Keskustatunnelin vaikutus kävelykeskustaan

Liittynyt
26 Syyskuu 2006
Viestit
3,859
Minusta keskustatunnelin suurin arvo on siinä, että autoilta saadaan katutasoon tilaa ihmisille ja joukkoliikenteelle. "Bussiton keskusta" tai bussiton rautatientori hanke perustuu merkittävältä osalta juuri keskustatunneliin.

Toisaalta Eteläisissä kaupunginosissa asuvat Helsingin parhaat veronmaksajat eikä ole mielestäni järkevää laittaa koko Helsingin niemen autoliikennettä täydelliseen sumppuun ehdoin tahdoin.

Kun Kalasatama, Jätkäsaari ja Hernesaari rakennetaan keskustan autokuorma lisääntyy todella paljon ja jos mitään ei tehdä tai uusia katuja suljetaan autoliikenteeltä saadaan aikaan aivan hirvittävän ruuhkat.

Jos autoliikennettä halutaan hallita, tietullit ovat minusta paras ratkaisu. Ne pitää toteuttaa niin, että yksi maksuvyöhyke on Helsingin niemen rajalla ja toinen maksuvyöhyke Kehä I ja (kuvitteellisen) Kehä II:n välillä. Lisäksi Kehä I:llä, Kehä II:llä ja Pasilanväylällä olisi maksut.

Pelkkä keskustan tietulli ei ole minusta missään mielessä ymmärrettävä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Mitä, jos Helsingin metro olisikin pikaraitiotie?

Mutta minusta keskustatunnelin suurin arvo on siinä, että autoilta saadaan katutasoon tilaa ihmisille ja joukkoliikenteelle.

Ja mitäköhän mahtaa tapahtua, kun keskustan autokapasiteetti tuplataan tunnelilla? Kaduille jää tilaa saman verran kuin tälläkin hetkellä. Ja mitä sillä tilalla tehdään? No, ajellaan autoilla.

En todellakaan usko, että keskustatunneli vähentää halua ajaa suoraan kaupan oven eteen autolla. Päinvastoin, keskustatunneli houkuttelee autoilijoita keskustaan kuin kärpäspaperi.
 
Vs: Mitä, jos Helsingin metro olisikin pikaraitiotie?

Sitä paitsi luuletko, että 50 000 autoa tunnelissa tuottaa vähemmän pakokaasuja kuin 23 000 autoa maan pinnalla. Kyllä tehokas joukkoliikenne hoitelee tuon 27 000 ihmistä muuallakin. Miksi ei siis meilläkin?

ps. Luvut saattoivat mennä väärin.
 
Vs: Mitä, jos Helsingin metro olisikin pikaraitiotie?

Kun keskustatunneli toteutuu, ainakin Kaivokatu, Pohjois-espa ja Kaisaniemenkatu muuttuvat joukkoliikenne- tai kävelykaduiksi. Varmaan Simonkatu, Urho Kekkosen katu ja Mikonkadun pohjoispää myös.

Olisi hienoa saada Mannerheimintiekin kävelykaduksi, mutta pohjois-eteläsuuntaisen tunnelin rakentaminen taitaa olla hyvin hankalaa.

Ja onko niistä autoista keskustassa niin paljon harmia, jos ne kulkevat maan alla eivätkä ole maantasossa? Pakokaasutkin saadaan "piipuista" taivaalle. Minusta on hyvä, että keskustan liike-elämällä on myös autoilevia asiakkaita eikä kaikki kauppa ole Ideapark-tyyppisissä keskuksissa.
 
Vs: Mitä, jos Helsingin metro olisikin pikaraitiotie?

Mutta minusta keskustatunnelin suurin arvo on siinä, että autoilta saadaan katutasoon tilaa ihmisille ja joukkoliikenteelle.

Tämä on valitettavasti pelkkää teoriaa. Keskustatunnelin yhteydessä ei ole puhuttu kuin Kaivokadun sulkemisesta muutaman sadan metrin pätkältä.

