Voin kertoa läsnä olleena eilisistä tunnelmista.
Asia otettiin kokouksen ensimmäiseksi aiheeksi, vaikka ensin piti käsitellä Eteläsataman ja Katajanokan uudistamista. Ja keskustatunnelista väännettiin kättä lähes kolme varttia.
Varsin pitkään keskusteltiin siitä, jätetäänkö asian käsittely pöydälle (= jatketaan seuraavassa kokouksessa), kuten Puoskari ehdotti. Lautakunnallamme on ollut käytäntö, että asia jätetään pöydälle, jos yksikin jäsen sitä pyytää, kun asia on ensi kerran käsittelyssä. Tätä ensi kerran määrittelyä me olemme ymmärtäneet niin, että ensi kerta on se, kun virasto tuo asian esityslistalle. Toinen kerta on silloin, kun asia on jo ensi kerran pyydetty jättämään pöydälle.
Pj. Anttila oli sitä mieltä, että tämä oli jo toinen kerta, koska kerran asiaa on käsitelty aikaisemmin, jolloin se palautettiin valmisteltavaksi uudelleen. Huomautin kokouksessa, että tämä on puhdasta taktikointia määritellä nyt näin, koska jokainen näkee, että lautakunnan kokoontuessa vajaana äänestystulos on valmiiksi selvä. Jos sen sijaan asia jätetään normaalin käytännön mukaan pöydälle, ensi kerralla lautakunnan ollessa täysimääräinen, äänestystulos on keskustatunnelia vastaan.
Huomautin kokouksessa myös siitä, että esittelytekstissä esitetään mielipiteitä, ei tosiasioita. Sillä esittelytekstissä sanotaan, että kävelykeskustaa ei voi toteuttaa ilman keskustatunnelia, eikä keskustan autoliikennettä voi vähentää.
Kymmenet ellei sadat Euroopan ja EU:n kaupungit ovat toteuttaneet kävelykeskustoja ja saaneet keskustan liikkeet menestymään ilman keskustatunneleita. Kävelykeskustat on toteutetty yksinkertaisesti sulkemalla katuja autoilta eli vähentämällä keskutan autoliikennettä.
Helsinki ei ole sen kummempi kaupunki, meillä voi tehdä aivan samalla tavalla. Se, että olemme rannikolla tai niemellä ei muuta asiaa. Kun keskustan läpi ei ajeta autolla, on keskusta kierrettävä, ja sama on tilanne sisämaan, rannikon ja niemellä olevan kaupungin kanssa. Meillä ei sentään ole kaupunkia halkovaa leveätä jokea, kuten monessa Euroopan sisämaakaupungissa.
Onko keskustatunnelille asemakaavaa vai ei, on minusta lopulta varsin yhdentekevä asia. Jos tunnelia ei rakenneta, on kuitenkin turha, että sitä varten on asemakaava, sillä se estää tekemästä tunnelikaavan alueelle yhtään mitään. Toisaalta asemakaavoja voi aina muuttaa, kun vaan on poliittinen tahto. Jos kaava lopulta tulee voimaan, se merkitsee kahden Töölönlahden radavarren tontin rakentamiselle noin miljoonan lisäkuluja kummallekin, koska tonteille on rakennettava valmiiksi tunnelin rakenteet voimassa olevan asemakaavan mukaan.
Jos tunnelin asemakaavaa ei ole, näiltä tonteilta voidaan silti edellyttää sitä, ettei niiden rakentaminen estä tunnelin tekoa. Näin on tapahtunut jo eduskunnan lisärakennuksen ja yliopiston Kruununhaan tilojen kanssa.
Asia kokonaisuudessaan sai ehkä turhan suuren arvon. Kysehän on lausunnosta kaupunginahllitukselle, ei siitä, että ks-lautakunta päättäisi kaavasta tai ei. Kaavahan on tehty jo, kaupunginhallitus päättää siitä, esittääkö se kaavan hyväksymistä valtuustolle. Valtuusto on lopullinen päättäjä.
Myös kaupunginhallitus tulee tietoiseksi siitä, minkälaisella menettelyllä ja vajaamiehityksellä lautakuntamme asiasta äänesti eilen. Puoskari itse istuu kaupunginhallituksessa silloin, kun se asiaa käsittelee.
Antero
