin tai ainoastaan joukkoliikenteen varaan nojautuvat sijaintipaikat sekä syrjäiset pussinperällä olevat sijaintipaikat. Kaavoituksessa tällaisia alueita pitäisi välttää päivittäistavaramyymälän sijaintipaikkoina, koska palvelujen toteutuminen on hyvin epävarmaa.

Epäilemättä tämä istuu hyvin kaupan alan haluihin rationalisoida oma palvelunsa "itsepalveluksi" eli asiakkaan kustannettavaksi kuin myös haluun kasvattaa kaupan kokoa ja asiakaspohjaa. Mutta tällaisella ei ole mitään tekemistä kestävän kehityksen ja ihmisten palvelun kanssa, autoriippumattomuuden vähentämisessä ja yhteiskuntataloudellisen optimoinnin kanssa. Tämä on vain alistumista kaupan haluille kun kaavoituksella pitäisi päin vastoin pyrkiä vähentämään epätervettä kaupan keskittymisen ja hypermarketkulttuurin kehitystä.

Antero

Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen

Toinen asia on se, jos korostetaan, että kauppaan ei edes pidä päästä kävellen, pyörällä tai joukkoliikenteellä. Tämä näkyy nykyisin kaupan sijoittumisperiaatteissa, mutta onneksi ei kai sentään kaavoitusohjeissa.

Käytännön kaavoituksessa on Helsingissä tehty liiketilaa kävelyetäisyydelle. Monen kaavoittajan ihanne on korttelikaupunkien kivijalkakauppa. Tästä on sitten tullut haukkuja kaupan keskusliikkeiltä, kun heitä ei ole miellyttänyt tällainen lähikauppakaavoitus. Siellä yksiköt ovat heille liian pieniä.

Aivan viime vaikoina, esim. Jätkäsaaren kaavoituksen yhteydessä on alkanut kuulua tosin toisenlaistakin ääntä. On oltu jopa kiinnosteuneita Jätkäsaareen suunnitellusta palvelukonseptista, jossa paikalliset palvelut ja ratikkapysäkit on sijoitettu samaan paikkaan juuri kuten pitääkin.

Mistä tällainen suunnanmuutos? Näen siihen kaksi syytä. Ensinnä keskusliikkeiden kilpailu. On tajuttu, että on muitakin kilpailukeinoja kuin hinta ja hypermarketin koko. Ehkä on nähty, että sielläkin tulee pää vetävän käteen. Tradekalla on siksi Siwa-konsepti, Keskolla Piccolo. On myös nähty, että kioskit ja huoltoasemat ovat tulleet keskusliikkeiden markkinoille. Molemmat kilpailevat saavutettavuudella, ei hinnalla.

Käytännössä näyttäisi siltä, että kaupan ala on polarisoitumassa. Se on myös ymmärrettävää. Jos kerran pitää lähteä autolla kauppaan, miksi sitten menisi keskikokoiseen kauppaan, jossa on hypermarkettia suppeampi valikoima ja ehkä korkeampi hintataso. Todellinen etu on, ettei tarvitse autoa, ja silloin kaupan pitää olla oikeasti lähellä ja se saa olla pienikin. Ei joka päivälle tarvitse laajan valikoiman tarjoamia eksoottisia tuotteita.

Antero