Kaikkialla muualla autoilla olisi katutalossa ihan yhtä paljon tilaa kuin nytkin. Maan alla olisi sitten lisätilaa.

"Bussiton keskusta" tai bussiton rautatientori hanke perustuu merkittävältä osalta juuri keskustatunneliin.

Minun tietääkseni näillä ei ole mitään yhteyttä. Bussiton keskustakin on vähän outo käsite, kun keskustabusseja ei olla poistamassa, vaan ainoastaan esikaupungeista tulevat. Lisäksi maan päälle ei ole esitetty vaihtoehtoista joukkoliikennettä. Mikähän kulkumuoto saa vapautuvan tilan?

Toisaalta Eteläisissä kaupunginosissa asuvat Helsingin parhaat veronmaksajat eikä ole mielestäni järkevää laittaa koko Helsingin niemen autoliikennettä täydelliseen sumppuun ehdoin tahdoin.

Eteläisissä kaupunginosissa on pääkaupunkiseudun pienin autonomistus. Syynä tuskin on rahan puute.

Kun Kalasatama, Jätkäsaari ja Hernesaari rakennetaan keskustan autokuorma lisääntyy todella paljon ja jos mitään ei tehdä tai uusia katuja suljetaan autoliikenteeltä saadaan aikaan aivan hirvittävän ruuhkat.

Liikenteen määrä pääkaupunkiseudulla on kasvanut jyrkästi jo pitkään, mutta keskustan automäärä ei ole kasvanut. Kun tilaa ei ole ollut, autoja ei ole keskustaan tullut. Autoliikenne kasvaa, jos sille tarjotaan tilaa kasvaa.

Hirvittävien ruuhkien piti muuten alkaa jo Aleksanterinkadun sulkemisesta. Sehän oli keskustan pääväyliä. Ensimmäiset liikennevalotkin olivat Aleksanterinkadun ja Mikonkadun risteyksessä.

Aleksin jälkeen jokaisesta kadun sulkemisesta on pitänyt seurata hirvittäviä ruuhkia. Edelleen niitä odotellaan.
 
Vs: Mitä, jos Helsingin metro olisikin pikaraitiotie?

Tämä on valitettavasti pelkkää teoriaa. Keskustatunnelin yhteydessä ei ole puhuttu kuin Kaivokadun sulkemisesta muutaman sadan metrin pätkältä.

Keskustatunnelin liikennesuunnitelmista minä olen saanut sen käsityksen, että _ainakin_ Kaivokatu muutetaan joukkoliikennekaduksi, pohjois-espasta tulee kävelykatu ja etelä-espa muuttuu kaksisuuntaiseksi. Kampissa tapahtunee myös muutoksia. Ainakin Simonkatu suljetaan varmaan autoliikenteeltä, vaikka voi olla, että Simonkatu suljetaan muutenkin.
 
Vs: Mitä, jos Helsingin metro olisikin pikaraitiotie?

Eteläisissä kaupunginosissa on pääkaupunkiseudun pienin autonomistus. Syynä tuskin on rahan puute.

Liikenteen määrä pääkaupunkiseudulla on kasvanut jyrkästi jo pitkään, mutta keskustan automäärä ei ole kasvanut. Kun tilaa ei ole ollut, autoja ei ole keskustaan tullut. Autoliikenne kasvaa, jos sille tarjotaan tilaa kasvaa.

Keskustan liikennemäärien lasku johtuu merkittävästi myös poikittaisliikenteen parantumisesta. Kehä I ja osin Hakamäentiekin ovat imeneet poikittaisliikennettä. Esimerkiksi Tapiolasta Tikkurilaan ei enää mennä keskustan läpi kuten 70-luvulla.

Ikävä kyllä Jätkäsaaresta itään ja Kalasatamasta länteen luonnollisin reitti on keskustan läpi. Enkä minä pidä poikittaisliikenteen kehittämistä pahana. Ja jos vaihtoehtoina ovat Pasilanväylälle uudet tunnelit (nopeammin) tai keskustatunneli, minusta keskustatunnelilla on paljon enemmän positiivisia vaikutuksia.

Olen vakuuttunut, että sen jälkeen kun keskustatunneli on rakennettu moni sen vannoutunut vastustajakin pitää sitä erittäin hyvänä hankkeena. Seurannaisvaikutukset ovat minusta niin positiiviset.

Toki asun Etelä-Helsingissä, joten minulla on vähän oma lehmä ojassa. ;)
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Mitä, jos Helsingin metro olisikin pikaraitiotie?

Olen vakuuttunut, että sen jälkeen kun keskustatunneli on rakennettu moni sen vannoutunut vastustajakin pitää sitä erittäin hyvänä hankkeena. Seurannaisvaikutukset ovat minusta niin positiiviset.

Jos ja vain jos joukkoliikenneväyliksi ja kävelykaduiksi merkitään huomattavasti suurempi määrä keskustan katuja. Yhtenäistä kävelykeskustaa tulisi olla ainakin Siltavuorenkadun - Pohjoisrannan - Etelä-Espan - Manskun sisäpuolinen alue Kiasman tasalle, ennen kuin keskustatunneli on millään lailla hyväksyttävä. Joukkoliikenneväylinä tietenkin nykyiset väylät, muut yksinomaan kevyen liikenteen käytössä (huoltoajo sallittu). Ellei tämä toteudu, ei keskustatunnelille ole kestäviä perusteluita.

Mielelläni näkisin joukkoliikenne-/kävelykeskustan laajentamisen myös Manskun yli Kamppiin, mutta yhtenäisenä se on hieman hankalampi toteuttaa niin, että Skattallekkin pääsee autolauttaan. Autolauttaliikenteen tosin voisi mun puolesta heivata vaikka Vuosaareen, ainakin sitten kun sinne satamaan rakennetaan metroasema. ;) Kampin sisäisenä kävelykatuverkostoa tosin olisi nykyisestä syytä laajentaa oleellisesti, esim. niin, että Rautatienkatujen, Fredan ja Uudenmaankadun välillä vain Lönkka olisi autoliikenteelle avattu, sekin kävelypainotteisena.
 
Vs: Mitä, jos Helsingin metro olisikin pikaraitiotie?

Minä uskoisin, että kävely(joukkoliikenne)keskustan raja on, jos keskustatunneli toteutetaan:

Vilhonkatu(kaksisuuntainen) - Kaisaniemenkatu -Unioninkatu(kaksisuuntainen) - Etelä-Espa(kaksisuuntainen) - Mannerheimintie -Postikatu, niin että noilla rajakaduilla saa liikkua henkilöautoilla.

Kampissa sitten Mannerheimintie - Arkadiankatu - Eteläinen rautatienkatu - Runeberginkatu - Fredrikinkatu(kaksisuuntainen) - Eerikinkatu - Annankatu - Uudenmaankatu(kaksisuuntainen) - Erottajankatu - Mannerheimintie

Mutta tulevaisuus näyttää.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Mitä, jos Helsingin metro olisikin pikaraitiotie?

Minä uskoisin, että kävely(joukkoliikenne)keskustan raja on, jos keskustatunneli toteutetaan: [...]

Juu, oikein hyvä, mutta kun tästä pitäisi olla poliittiset takeet. Eli pitäisi olla jokin ponsi, jolla edellytettäisiin laajaa kävelykeskustaa.
 
Vs: Mitä, jos Helsingin metro olisikin pikaraitiotie?

Olen vakuuttunut, että sen jälkeen kun keskustatunneli on rakennettu moni sen vannoutunut vastustajakin pitää sitä erittäin hyvänä hankkeena. Seurannaisvaikutukset ovat minusta niin positiiviset.
Viimeinen argumentti, kun muita ei enää ole?

Etelähelsinkiläisenä Petterin ei tarvitse - tai pikemminkin ei kannata toivoa keskustatunnelia. Katujen määrä ei keskustatunnelin vaikutuksesta Etelä-Helsingissä muutu, siten ei muutu katujen kapasiteetti, eikä autoja voi tulla lisää. Keskustan autoilu onkin pysynyt samassa jo 1980-luvulta. Kasvaa se ei ole voinut, kun katuverkko on täyttynyt. Mutta se ei ole myöskään laskenut.

Mutta mietipä Hernesaarta muutettuna asunnoiksi. Esim 6000 asukasta, joka toisella auto. Keskustatunneli on hyvä syy perustella, että joka talouteen tehdään Hernesaareen autopaikat käytössä olevan normin mukaisesti. Keskustatunneli ei tosin ulotu Hernesaareen, vaan sikäläiset autot tunkevat nykyiselle katuverkolle. Sitä kuvitellaan mahdolliseksi, sillä onhan keskustatunnelilla juuri lisätty keskustan autoilun mahdollisuuksia.

KSV:n omat ennusteet osoittavat keskustatunnelin vaikutuksen ajoneuvoliikenteeseen. Keskustatunneliin siirtyy Kaivokadun nykyinen liikenne sekä osa tällä hetkellä Töölönlahden pohjoispuolella olevaa liikennettä. Se on se luokkaa 25.000 ajoneuvon per vuorokausi lisäys, jonka tunneli keskustaan toisi. Puolet tunnelin liikenteestä ajaakin vain tunnelin läpi päästä päähän.

Kaivokatu voidaan sulkea autoilta siksi, ettei ketään kiinnosta ajaa Kaivokadulla. Kaivokadun sulkeminen ei siten rajoita autoilua mitenkään. Espoja ei suljeta, koska se rajoittaisi. Espoille kun jää runsaasti liikennettä senkin jälkeen, että niillä oleva läpiajava liikenne siirtyisi tunneliin.

KSV ei ole tutkinut tai ainakaan julkaissut liikennemääräennusteita tilanteessa, jossa meillä olisi kävelykeskusta. Ei keskustatunnelin kanssa eikä ilman. Olen näitä kyllä lautakunnassakin penännyt. Esitettyjen ennusteiden perusteella voi jo olettaa, että kävelykeskusta on toteutettavissa yhtä hyvin ilman keskustatunnelia kuin tunnelillakin, koska tunnelin merkitys on vain siirtää Töölönölahden pohjoispuolen liikennettä Töölönlahden eteläpuolelle.

Kävelykeskustan merkitys on autojen läpiajon estyminen, ei keskustaan pääsyn estyminen. Parkkiluoliinhan pääsee ydinkeskustan reunoilta, samoin ydinkeskutaa ympäröivään katuverkkoon. Läpiajava liikenne on tälläkin hetkellä hyvin vähäistä verrattuna Töölönlahden pohjoispuolen liikenteeseen ja katuverkon kapasiteettiin. Siten kävelykeskustan vaikutusta Töölönlahden pohjoispuolella tuskin havaitsisi.

Autoilevat asiakkaat ovat keskustassa marginaaliryhmä, heitä on noin 15 %. Keskustatunneli tuo vain läpiajoliikennettä, ei asiointia, sillä asiointimahdollisuus riippuu pysäköintikapasiteetista, ei tunnelista. Nykyisen noin 4500 auton kapasiteetin tuplaaminen vastaa kävellen ja joukkoliikenteellä asioivien määrän kasvua vain alle 20 %:lla. Kumpaan siis kauppiaiden kannattaisi panostaa? Eli terveiset vain Kauppakamarille!

Tästä päästään vihdoin takaisin ketjun aiheeseen. Kokemuksen - myös Helsingin oman kokemuksen - mukaan paras tapa lisätä keskustan kauppojen menestystä ja saavutettavuutta on joukkoliikennekävelykatu. Aleksi on se onnistumisen kokemus, Kamppi epäonnistumisen. Kun ihmiset tuodaan ratikalla kauppojen ikkunoiden ja ovien eteen, liikkeet menestyvät. Kun ihmiset tulevat maan alle tavaratalon kellariin bussilla tai metrolla, kauppa ei käy.

Olen esitellyt kävelykeskustaehdotuksen jo 2003 (http://www.kaupunkiliikenne.net/autoton.htm). Rakentamalla lisää metroja ja bussitonta keskustaa, keskustatunnelia ja lisää tilaa autoille ei tehdä menestyvää keskustaa. Näillä keinoin on kaupunkien keskustat näivetetty 1960-luvulta lähtien muuallakin, vaikka muuta on yritetty ja uskottu.

Oikea ratkaisu on palauttaa keskusta siihen, mitä varten se on aikanaan tehty: jalankulkuun ja kadulla kulkevaan joukkoliikenteeseen. Ja se sopiva joukkoliikenteen väline on raitioliikenne. Junan kokoiset metrot eivät voi kaduilla kulkea. Bussin dieselmoottori ja liiaksi hallitsematon liikkuminen eivät sovi kävelyalueelle. Ratikka sopii. Se ei ole kävelykadulla mikään pika muuten kuin suhteessa kävelyyn. Mutta ei sen tarvitsekaan, sillä eihän siellä ole autoja ruuhkauttamassa liikennettä. Ja hyvän käsityksen kävelukadun ratikan nopeudesta saa siitä, että ratikka ajaa läpi Aleksin samassa ajassa kun metroasemalta pääsee kävellen kadulle ja kauppoihin.

Antero
 
Vs: Mitä, jos Helsingin metro olisikin pikaraitiotie?

Minä uskoisin, että kävely(joukkoliikenne)keskustan raja on, jos keskustatunneli toteutetaan

Rajasi on ihan hyvän kuuloinen, mutta siihen uskominen valitettavasti melko lähellä Joulupukkiin uskomista. Kaupunkisuunnitteluviraston Keskustatunnelista vastaava autosektori on jatkuvasti puhunut vain ja ainoastaan Kaivokadun sulkemisesta. Lisäksi mainostetaan tosin Keskuskatua kertomatta, että se menee jo muutenkin kiinni.

Kaupunginhallituksen esityslistalla tilanne oli viimeksi vielä synkempi. Siellä esittelijän tekstissä todettiin, että luultavasti edes Kaivokatua ei käytännössä suljettaisi kokonaan henkilöautoilta. Pohjois-Espa tosin saattaisi silloin mennä kiinni tai kumpikin Esplanadi kaventua yksikaistaiseksi.

Minun ehdotukseni kävelykeskustaksi on pitkälti sama eli suunnilleen Unioninkadun, Etelä-Espan, Lönnrotinkadun, Fredrikinkadun, Runeberginkadun ja Rautatiekatujen rajaama alue. Mannerheimintiellä sallitaan läpiajo, mutta nopeusrajoitus on 20 kilometriä tunnissa ja liikkenneympäristö sen mukainen. Rajakaduilla saa ajaa ja lisäksi Postikadun ja Vilhonkadun kautta voidaan tarjota mainitsemasi pistot alueelle.
 
Vs: Mitä, jos Helsingin metro olisikin pikaraitiotie?

Aleksi on se onnistumisen kokemus, Kamppi epäonnistumisen. Kun ihmiset tuodaan ratikalla kauppojen ikkunoiden ja ovien eteen, liikkeet menestyvät. Kun ihmiset tulevat maan alle tavaratalon kellariin bussilla tai metrolla, kauppa ei käy.

Kamppi toki kärsii ratikattomuudestaan, mutta tilanne ei ole aivan näin lohduton. Kampin katutasossa kauppa näyttää varsinkin kesäisin käyvän oikein hyvin. Tavaratalo sen sijaan on toimimaton konsepti ainakin nykyisen korkuisena. Keskustassa kauppaa käydään muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta lähinnä katutasossa. Kampin alueella katutasossa liikkuminen onnistuu varsin hyvin ja syntyneet ulkotilat ovat jopa yllättävän miellyttäviä.

Vain sitä raitiovaunua Salomonkadulle jää kaipaamaan.
 
Vs: Mitä, jos Helsingin metro olisikin pikaraitiotie?

Mutta mietipä Hernesaarta muutettuna asunnoiksi. Esim 6000 asukasta, joka toisella auto. Keskustatunneli on hyvä syy perustella, että joka talouteen tehdään Hernesaareen autopaikat käytössä olevan normin mukaisesti. Keskustatunneli ei tosin ulotu Hernesaareen, vaan sikäläiset autot tunkevat nykyiselle katuverkolle. Sitä kuvitellaan mahdolliseksi, sillä onhan keskustatunnelilla juuri lisätty keskustan autoilun mahdollisuuksia.
Jos Hernesaareen tulee hyvintoimeentulevia asukkaita, heillä on autoja. Sama tilanne on nyt Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa. Keskustan henkilöautoliikenteen ongelmakohdat ovat nyt Kauppatori sekä Mechelininkadun ja Ruoholahdenkadun risteys. Nuo menevät täydellisesti tukkoon ilman keskustatunnelia.

Keskustatunneli poistaa paljon liikennettä Helsinginkadulta ja Mechelininkadulta sekä Kauppatorin nurkalta ja lisää paljon liikenteen läpäisykykyä. Lisäkapasiteettia tarvitaan Hernesaaren, Jätkäsaaren ja Kalasataman asukkaiden liikennetarpeisiin. Helsinki tienaa Hernesaaren, Jätkäsaaren ja Kalasataman tonteista ehkä 2 miljardia euroa. Noista varoista merkittävä osa kannattaa sijoittaa noiden alueiden, koko keskusta-alueen ja seudunkin liikenneyhteyksien parantamiseen. Kun rakennetaan uusia alueita pitää huolehtia, että liikenne sujuu. Sekä joukko- että autoliikenne. Minusta tuo on kaupunkisuunnittelun peruslähtökohta.

Keskustatunneliin siirtyy Kaivokadun nykyinen liikenne sekä osa tällä hetkellä Töölönlahden pohjoispuolella olevaa liikennettä. Se on se luokkaa 25.000 ajoneuvon per vuorokausi lisäys, jonka tunneli keskustaan toisi. Puolet tunnelin liikenteestä ajaakin vain tunnelin läpi päästä päähän.
Ihan hyvä, keskustatunneli ratkaisee siis kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Autot saadaan pois kaduilta ja Helsinkiin saadaan uusi poikittaisyhteys. Oikein hyvä plussa tuolle hankkeelle. Länsiväylällä ja Itäväylällä on nyt sen verran ylimääräistä kapasiteettia, että saadaan nuokin moottoriväylät tehokkaampaan käyttöön.

Kaivokatu voidaan sulkea autoilta siksi, ettei ketään kiinnosta ajaa Kaivokadulla. Kaivokadun sulkeminen ei siten rajoita autoilua mitenkään. Espoja ei suljeta, koska se rajoittaisi. Espoille kun jää runsaasti liikennettä senkin jälkeen, että niillä oleva läpiajava liikenne siirtyisi tunneliin.
Kaivokadusta olen samaa mieltä. Kaivokadun sulkemiseen ei ole nytkään estettä. Espat sekä Helsinginkatu - Mechelinkatu ovat keskustaliikenteen pääsuonet. En vaan ymmärrä miksi autoliikenne keskustan ali on huono asia? Minusta autot aiheuttavat enemmän ongelmia kun ne kulkevat keskustan kaduilla kuin maan alla.

Kokemuksen - myös Helsingin oman kokemuksen - mukaan paras tapa lisätä keskustan kauppojen menestystä ja saavutettavuutta on joukkoliikennekävelykatu.
Olen aika pitkältä samaa mieltä joukkoliikennekeskustan houkuttelevuudesta. Nykyinen ratikka on hyvä väline keskustassa ja tuo asiakkaat katutasossa ovelle. Pääosin eristetyllä radoilla tai tunneleissa kulkeva ratkaisu toimii sitten hyvin pidemmillä etäisyyksillä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Takaisin
Ylös